Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. Paluuta vanhaan kuitenkaan tuskin on luvassa. On aika kurkottaa menneisyyden sijaan eteenpäin ja tulevaisuuteen. Sitä ennen kuitenkin vielä kertaus menneeseen vuoteen.
Vaikka itselleni vuosi 2020 oli hyvä. Monin paikoin ja monille se on ollut kamala.
Koronapandemia on määritellyt totuttuja käytänteitä ja arkea monilla uusiksi. Yhteiskunnat ja yksilöt kykenivät kuitenkin sopeutumaan uusiin toimintatapoihin paikoin ennennäkemättömän nopeasti. Monet uudet käytännöt jäävät pysyviksi rokotteesta riippumatta.
Tämä herättää toivoa siitä, että kun alamme käsittelemään demokratioissa kriisiä kriisinä, meillä on mahdollisuus vastata myös ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen kaltaisiin ongelmiin. Tämän takia tein myös aloitteen, että myös Helsinki julistaisi ilmastohätätilan.
Koronapandemian ohella maailmanpolitiikkaa ovat ravisuttaneet vuonna 2020 Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja Black Lives Matter -liike. Koronapandemian myötä myös ilmastopäästöt vähenivät hetkellisesti ja liikkeelle laitettiin ennennäkemätön määrä investointeja puhtaaseen teknologiaan. Ympäristö- ja vastuullisuusteemat eivät kadonneet mihinkään politiikan, yritysten ja yksilöiden agendalta.
Töissä aloitin Third Rockin toimitusjohtajana
Toimittuani ensimmäisen vuosipuolikkaan T-Media Relations Oy:n Kestävän tulevaisuuden johtajana, vaihdoimme kesällä yrityksen nimen ja brändin ja minusta tuli Third Rock Finland Oy:n toimitusjohtaja. Edistämme yritysten ja organisaatioiden siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Vuoden 2020 aikana meillä oli yhteensä 130 projektia ja 50 asiakasta, joiden liikevaihto oli yhteensä noin 56,3 miljardia euroa.
On ollut innostavaa nähdä, miten tosissaan isoissa yrityksissä vastuullisuus- ja ilmastokriisi on otettu. Yritykset ymmärtävät varsin hyvin, että vastuullisuus ei tänä päivänä ole markkinointia, hyväntekeväisyyttä tai maineriskin hallintaa vaan keskeinen osa liiketoimintastrategian ydintä. Kuolleella planeetalla kun ei ole liiketoiminnan edellytyksiä. Monet isot yritykset toimivat jo paljon kunnianhimoisemmin ilmaston suhteen kuin Suomen hallitus tai poliittiset päättäjät. Seuraava iso vastuullisuusteema näyttäisi tällä hetkellä olevan luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.
Kahdeksas vuosi Helsingin kaupunginvaltuutettuna
Kaupunginvaltuusto ja eri poliittiset luottamuselimet siirtyivät keväällä etäkokouskäytäntöihin. Osallistuin ensin kaupunginvaltuuston kokouksiin juoksulenkiltä käsin, kunnes ohjeistettiin, että kokouksiin pitää osallistua rauhallisesta paikasta ilman taustalla olevaa liikettä.
Valtuustotyön ohella olen toiminut Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän HSY:n hallituksen varapuheenjohtajana, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n johtokunnassa sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana.
HSY:ssä olemme investoineet isosti Blominmäen vedenpuhdistamoon, kiertotalouden edistämiseen ja ympäristötiedon tuottamiseen sekä ohjanneet ihmisiä parempaan kierrätykseen jätemaksujen hinnoittelulla. HKL:ssä olemme toteuttamassa isoja raideliikenteen investointeja Raide-Jokerin ja Kruunusiltojen raitioteiden muodossa sekä olemme laajentamassa huippusuosituksi noussutta kaupunkipyöräpalvelua koko kaupunkiin. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen lähiluontokohteet taas ovat olleet ennenäkemättömän kävijäryntäyksen kohteena, kun ihmiset ovat suunnanneet koronapandemian myötä lähiluontoon.
Kuluneen vuoden aikana aloitteestani Helsinkiin julistettiin ilmastohätätila sekä perustettiin Vuosaareen Rakkauden metsä. Lisäksi tein aloitteen mm. henkilökohtaisen päästökaupan kokeilemisesta ja vapaaehtoistoiminnan mahdollistamisesta kaupungin työntekijöille. Henkilökohtaista päästökauppaa selvitetään ja tullaan kokeilemaan myöhemmin, mutta vapaaehtoistoiminnan edistäminen ei edennyt ehdotetulla tavalla.
Uusia tapoja ja rutiineja
Omassa arjessa olen ottanut käyttöön useita uusia tapoja ja rutiineja. Rutiinien ja tapojen voimasta olen kirjoittanut myös blogiini. Tammikuussa kokeilin, olisiko mahdollista lukea tai kuunnella päivittäin yksi kirja. Kun tämä onnistui yllättävän helposti, jatkoin läpi koko vuoden intensiivistä kirjojen kuuntelua ja vuoden loputtua olin ehtinyt lukea tai kuunnella yhteensä huimat 375 kirjaa.
Kuntoilun osalta tavoitteenani oli mm. tehdä niin monena päivänä kuin mahdollista 7 minutes workout -lihaskuntotreeni. Tämä onnistui lopulta vuoden jokaisena päivänä eli yhteensä 366 kertaa. Lisäksi juoksin vuoden aikana 15 puolimaratonia (ja yhteensä 151 lenkkiä) sekä pyöräilin 303 eri päivänä ja sain ylitettyä muutenkin juoksu-, pyöräily- ja uintitavoitteeni (50 km).
Vuoden aikana olen pyrkinyt kuluttamaan niin vähän kuin mahdollista ja vähentämään henkilökohtaisten tavaroideni määrää. Vuoden 2020 alkupuoliskolla minulla oli yhteensä 310 henkilökohtaista tavaraa. Vuoden 2020 lopussa pääsin jo alle 300 tavaran. Tällä hetkellä omistan 271 henkilökohtaista tavaraa. Tavoitteena on edellään päästä joskus alle 100 tavaraan. Vuoden aikana käyttämäni rahamäärä tippui noin kolmanneksella edelliseen vuoteen verrattuna. Syntymäpäivänäni kirjoitin 46 elämänohjetta.
Kirjoitin ajanhallintaa ja itsensä johtamista käsittelevää kirjaa maailman muuttajille
Vuoden 2020 aikana en ainoastaan kuunnellut kirjoja, vaan myös kirjoitin sellaisen. Ajanhallintaa maailman muuttajille ilmestyy tosin vasta vuoden 2022 alussa, mutta ensimmäinen luonnos käsikirjoituksesta valmistui jo vuoden 2020 puolella. Kirjaa on ollut ilo kirjoitella kaiken muun arjen keskellä.
Toki olen vuoden aikana myös laiskotellut. Joulukuussa pidin Leo laiskottelee -joulukalenteria, jossa kuvasin arjen hetkiä, joissa otan rennosti. Eli kyllä arkeeni kuului vuonna 2020 paikoin myös lasten ja puolison kanssa intensiivistä olemista, tyhjänpäiväisiä sarjoja, herkuttelua, päivätorkkuja ja tarkoituksettomia kävelyitä ilman äänikirjaa lähimetsässä.
Vuosi 2020 lukuina (sulkeissa vuosi 2019):
- 1758 tuntia (1686,5) palkkatöitä
- 258 tuntia (265,5) kuntapolitiikkaa
- 85 tuntia (289,5) muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa
- 662 tuntia (473) kuntoilua ja liikuntaa yhteensä
Vuoden 2020 aktiviteetteja (suluissa vuosi 2019):
- 22 (27) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
- 40 (88) puhetilaisuutta tai luentoa
- 16 (16) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
- 34 (31) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
- 629 (512) kokousta
- 50 (26) seminaaria tai webinaaria
- 46 (62) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää
Vuoden 2020 kuntoilu ja oppiminen lukuina (suluissa vuosi 2019):
- 1651 km (1019 km) juoksua (151 juoksulenkkiä)
- 6361 km (5380 km) pyöräilyä (303 eri päivänä)
- 50 km (51 km) uintia (44 uintikertaa)
- 366 (100 krt) lihaskuntoharjoittelua (7 minutes workout)
- 375 (140 kpl) luettua tai kuunneltua kirjaa
- 233 päivänä espanjan tai ruotsin kielen opiskelua
Vuosi 2020 paketoituna 10+ sanaan:
#ThirdRock #vastuullisuus #ilmastokriisi #kuntapolitiikka #lihaskuntotreeni #äänikirjat #ajanhallintakirja #esikoulu #18VuottaYhdessä #korona #laiskottelu
Kiitos kuluneesta vuodesta! Erityisesti kiitos rakkaalle puolisolleni Annukka Bergille ja lapsilleni sekä kaikille ystäville, kollegoilleni ja tuttaville eri yhteyksissä.
Toivon uudelle vuodelle siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus vahvistuu eli sitä, että ilmastokriisiä aletaan vihdoin käsittelemään kriisinä, luontokato otetaan tosissaan ja luonnonvarojen kulutus vähenee.
Ohessa edellisen vuoden yhteenvedot:
– 2019: Toimintakertomus 2019 ja yhteenveto vuosikymmenestä
– 2018: Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin
– 2017: Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin
– 2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina
Helsingin tulisi julistaa ympäristöhätätila ilmastohätätilan sijaan, ennen kuin kaikki kaupungin rannat ja viheralueet täydennysrakennetaan nykyisen kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaispormestarinsa johdolla.
Myös arvokkaita kulttuuriympäristöjä pilataan jatkuvasti, kun kaupungin suunnittelu näyttää tapahtuvan vain rakennusliikkeille ja kiinteistösijoittajille myönnettyjen suunnitteluvarausten pohjalta. Kaikki kelpaa.