Miten koronapandemia paransi elämääni ja muuttaa arjen käytäntöjä pysyvästi

Koronapandemia on muuttanut maailmaa vuonna 2020 merkittävästi. Mitä jos tämä muutos onkin osittain pysyvää?

Viime keväänä monet kiittelivät sitä, että koropandemia ei iskenyt syksyllä vuoden pimeimpään aikaan. Ajateltiin, että homma on ohi muutamassa kuukaudessa. Kesällä Suomessa tilanne näyttikin hetken siltä, että epidemia on lähes selätetty. Sitten tuli syksy ja tartunnat lähtivät jälleen nousuun.

Nyt vuoden pimein aika on ohitettu, koronapandemia on edelleen keskuudessamme. On aika pohtia sitä, miten tämä aika muutti elämäämme.

Koronakeskustelussa on esiintynyt usein ajatus siitä, että tämä kaikki on jossain vaiheessa ohi ja pääsemme taas “palaamaan normaaliin”. Olen huomannut, että useissa etäkokouksien alku-, loppu- tai sivukeskusteluissa on pohdittu koronapandemiaa asenteella “sitten kun tämä on ohi”.

Mitä jos tämä ei kuitenkaan ole ohi? Vaikka itse koronapandemia saataisiin rokotusten myötä aisoihin, voi olla, että koronapandemian aiheuttamat muutokset ja uudet käytännöt jäävätkin kuitenkin pysyviksi. Ainakin osittain. Itse en usko, että paluuta vanhaan enää on.

Miten todennäköisesti koronarokotusten myötä ihmiset siirtyvät enää takaisin esimerkiksi etäkokouksista kasvokkaisiin kokouksiin, nettikaupoista kivijalkaliikkeisiin tai ruuan kotiinkuljetuksista kauppoihin ja ravintoloihin. Kuinka moni lähtee taas pikapikaa tanssimaan letkajenkkaa yöravintoloihin, nauttimaan konserteista paikan päälle tai työmatkalle maailman toiselle puolelle? Varmasti osa siirtyy vanhaan, mutta tuskin kaikki.

On aika kurkottaa menneisyyden sijaan eteenpäin ja tulevaisuuteen.

Ihmisillä on varmasti painetta jatkossakin matkustaa ilmastoa tuhoten maailman ääriin. Pitää vain toivoa, että ekologisesti kestävä matkailu, esimerkiksi biopolttoaineet ja sähköinen lentäminen yleistyvät nopeasti. Voi siis olla, että loma- ja hupimatkailu lisääntyy nykyisestä heti, kun mahdollista.

Toisaalta. Nyt kun on opittu nauttimaan lähiluonnosta, miksi pitäisi lähteä hankalasti kauas. Miksi kuluttaa satoja tai tuhansia euroa käyttääkseen tunteja tai päivän hankalaan siirtymiseen, kun välittömän virkistysvaikutuksen ja ympäristön vaihdoksen voi saada hetkessä astumalla ovesta ulos ja menemällä lähimetsään. Varsinkin kun virtuaalimatkailukin on mahdollista. Itse olen esimerkiksi pyöräillyt Ranskan ympäriajon etappeja virtuaalisesti kotona älytrainerillani.

Entä kuinka moni on valmis uhraamaan päivän tai pari matkusteluun, kun pitää osallistua työkokoukseen tai seminaariin maailman toisella laidalla. Eiköhän nämä hoidu jatkossakin etänä. Ja vaikka asioita on paljon tehokkaampaa ja mielekkäämpää hoitaa kasvotusten, kuinka moni järjestää enää rutiinikokouksia tai -tapaamisia livenä. Etäkokoukset jäävät oletusarvoksi. Kasvokkaisia kokouksia järjestetään esimerkiksi silloin, kun pidetään työpajaa, suunnitellaan ja ideoitaan uusia strategioita tai tavataan läheisiä.

Monet työpaikat ovat siirtyneet pysyvästi etätöihin. Kaikissa ammateissa tämä ei tietenkään ole ollut eikä jatkossakaan ole mahdollista. Monin paikoin asiat ovat kuitenkin hoituneet etänä. On vaikea kuvitella, että toimitilojen tarve ja työmatkailu palaa ennalleen. Asiat hoituvat ilman toimistojakin.

Julkisen liikenteen käyttäjämäärät ovat laskeneet merkittävästi. Kaupungin toki kannattaa jatkossakin investoida joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn yksityisautoilun sijaan, mutta voi olla, että joukkoliikenteen käyttäjämäärät eivät enää palaa ennalleen siinä missä pyöräilyn suosio varmasti jatkaa kasvuaan. Nyt kun yhä useampi on tottunut kulkemaan arkimatkansa pyörällä, kuinka moni palaa sen jälkeen enää joukkoliikenteen (tai yksityisauton) käyttäjäksi. Kaupunkien ja kuntien kannattaa panostaa pyöräinfran rakentamiseen ja esimerkiksi talvikunkossapitoon, kuten esimerkiksi Helsingissä on onneksi tehtykin.

Kaupassa käynti ja ravintoloissa syöminen. Monet ovat oppineet tilaamaan päivittäiselintarvikkeet ja muut tavarat viimeistään koronapandemian myötä verkosta. On vaikea kuvitella, että nämä samat ihmiset enää palaisivat kivijalkaliikkeisiin ja kauppoihin. Monet käyvät varmasti jatkossakin mielellään ravintoloissa, mutta entä ne, jotka ovat jo tottuneet tämän vuoden aikana tilaamaan lounaansa ja muun ruokansa kotiin.

Kulttuuri- ja taide-elämykset ovat siirtyneet verkkoon. Tämä ei tietenkään vastaan oikean teatterin tai konsertin elämystä. Siitä huolimatta. Nyt kun tarjonta saavuttaa verkossa yhä useampia ja on yhä laadukkaampaa, niin kuinka moni palaa konserttisaleille.

Koronapandemia on aiheuttanut paljon arjen muutoksia. Osa näistä ehkä palaa vanhaan malliin. Osa muutoksista jää kuitenkin pysyväksi, koska ihmisille on jo ehtinyt muodostua niin paljon uusia käytäntöjä, tapoja ja rutiineja, joita on enää vaikea muuttaa. Iloinen asia on, että useat näistä käyttäytymisen muutoksista lisäävät hyvinvointia.

Myös omalta osaltani koronapandemia on tarkoittanut monia arjen parannuksia. Tässä viisi esimerkkiä:

1. Etätyöt. Töitä pystyy tekemään etänä tehokkaammin sekä osallistumaan useampiin tapahtumiin, kokouksiin ja tilaisuuksiin kun ei tarvitse huolehtia siirtymisistä paikasta toiseen. Myös pikkujoulujen, coktail- ja verkostoitumistilaisuuksien loppuminen tai siirtyminen verkkoon ovat vapauttaneet aikaa. Toki kollegoita ja vapaita keskusteluita on ikävä, mutta näin introvertin näkökulmasta pienentynyt sosiaalinen kuormitus auttaa keskittymään myös enemmän merkityksellisiin asioihin.

2. Ajankäyttö on joustavampaa ja aikaa on enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että liikkumisen ja kuntoilun, kotityöt ja levon sekä lasten kanssa olemisen voi sijoittaa aiempaa sujuvammin niihin kohtiin, joihin se sopii paremmin. Etätöissä on paljon helpompi lähteä keskellä päivää kotoa juosulenkille tai lähiluontoon virkistäytymään, ottaa päivätorkut tai viettää hetki aikaa lapsen kanssa. Lisäksi kokouksiin tai seminaariin voi osallistua juoksulenkiltä, pyöräillessä tai lähimetsässä kävellessä.

3. Lasten kanssa on enemmän aikaa. Etätöissä on kotona, kun lapsi tulee koulusta. Päivähoidossa olevan lapsen taas voi välillä hakea keskellä päivää päiväkodista kotiin ja jatkaa töitä myöhempään. Vaikka keskeytyksiä on enemmän sekä työn ja kodin välinen raja on hämärtynyt, tuntuu silti, että lasten kanssa on saanut olla tänä aikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

4. Hankinnat voi hoitaa verkosta. Ruokaostosten tai lounaan tai päivällisen tilaaminen verkosta hoituu muutamassa minuutissa ja tuotteet tuodaan kotiovellesi. Tavaroita ostan minimaalisesti, mutta sen sijaan, että harhailisin edes niiden perässä kaupungilla, on tarpeellisten hankintojen tekeminen verkosta paljon nopeampaa ja helpompaa samalla kun tuote tulee kotiin tai lähikioskille.

5. Luonnonvarojen kulutus on vähentynyt. Koronapandemian myötä kulutus ja rahankäyttöni ovat vähentyneet tänä vuonna noin kolmanneksella. Tämä on ollut itselläni toki eniten pois ilmaston ja ympäristön kannalta jo valmiiksi suhteellisen kestävistä palveluista, esimerkiksi ravintoloilta. Toisaalta kun on vähemmän riippuvainen rahasta, voi enemmän tehdä sitä, minkä oikeasti kokee mielekkääksi ja merkitykselliseksi.

PS. Kun mietitään tulevaisuuden megatrendejä koronapandemian jälkeisessä ajassa, niin ehkä yksi niistä tulee olemaan ihmisen suhde eläimiin. Koronapandemian taustalla on ihmisen vääristynyt suhde muihin eläimiin ja eläinten hyväksikäyttö. Ehkä olisi aika puhua myös siitä, miten tämä ristiriitainen suhde muutetaan perusteellisesti ja pysyvästi. Jatkossa ympäristön, eläinten ja oman terveytemme kannalta on entistä tärkeämpää, että lopetamme eläinten hyväksikäytön ja syömme kasvisruokaa.

2 kommenttia artikkeliin ”Miten koronapandemia paransi elämääni ja muuttaa arjen käytäntöjä pysyvästi”

    • Kiitos Salli! Tuossa kolmanneksen kulutusvähenemässä on kyseessä vain korttiostokset (ei siis esim asumiskuluja, laskuja, säästöjä ja lahjoituksia). Vuonna 2019 ostin polkupyörän, joka selittää vähenemästä lähes puolet. Toinen puoli liittyy ravintolasyömisen vähenemiseen. Lisäksi osa kulutuksesta on saattanut siirtyä puolison kortille, koska elämme yhteistaloudessa 🙂

      Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami