Valtuustoaloite henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä

Kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona 17.6.2020 kevätkauden viimeiseen istuntoon. Valtuusto jatkaa työtään taas elokuussa.

Kävimme kokouksessa lähetekeskuskustelun vuoden 2021 talousarviosta. Lisäksi keskustelimme pitkään vuoden 2019 arviointikertomuksesta, jossa puheenvuoroja kirvoitti erityisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja pormestarien rooli.

Jätin kokouksessa valtuustoaloitteen henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä.

Aloitteen allekirjoitti 26 valtuutettua. Vastaava kokeilu on käynnistetty Lahdessa ja tätä olisi syytä kokeilla myös Helsingissä. Ilmastokriisi etenee mahdollisesti ennustettua rajummin ja tarvitsemme monia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Valtuustoaloite henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä

Helsinki on omassa kaupunkistrategiassa päättänyt kantaa oman osansa ilmastovastuusta. Strategian mukaan:

“Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa vakavasti ja torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Helsinki asettaa tavoitteeksi 60 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja aikaistaa hiilineutraalisuustavoitteen vuodesta 2050 vuoteen 2035.”

Tavoitteen tukemiseksi on laaditty 147 toimenpidettä sisältävä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma.

Monet kaupungit ovat asettaneet Helsinkiä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. Esimerkiksi Espoo ja Vantaa tavoittelevat hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä, Lahti vuoteen 2025 ja Iin kunta vuoden 2020 aikana.

Esimerkiksi Lahti luopui kivihiilestä jo vuonna 2019 ja kaupungissa on aloitettu kokeilu henkilökohtaisesta päästökaupasta. Ensimmäisessä vaiheessa kiinnitetään huomiota liikkumisen päästöihin. Kaupunkilaiset voivat halutessaan ladata sovelluksen, joka tunnistaa liikkumistavan ja sen aiheuttamat päästöt. Jos kaupunkilainen alittaa oman päästökiintiönsä, hän saa erilaisia etuja ja palkintoja.

Me allekirjoitetut valtuutetut esitämme, että Helsinki selvittäisi mahdollisuutta kokeilla henkilökohtaista päästökauppaa esimerkiksi Lahden kehittämällä mallilla tai muulla Helsinkiin sopivalla tavalla.

Leo Stranius

8 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoaloite henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä”

  1. Leo,
    nyt palaat siihen, mistä olet aloittanut ! Sinäkin kelaat taas kerran taaksepäin aikaan, jonka pitäisi olla jo menneisyyttä. On se kumma, että ympäristöasiantuntijaksi ja ilmastoaktivistiksi itseään kutsuva poliitikko puolustaa ja pönkittää epätoivoisesti ilmastokriisin perimmäistä aiheuttajaa sen viimeiseen henkäykseen asti mm.ehdottamalla ilmasto/ympäristökriisistä selviämisen hyväksi keinoksi ihmisten henkilökohtaista vastuunkantoa päästöistä.
    Näin pääasiallinen vastuu ilmastokriisin synnystä ja sen hillitsemisestä hivutetaan eniten päästöjä tuottavien ( vastuuttomien ) yritysten harteilta mieluummin enenvässsä määrin yksityisten ihmisten kannettavaksi. Ja tämä edes ajattelematta sitä, että kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisessa asemassa ehdotetuilla ” ilmastomarkkinoilla “. Ilmastosta ja sen hätätilastakin on tehty suoranaista kauppatavaraa, kuten lähes kaikesta muustakin Suomessa! Tämä on häpeällistä markkinahumpuukia äärettömän vakavassa tilanteessa. Näin ei kyllä edetä tuumaakaan ilmastonmuutoksen jarruttamisessa saati sitten sen pysäyttämisessä suunnitellulle tasolle.!

    Päästökauppa tarkoittaa sitä, että päästöjä pyritään vähentämään markkinamekanismein ! .Päästökauppaa ei tarvitse enää edes kokeilla, sillä se on jo tunnistettu , että päästökaupalla ei onnistuta vähentämään päästöjä, eikä varsinkaan kunnianhimoisesti. Näin ei ole tapahtunut EU:ssakaan. Päästökauppa ( = päästömarkkinat ) on viherpesua vastaavaa illuusiota. Miksi jatkaa tällaisen illuusion levittämistä ? Todellisen muutoksen jarruttamiseksi ja estämiseksikö ?

    Juuri markkinamekanismien tehokkuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä tarkastelee Lotta Aho tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan, josta mainitsen kirjakatsauksia edeltävän blogin kommentissani. Siihen kannattaa tutustua. Asiaan syvällisemmin perehdyttyään Aho toteaakin, että Pariisin ilmastokonferenssissa sovitun lämmönnousutavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan radikaaleja päästövähennyksiä, joihin on käytettävä muita keinoja kuin markkinamekanismeja. Ja jo nyt tiedeihmiset arvioivat uudestaan, että lämmönnousu voi olla oletettua korkeampi ja nopeampi ! Markkinamekanismit eivät täten riitä ollenkaan tässä tilanteessa vastuuttomien markkinoiden aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillitsemiseen !

    Koska vapaaehtoisuus ei toimi, niin entäpä jos saastuttavïlta markkinoilta/yrityksiltä vaadittaisiin aitoa vastuullisuutta ja ne pakotettaisiin vähentämään huomattavsti päästöjään poliittisin toimenpitein ? Ja entä jos poliittisilta päättjiltä vaadittaisiin vihon viimein aitoa vastuullisuutta ilmastokriisin ratkaisemisessa ? Talouskasvun tavoite ei vastaa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan vaatimuksia.

    Leo hyvä vaikka sinulle maksetaankin yritysten konsultoinnista/ lobbauksesta, niin koeta nyt tosissasi siirtyä reaaliteettien ymmärtämiseen ! Ilmastonmuutos kuumempaan suuntaan on jo niin hälyyttävällä tasolla, että se ei enää siedä kokeiluja ! Se ei saa olla kokeilukulttuurin leikittelykohteena!

    Vastaa
  2. Miksi kaikesta pitää tehdä kauppaa ? Paikallinen vaikuttaminen on hyväksi, mutta mikä taho lopulta päättää miten henkilökohtainen päästökauppa järjestetään käytännössä? Ja kuka säätää sen sisällön ja säännöt ?

    Suomalaiset on pienestä pitäen kasvatettu ja kyllästetty bisnesajattelulla. Toisiaan seuranneet uusliberalistista talous-ja sosiaalipolitiikkaa tehneet hallitukset ovat edistäneet tätä markkinavoittoista suuntausta. Globaalit markkinat ohjaavat ihmisten kulutustottumuksia, Ne luovat turhia tarpeita..Ihmiset on opetettu elämään sen mukaan mitä heille tarjotaan.Koulutuksessakin , varsinkin yliopistotasolla otetaan huomioon markkinoiden vaatimukset.
    Koronavirus ei ole tappanut uusliberalismia. Nykykontekstissakin talouseliitti ohjaa selvästi uusliberalistisen ideologian kyllästämän hallituksen päätöksiä. Talouseliitti häiritsee ja lamaannuttaa valtiota, Se määrää talouspolitiikan suunnasta ja estää tervehdyttävien lakien säätämistä. Tähän markkinoiden haitalliseen vaikutukseen on saatava poliittinen suunnanmuutos.
    Kulutuksen vähentäminen ja suuntaaminen ei kuitenkaan onnistu hyvin ja tarpeeksi nopeasti kuluttajia manipuloivilla markkinamekanismeilla Henkilökohtainen päästökauppa ei riitä turhan kulutuksen vähentämiseen ja kuluttajien valintojen suuntaamiseen, eikä se pysäytä haitallisia päästöjä.

    Nykyinen hallituksen suunta opetuksessakin on suomalaisten tieto-ja taitotason kohottaminen nimenomaan Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi kansainvälisillä markkinoilla ! Elvytystäkin vedetään markkinat edellä. Ihminen ei tässä kilpajuoksussa paljon paina. Tämä kasvatuksen ja koulutuksen markkinasuuntaus on suorastaan järjetöntä ottaen huomioon ilmastonmuutoksen nopean etenemisen ! Ympäristötietoisuuden lisääminen on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa ja sitä on jatkettava julkisen opetusohjelman puitteissa korkeakoulutasolle asti. Ja kansalaisjärjestöillä on tietenkin myös suuri rooli kuluttajien tietoisuuden kasvattamisessa ja kulutustottumuksien muuttamisessa.

    Nyt olisi aika päästä eroon kaikenlaisesta harhauttavasta ja ilmastolle haitallisesta markkinavetoisesta bisnesajattelusta. Päästökauppa on yksi sen tuote.
    Talouseliitin harvainvaltaa pystytään rajoittamaan mm.kehittämällä kuluttajien tietoisuutta muita keinoja käyttäen kuin markkinaluonteista päästökauppaa. . Kuluttajia on ohjattava valitsemaan ostoksensa ja palvelunsa siten, että he edistäisivät lähellä kestävästi ja solidaarisesti tuotettuja välttämättömiä hyödykkeitä ja palveluja. Nyt on suunnattava valtion ja kuntien toimenpiteet sellaiseen terveeseen ja vihreään talouskehitykseen , joka takaa entistä paremmin ilmastoystävällisen huoltovarmuuden ja ihmisten laadullisen hyvinvoinnin. BKT ja sen määrällinen kasvu ei ole osoitus eikä varma takuu väestön laadullisesta hyvinvoinnista. Nyt on satsattava ensisijaisesti ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa, eikä kulutuksen kasvuun , viennin vetävyyteen ja markkinoiden hyvinvointiin !
    Sellainen talouskasvu, joka on kestävää , tervettä ja vihreää hyödykkeiden ja palvelujen tuottamista väestön elintärkeiden tarpeisiin on suotavaa. Ei sellainen talouskasvu, joka tuottaa lisää turhakkeita ja harhauttavia hyvinvointikuvitelmia. Kuluttajien valintoja helpottaa esimerkiksi teollisen ravinnon tehotuottamisen ja kertakäyttötavaroiden valmistamisen ja maahantuonnin rajoittaminen. Yritysten mainostaminen ja marketing/viestintä pitäisi saattaa lainsäädännöllä puhtaasti informatiiviseksi.

    Vastaa
  3. Leo, nyt on minun vuoroni vastata.
    Luin tuon viimeksi twiittaamasi Yle.fi uutisten jutun. jossa todetaan että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ( ? ) tarvitaan muutakin kuin päästöjen vähentäminen. Ja pohditaan miten muutoksella ( ? ) voitaisiin ilmastonmuutosta hillitä ja torjua globaalisti. Asiaa miettivät henkilöt ( Kulmala ja Myllyvirta ) eivät anna selvää vastausta siihen mistä ja millaisesta muutoksesta on kyse silloin, kun ilmastonmuutoksen hillitseminen ei onnistu yksinomaan päästöjen vähentämisellä Koronan jälkeisestä elvyttämisestäkö , koska ” Riippuu millaisia toimia toteutetaan elvytyksellä “.
    Juttu on melkolailla kiertelevä kuvaus tilanteesta. Siitä jää jotenkin sellainen kuva ja kitkerä jälkimaku, että loppujen lopuksi ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä ei olisikaan kaiken kaikkiaan niin kovin paljon haittaa kuin luullaan.! Ja että pitää keksiä muita keinojakuin päästöjen vähentäminen. Täytyypä tarkistaa, kenen etua tuo mainittu maailman energiajärjestö ajaa.

    Hallituksen aikomukset ovat ristiriidassa ilmastonmuutoksen hillinnä kanssa, sillä se aikoo elvyttää talouskasvua. Länsimaisen valtavirta-ajattelun mukaan kehitys identifioituu talouskasvuun ja kaikkeen siihen, mitä voidaan ilmaista määrällisesti. Se ei välitä numerollisesti määrittämättömästä elämänlaadusta.
    Mielestäni vain väestön perustarpeet tyydyttävän, terveen ja ekologisesti kestävän talouden kasvu on suotavaa. Päättäjien on yritettävä vaikuttaa elvytyksellä ennenkaikkea väestön ihmisten elämänlaadun parantamiseen. Materiaalisella hyvinvoinnnilla ei ole merkitystä muutoin kuin että siihen liitetään sellainen elintapa, joka edesauttaa ilmastokriisistä selviämistä ja ylläpitää kollektiivista yhteisöllisyyttä.
    Koronakriisi on opettanut, että nyt tarvitaan perusteellinen suunnanmuutos tuotanto-, kulutus- ja elintavoissamme. Tämä tarkoittaa monin tavoin vakavia yhteiskunnallisia ongelmia ja ilmastonmuutosta aiheuttavan taloudellis-yhteiskunnallisen järjestelmän perustavanlaatuista muutosta ihmisen asettamiseksi keskiöön markkinoiden sijasta.

    .

    Tähän voidaan vaikuttaa tuotantotavan, kulutuksen ja elintapojen muutosta ohjaavalla toiminnalla. Näin

    .

    Vastaa
  4. Greta Thunbergin viimeisin näkemys ( tviitti ), että ilmasto-ja ekologista kriisiä ei voida ratkaista ,nykyisenlaisen poliittis-taloudellisen järjestelmän puitteissa, on osuva ja kauaskatseinen.
    Etenkin poliittisille päättäjille , mutta myös meille kaikille muille sopii tarkasti luettavaksi ja syvällisesti mietittäväksi :
    mainio Jorma Keskitalon juttu ” Ilmastonmiuuutoksen torjunta ei yksin estä evoluutiohistorian kuudetta joukkotuhoa “, KU verkkolehti 23.06.2020.

    Vastaa
  5. Suosittelen samoin luettavaksi ja mietittäväksi :
    VASTUULLISTA LMASTOPOLITIIKKAA -blogin asiantuntevan kirjoituksen ” Miten tästä selvitään “, Kansan Uutisten blogit 6.7.20.

    Blogin kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen.
    Sauli Rouhinen toteaa, että olemme oman aineellisen kulutuksemme osalta vastuullistettuja, mutta ongelmat ovat kuitenkin rakenteellisia, järjestelmätasoisia, institutionaalisia. Hänen mukaansa Suomessa haikaillaan paluuta entiseen talouden kasvumalliin, vaikka tiedetään ettei paluuta ole entisiin kestämättömiin käytäntöihin. Rouhinen sanoo, että nyt tarvitaan erityisesti kestävyyssiirtymien tietoperustan vahvistamista, jotta poliitikot ymmärtâisivät mitä ihmiskunnalle ja luontosuhteellemme on tapahtumassa, ja miten korjausliikettä eli järjestelmätasoisia kestävyyssiirtymiä voitaisiin hallita. Rouhinen toteaa että yhteiskunnallisia pelisääntöjä on muutettava. Tämä vaatii muuttamaan ymmärtämystämme ” taloudesta “.
    Reilulle siirtymälle on Sauli Rouhisen mukaan nyt laaja poliittinen tuki. Osoituksena tästä hän mainitsee EU:n Vihreän kehityksen ohjelman ( Green Deal ), joka sisältää mm. biodiversiteettistrategian. Tämän Vihreän kehityksen ohjelman suhteen on mielestäni oltava kuitenkin hyvin tarkkana, jottei EU:n vihertävä projekti jäisi pelkäksi viher-ja sosiaaliseksi pesuksi, illuusioksi ” talouden ” ymmärtämisestä, ja poliittisesta aidosta pelisääntöjen ja suunnanmuutoksesta.

    Vastaa
  6. Vapaaehtoisuus ei riitä kulutustottumusten muuttamiseksi. Tarvitaan konkreettista kollektiivista toimintaa. Siksi Ranskan hallitus aikoo asettaa kulutukseen vaikuttavan mainonnan ja marketingin pakollisen säätelyn alaiseksi.
    Voimakkaasti saastuttavien tuotteiden ja palvelujen ( valmistus, käyttö, jätteet ) mainontaa aiotaan rajoittaai ja kieltää.Säätelystä päätetään parlamentissa.
    Näin valtion instituutioinaalinen poliittinen ohjaava rooli korostuu kulutustottumusten muuttamisessa ja täten ilmastonlämpenemisen hillitsemisessä.

    PS. voisitko Leo mlaittaa nâmä viimeisimmät kommenttini näkyville, kiitos !

    Vastaa
  7. Leolle viimeisen tviittinsä johdosta :

    Meillä eteläisessä Euroopassa lämpötila on tänään ” vain +36°C eilisen +38C-asteen sijasta.Ranskassa ylittyy tänäänkin monin paikoin 40°C-raja. Kuumuudesta ja kuivuudesta vakavasti kärsivissä 53:ssa läänissä on nyt julistettu ” punainen ” hätätila ( état d’urgence ).
    Siis , mitä tällä mainostamallasi KONEEN SÄÄTIÖN ” peittävällä ” psykologiasivustolla on ympäristö-ja ilmastokriisin jarruttamiseksi konkreettisempaa kuin poliittisten päättäjien toiminnassa ? Ei mitään, eikä senkään vertaa!
    Entä mitä konkreettista ja näkyvää kansainvälisesti vaikuttava ja näiden sivujen taustalla oleva, suomalainen ( ? ) suuryhtiö KONE on jo tehnyt vähentääkseen merkittävästi päästöjään ja luonnonvarojen käyttöä ?
    Kaiken lisäksi yritysmaailman sekaantuminen kansallisen opetuksen suunnitteluun ei ole tervettä kehitystä ottaen huomioon ilmastonlämpenemisen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen perussyyt.

    Leo, sanot tunnesuhteestasi luontoon : ..” Minulle luonnossa kaikkein tärkeintä on sen itseisarvon vaaliminen “. Tiedostatko edes mitä kaikkea tuo luonnon ” itseisarvo ” ( mitä se on ? ) pitää sisällään ? Mielestäni suhteesi luontoon on hyvin pinnallista ja pohjimmiltaan kieroutunutta, koska se on kyllästetty bisnesajattelulla.
    Tämä blogi toimiikin nykyään yritysmaailman ja sen viherpesun puolestapuhujana. Siitä syystä en kommentoi enää kirjoituksiasi, Olet niin täynnä omaa itseäsi, että kauan luonnonsuojelutyössä käytännössä toimivien huomautuksilla ei näytä olevan mitään merkitystä. Kunhan …todellisuus ja lähitulevaisuus näyttävät valitettavasti missä mennään !

    Vastaa
  8. Tervehdys E. S-H,

    Pitkästä aikaa lueskelin tuossa yllä olevaa kirjoitustasi ja tätä hienoa blogia. Koen, että olet hyvin huolissasi maapallon tulevaisuudesta. Niin olen minäkin. On masentavaa lukea, että Grönlannin jäätikön sulamista ei voi enää pysäyttää. Satavan lumen määrä ei korvaa jäätikön massiivista päivittäistä sulamista. Viimeistään vuosisadan loppuun mennessä tilanne on erittäin paha. Näin tutkjijat ennustavat. Sitä ei tiedetä sulaako jäätikkö nopeaan vai erittäin nopeaan mutta IS:n pikkuartikkelin mukaan merenpinnat voivat kohota pahimmillaan aina kuuteen metriin. Nämä ovat järkyttäviä asioita, koska kukaan ei osaa täysin ennustaa sellaisen vedenpaisumuksen vaikutuksia mantereille eikä ihmisille. Katastrofaalista se kuitenkin tulee olemaan valitettavasti. Miten käy New Yorkille? Filmi on siitäkin osattu jo kehitellä, mutta Trumpia tuskin paljon suora asiayhteys siihen suuntaan menosta hetkauttaa. In money they trust.

    Vielä surullisempaa on, että suurin osa ihmisistä ei välitä asiasta mitenkään, eihän se koske luultavasti vielä heidän/meidän elinaikaamme, vaikka merkit ovat ilmassa koko ajan vaan jälkipolvia,lapsia, lastenlapsia. Mitä he joutuvatkaan kohtaamaan elämässään, millaisia päätöksiä, tilanteita, kaaosta he joutuvat kokemaan? Jos edes jotain hyvää yrittää kaikessa nähdä, niin ainakin ilmastonmuutos saa ajattelemaan asioita ja sehän on kai ihmiselle aina hyvä henkisen kasvun tiellä. Näin x-sukupolvelaisena se elämäntavan muutos on ollut äkillinen ja raju jo 20 vuoden aikana itsellekin, vaikka suomalaisena kai se on ollut sieltä maltillisimmasta päästä. Kaupallisen lentämisen vähentäminen/siitä luopuminen, matkustelun pohtiminen ilmastonäkökulmasta, “ilmastoystävällinen työ”, ruokavalion muutos ( edelleen harjoittelen sitä), ja yritys ajatella periaatteessa, ehkä käytännössäkin “kaikki uudeksi”. yhteiskunnalliselta kannalta. Itse toivoisin jotain laskelmia siitä, millainen on numeroina co2-päästöinä ilmakehän näkukulmasta kestävä yhteiskuntamalli, jossa pelaisi liikkuminen, asuminen, energian tuottaminen, maltillinen kuluttaminen, ehkä matkustelukin. Mitä maapallon kantokyky kestää? 1900-luvun kapitalistisen kulutuskaahailun jälkeen tilanne on eskaloitunut niin pahaksi, että luultavasti muutos pitäisi paperilla olla todella raju, jotta lämpeneminen pysäytetään. Onko siihen käytännössä mitään mahdollisuutta?

    Sanovat, että tämä ongelma on ihmiskunnan pahin kriisi. Onhan se niin, kun kyseessä on lajin kyky pärjätä elinolosuhteissaan. Tässä ajassa elämäinen vaatii yksilötasolla valtavasi henkisiä voimavaroja, armollisuutta, malttia ja siihen päälle vielä ponnisteluita nähdä asiat uudella tavalla. Arvostan ja ihailen kaikkia, jotka pyrkivät näkemään tilanteen realistisesti ja ponnistelevat muutosten aikaansaamikseksi. Kaikesta huolimatta, se voi olla mahdollisuus vaikka se nyt nähdään kaiken uhkana. Muutos on aina kriisi, varsinkin ihmiskunnan suurin sellailnen.

    Hyvää vointia ja terveyttä sinulle Ranskaan. Koita jaksaa.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami