46 elämänohjetta

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää sekä Maailman mielenterveyspäivää!

Lokakuun 10. päivä on myös oma syntymäpäiväni. Tässä sen kunniaksi 46 elämänohjettani Sinulle.

46 elämänohjetta

  1. Tee merkityksellisiä asioita. Elämä on lyhyt. Kannattaa suunnata voimat tekemään sitä, minkä kokee kaikkein tärkeimmäksi. Suunta voimasi tekemään sitä, mikä on todella tärkeää ja mihin syvästi uskot.
  2. Ole läsnä. Asiat laadullistuvat kun ollaan samaan aikaan läsnä saman asian äärellä.
  3. Kuuntele. Varsinkin niitä, jotka ovat lähtökohtaisesti erilaisia ja eri mielisiä.
  4. Suhtaudu asioihin lähtökohtaisesti myönteisesti ja positiivisesti.
  5. Tee suunnitelmia ja aseta tavoitteita. Jos et itse aseta itsellesi tavoitteita, joku muu tekee sen puolestasi.
  6. Onnistumisen kannalta tärkeitä eivät ole asiat, joita teet silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat, joita teet säännöllisesti.
  7. Tärkeät asiat kannattaa tehdä silloin, kun niillä ei ole vielä kiire.
  8. Aikaa ei voi hallita. Parasta ajanhallintaa on itsensä johtaminen.
  9. Kysy säännöllisesti itseltäsi: Mitä tekisit, jos tämä olisi elämäni viimeinen päivä?
  10. Motivoi itseäsi musiikilla, kirjalla tai hyvillä teksteillä.
  11. Tee päivän vaikein asia ensimmäiseksi.
  12. Kirjoita ylös päivän saavutukset.
  13. Tee 30 päivän kokeiluja. Kirjoita 12 asiaa, joita haluat kokeilla. Valitse näistä yksi asia vuoden jokaiselle kuukaudelle, jota kokeilet.
  14. Opi epäonnistumaan. Ihmiset, jotka eivät epäonnistu, ovat niitä, jotka eivät yritä.
  15. Ainoa asia, jota pitää pelätä, on pelko itse.
  16. Rohkeutta ei ole se, että ei pelkäisi, vaan se, että kykenee toimimaan pelosta huolimatta.
  17. Ole kiitollinen. Menestyminen ei ole sitä, että saa mitä haluaa vaan sitä, että haluaa sitä mitä saa. Menestys on kiitollisuutta sitä kohtaan, mitä elämä kulloinkin heittää eteen.
  18. Verkostoidu. Postmodernin subjektin tärkein pääoma on aika ja verkostot.
  19. Opettele ja luo uusia tapoja.
  20. Kokeile kokeilukulttuuria. Ole ennakkoluuloton uuden edessä.
  21. Sovi mitä tehdään ja tee mitä sovitaan.
  22. Lue ja kuuntele kirjoja.
  23. Kirjoita kaikki asiat muistiin. Näin mieli on vapaa vastaanottamaan uusia asioita ja voit olla läsnä tilanteessa.
  24. Pidä huolta fyysisestä kunnosta. Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Näin jaksaa myös henkisesti paremmin.
  25. Älä kiirehdi. Kiirehtiminen kiireiseksi tekee.
  26. Toimi avoimesti ja läpinäkyvästi. Ole radikaalisti rehellinen.
  27. Syö terveellisesti. Älä jätä lounasta väliin.
  28. Nuku riittävästi.
  29. Naura useammin.
  30. Tee päivittäin suunnitelma seuraavalle päivälle ja kerran viikossa suunnitelma seuraavalle viikolla.
  31. Pohdi vuoden vaihteessa tai syntymäpäivänäsi mennyttä ja tulevaa. Arvioi omia tekemisiäsi päivittäin, viikoittain ja vuosittain.
  32. Muuta tavoitteesi ja uuden vuoden lupauksesi päivittäisiksi toimenpiteiksi ja lisää ne työlistalle.
  33. Herää aikaisin.
  34. Puhdista mieli ylimääräisestä melusta säännöllisesti.
  35. Toimi planeetan ja luonnon puolesta.
  36. Pidä huolta luonnon itseisarvosta
  37. Vaikuta yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
  38. Pidä huolta muista. Varsinkin kaikkein heikoimmista. Yhteiskunnan mitta on se, miten se kohtelee kaikkein heikko-osaisimpia.
  39. Vietä aikaa läheisten ihmisten kanssa. Yhdessä meissä on voimaa.
  40. Ajattele muista hyvää, ja puhu muista hyvää myös selän takana.
  41. Arvosta muita, ja löydä jokaisesta jotain hyvää sanottavaa.
  42. Ole itse se muutos, jonka toivot maailmassa näkevän.
  43. Minimoi hiilijalanjälkesi. Pyöräile, syö vegaaniruokaa, asu tiiviisti ja käytä uusiutuvaa energiaa.
  44. Nauti elämästäsi pidättäytymällä turhakkeista.
  45. Ole niin rikas, että sinulla on varaa olla ilman.
  46. Rakasta. Ole intohimoinen. Ole tosissaan.

PS. Inspiraatio tälle kirjoitukselle on syntynyt Kevin Kellyltä: 68 Bits of Unsolicited Advice

PS2. Allekirjoitin kustannussopimuksen Into Kustannuksen kanssa. Tästä alkaa ajanhallintaa ja itsenstä johtamista käsittelevän kirjan kirjoitustyö. Olkoonkin, että tämä projekti tulee varmasti aiheuttamaan merkittäviä ajanhallinnan haasteita omassa arjessa 🙂

Edit: Lisäys syntymäpäivänäni

47. Muista, että huominen on mahdollisuus, jota kaikki eivät saa. (10.10.2021)


4 kommenttia artikkeliin ”46 elämänohjetta”

  1. Ja näitä ohjeitasiko joku sitten nimenomaan pyysi? (unsolicited = pyytämätön, kutsumaton, jne)

  2. Hyvää syntymäpäivää sinulle Leo! 🙂

    Hyvä listaus sinulta taas ja näillä ohjeillahan päästään kyllä tavoitteisiin, erityisesti kun niihin kaikki yhteisesti pyrkivät.
    Lisäisin vielä Dalai Laman sanoman: ” Be kind whenever possible – it is always possible ”. Ja toivoisin vielä enemmän kannustusta ja kehuja toisillemme ilmapiiriin, ja vähemmän passiivis-agressiivista arvostelua tyyliin ”yhteiskunnallista ei-niin-rakentavaa kritiikkiä a’la some”, kiitos! Neuvominen, opastaminen ja johtamisen opettaminen kannattaa ensin aloittaa itsestään ja vasta sitten alkaa opettaa toisia.
    Nautitaan kauniista ja (vähän liian lämpimästä) syksystä ja ollaan edelleen kiitollisia luonnon monimuotoisuudesta! Se kun on valitettavasti katoava luonnonvara.

  3. Hyvä jöö jörgensen,

    Sinulle lisäisin vielä eirtyisremainderin, joka kuuluu: ” Sitä saa mitä tilaa – ja usein tulee pyytämättäkin. ” Ihanaa viikonalkua Sulle! 🙂

Kommentointi on suljettu.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa