Toimintakertomus 2019 ja yhteenveto vuosikymmenestä

Kiitos kaikille kuluneesta vuosikymmenestä ja vuodesta 2019!

2010-luvulla olen saanut olla koko vuosikymmenen rakkaan puolisoni Annukka Bergin kanssa. Olemme saaneet kaksi lasta ja muuttaneet Helsingissä kaksi kertaa.

Olen työskennellyt Luonto-Liiton, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kansalaisareenan toiminnanjohtajana sekä nyt viimeiset kolme kuukautta Kestävän tulevaisuuden johtajana T-Mediassa. Olen saanut toimia seitsemän vuotta Helsingin kaupunginvaltuustossa ja siihen liittyvissä luottamustoimissa.

Lisäksi olen juossut maratonin, suorittanut puolitriatlonin ja osallistunut Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumaan. Vuosikymmenen viimeisenä vuonna julkaistiin omaelämäkertani Ekoistin muistelmat.

Kuluneen vuosikymmenen aikana ympäristöasiat ovat nousseet marginaalista valtavirtaan. Pariisin ilmastosopimus on totta. Pyöräilystä on tullut trendikästä ja Suomessa on ollut jo useamman vuoden vegaanibuumi.

Olen ollut mukana kampanjoimassa ja vaikuttamassa siihen, että Suomeen on saatu ilmastolaki. Olen ollut mukana tuomassa Suomeen degrowth-liikettä ja ollut mukana Suomen historian ensimmäisessä eduskunnan käsittelyyn päätyneessä kansalaisaloitteessa (turkistarhauksen kielto) sekä käynnistämässä Lihaton lokakuu -kampanjaa.

Olen ollut vaikuttamassa kolmeen eri hallitusohjelmaan, jonka myötä olemme saaneet esimerkiksi pelastettua ympäristöministeriön. Vuosikymmenen aikana olen ollut kuntavaalien lisäksi ehdolla kahdesti eduskuntavaaleissa, toiminut ajanhallinta- ja ilmastovalmentajana, ollut perustamassa ympäristöalan konsulttiyritystä (Tyrsky-Kolsultointi) sekä vähentänyt henkilökohtaisen tavaramääräni 327 tavaraan.

Tämä on tarkoittanut sitä, että olen vuosikymmenen aikana esimerkiksi antanut 571 haastattelua, käynyt pitämässä 763 luentoa tai puhetilaisuutta, kirjoittanut 333 kolumnia, 522 tiedotetta lausuntoa tai aloitetta ja 1608 blogikirjoitusta. Olen myös osallistunut 4993 kokoukseen, 293 seminaariin ja ollut 442 päivänä matkoilla. Lisäksi olen pyöräillyt 54174 km, juossut 13424 km ja tehnyt 681 kertaa lihaskuntoharjoittelua.

Mitä sitten tapahtui vuonna 2019?

Vuosi 2019 oli monin paikoin synkkä. Ilmastokriisi, sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat akuutisti olemassaolomme perusteita. Nykymenolla hiilibudjettimme riittää enää alle 8 vuodeksi, jos haluamme pitää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteen tuntumassa. Tutkijayhteisö ja nuoret ovat yhä enemmän huolissaan. Lämpöennätykset, äärimmäiset sääilmiöt ja metsäpalot ympäri maailmaa pelottavat. YK:n ilmastokokous Madridissa epäonnistui. Tällä hetkellä maailma on menossa kohti 3 asteen lämpenemistä.

Toisaalta on syytä toivoon. Tässä kirjoituksessani viisi syytä ilmastotoivoon ja optimismiin uuden vuosikymmenen kynnyksellä.

Euroopan Unioni ja sen uusi komissio pyrkii imastojohtajuuteen. Suomessa ilmastokysymys on noussut politiikan teon kovaan ytimeen. Keväällä 2019 eduskuntavaalien tärkeimmäksi aiheeksi nousi ilmastokriisi. Suomen uusi hallitus päätti asettaa tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Monet yritykset ja kunnat ovat asettaneet ennennäkemättömän kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Greta Thunberg valittiin Time-lehden vuoden henkilöksi ja nuorten ilmastoliike on inspiroinut miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa.

Omalta osalta vuosi 2019 oli muutosten vuosi.

Siirryin lokakuun alussa T-Mediaan Kestävän tulevaisuuden johtajaksi. Tavoitteenani on vauhdittaa yritysten ja organisaatioiden vastuullisuustyötä erityisesti ympäristökysymysten suhteen. Uudesta työstäni kirjoittivat mm. Talouselämä ja Helsingin Sanomat. Uskon, että uuden työni kautta pystyn vaikuttamaan tehokkaasti siihen, että siirrymme kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimiuotoisuus lisääntyy. Ennen uutta tehtävääni ehdin olla Kansalaisareenan toiminnanjohtajana kaksi vuotta edistämässä vapaaehtoistoimintaa ja luomassa kansalaisyhteiskunnalle parempia toimintaedellytyksiä.

Kuntapolitiikassa saavutimme Helsingin Vihreissä paljon. Keskustatunneli kaatui, Raide-Jokerin rakentaminen alkoi ja Kruunusiltojen suunnittelu käynnistyi. Rautatieaseman alle saadaan pyörätunneli ja noin 1000 uutta pyöräpysäköintipaikkaa. Päätimme perustaa kaupunkiin uusia luonnonsuojelualueita sekä puolittaa liha- ja maitotuotteiden käytön. Aloitteistani kaupungin maksuttomaan puistoruokailuun tulee lisää vegaaniruokia, kaavoituksessa kokeillaan ekologista kompensaatiota ja Kisahallin parkkipaikoille tullaan selvittämään avoimen urheilupuiston rakentamista.

Kuntapolitiikassa sain uusia haasteita, kun aloitin toukokuussa HSY:n hallituksen varapuheenjohtajana. Lisäksi toimin valtuuston ohella HKL:n johtokunnassa ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana. Samalla kun aloitin HSY:n hallituksessa, luovuin ympäristö- ja lupajaoston varapuheenjohtajuudesta ja siihen liittyvästä kaupunkiympäristölautakunnan varajäsenyydestä. Valtuuston viimeisen kokouksen yhteydessä järjestetyssä pikkujouluillallisella minut nimettiin valtuuston puheenjohtajan toimesta vuoden positiivisimmaksi valtuutetuksi.

Palkkatöiden ja Helsingin kuntapolitiikan lisäksi viimeistelin kuluneen vuoden aikana omaelämäkertani. Ekoistin muistelmat julkaistiin syyskuussa 2019 keskustakirjasto Oodissa. Omaelämäkerran kirjoittaminen elämän puolivälissä oli hiukan erikoinen idea, mutta antoisa projekti. Enemmän kuin omasta elämästäni, kyseessä on tarina hyvinvointivaltiosta ja ympäristökysymysten murtautumisesta marginaalista valtavirtaan.

Vuoden aikana myös mm Helsingin Sanomat ja Ylen Kulttuuricoctail kävivät haastattelemassa minua. Lisäksi olin aktiivisesti mukana järjestämässä Climate Aid -ilmastohyväntekeväisyyskonserttia. Musiikkitalon kaikki liput oli varattu. Keräsimme yhteensä lähes 100 000 euroa lahjoituksia hiilinieluihin.

Lisäksi olen käynyt pitämässä erilaisille organisaatioille ajanhallintavalmennuksia ja ilmastovalmennuksia sekä käynyt luennoimassa ympäristöasioista ja vapaaehtoistoiminnasta pitkin Suomea. Olen myös toiminut HSY:n ilmastotreenin henkilökohtaisena ilmastovalmentajana, Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunnan jäsenenä, My Helsingin Think Sustainably -palvelun asiantuntijaraadin jäsenenä, S-ryhmän Advisory Groupin jäsenenä, SOSTE ry:n valtuuston jäsenenä, Green Key tuomaristossa sekä Tyrsky Konsuntoinnin vanhempana neuvonantajana ja osakkaana.

Vuoteen kuului tuttuun tapaan haastatteluja, puhetilaisuuksia, kirjoituksia ja kokouksia sekä kuunneltuja tai luettuja kirjoja. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.

Ohessa vuosi 2019 lukuina (sulkeissa vuosi 2018):

– 27 (35) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 88 (77) puhetilaisuutta tai luentoa
– 11 (15) tiedotetta, lausuntoa tai aloitetta
– 16 (23) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 31 (18) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 512 (520) kokousta
– 26 (33) seminaaria
– 62 (65) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää

Liikunnalliset tavoitteet oli tänä vuonna asetettu kirjaprojektin takia hiukan aikaisempia vuosia alemmaksi. Yritin myös kiinnittää entistä enemmän huomiotani nukkumiseen ja lepoon. Tätä tukeakseni hankin Oura-sormuksen. Lisäksi äänikirjat ovat mullistaneet ajankäyttöni ja olenkin lukenut tai kuunnellut vuonna 2019 ennätysmäärän kirjoja. Liikunnalliset tavoitteet täyttyivät juuri ja juuri ollen myös edellistä vuotta paremmalla tasolla. Ohessa vuoden 2019 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2018):

– 1019 km (1163 km) juoksua
– 5380 km (4573 km) pyöräilyä
– 51 km (18 km) uintia
– 100 kertaa (30 krt) lihaskuntoharjoittelua
– 140 luettua tai kuunneltua kirjaa

Loppuvuonna kävin myös kuntokartoituksessa. Tässä kartoituksen tulokset:
-Painoindeksi: 21,5
-Rasvaprosentti: 14,8 %
-Maksimaalinen hapenkulutus VO2 max: 59,2 ml/kg/min
-Metabolinen ikä: 30 vuotta
-Lihaskunto: Erinomainen (30 s testissä punnerrus 32 kpl, vatsat 39 kpl, selkä 30 kpl, kyykky 30 kpl) ja keskinkertainen/välttävä (yläraajat 10kg painolla 14/17 kpl)

Vuoden 2019 aikana tein palkkatöitä yhteensä 1686,5 tuntia (vuonna 2018 yhteensä 1790,5 tuntia), kunnallispolitiikkaa 265,5 tuntia (259) ja muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa yhteensä 289,5 tuntia (157,5). Lisäksi arkeeni kuului kuntoilua/liikuntaa yhteensä 473 tuntia (401).

Kiitos kuluneesta vuodesta ja vuosikymmenestä! Erityisesti kiitos rakkaalle puolisolleni Annukka Bergille. Ja kovasti terveisiä Ylläkseltä hiihtolatujen, lumen ja pakkasen keskeltä!

Ohessa edelliset toimintakertomukset

2018: Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin
2017: Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin
2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin
2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin
2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina

5 kommenttia artikkeliin ”Toimintakertomus 2019 ja yhteenveto vuosikymmenestä”

  1. Voi hyvänen aika sentään! Kaikki maalautuu niin upeaksi ! Yksi ihminen tekee kaiken …,vai tekeekö ? Miten tuohon kaikkeen ehtii perehtyä todella kunnon asiantuntemuksella , taidolla ja aidolla antaumuksella ?
    Ei ollenkaan ihme, että Talouselämä ja Hesari kirjoittivat uudesta työstäsi T-median osakkaana ja ” tulevaisuuden johtajana ” …tiedämmehän näiden julkaisujen poliittiset ja etenkin taloudelliset taustatekijät ja niiden intressit.

    Vai että oikein ” vuoden positiivisin valtuutettu ” ? Minkä tahon kannalta ? No ainakin selostuksestasi päätellen liiketoiminnan kannalta katsoen…Mikä puoluepoliittinen ryhmä tällaista ehdotti ? Luultavasti Vihreät. Mitkähän olivat valintaperusteet , ja oliko muita ehdokkaita ?
    Poliittisesta ja etenkin demokraattisesta näkökulmasta katsoen mielestäni Vihreidenkin pitäisi kiinnittää ennemminkin huomiota asemaasi liikemaailman osakkaana ja vaikuttajana ! Mielestäni jo Tyrsky-Konsultoinnin ja T-median osakkuudet vaatisivat vetäytymistä kokonaan pois poliittisesta vastuuasemasta.
    Leo, miten kehtaat jatkaa silmää räpäyttämättä Hensingin kaupunginvaltuuston luottamustehtävissä samanaikaisesti, kun henkilökohtaiset intressisi ovat ilmiselvästi ristiriidassa ( = business ja marketing first ) tällaisen tehtävän luottamuksellisuuden ja valtuutuksen kanssa ( yhteisten asioiden hoito ) . Mielestäni on vastuutonta istua kaupunginvaltuustossa päättämässä mm. ympäristöasioiden suunnasta ( esim.” ilmastohätätila ” jne. ) samanaikaisesti, kun yksityiset intressisi löytyvät juuri tämän sektorin yritystoiminnasta ( osakkuutesi useissa ympäristöasioita käsittelevissä yksityisyrityksissa, sekä ” asiantunteva ” monenlainen valmennus ” ) !
    Vai samaistetaanko uusliberalistisessa demokraattiseksi valtioksi itseään kutsuvassa Suomessa Tasavallassa yksityinen liiketoiminta poliittisen luottamustehtävän kanssa ? Jos näin on, niin siellä on todella vakava demokratiakato !

    • Kiitos palautteesta!

      Yksin saa harvoin mitään aikaiseksi. Kuten tuossa kirjoituksessa kirjoitinkin:
      ”Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.”

      Positiivisimman valtuutetun valitsi valtuuston puheenjohtaja, kuten myös tekstissä kirjoitin. Kyse oli leikkimielisestä ja epävirallisesta pikkujoulupäivällisen yhteydessä annetusta tunnustuksesta, joka kuitenkin itselleni oli merkittävä, kun olen aina pitänyt oman politiikan teon yhtenä lähtökohtana juuri positiivisuutta (Politiikan teon periaatteiksi avoimuus, positiivisuus, proaktiivisuus ja äänettömät? https://leostranius.fi/2012/10/politiikan-teon-periaatteiksi-avoimuus-positiivisuus-proaktiivisuus-ja-aanettomat/)

      Mitä taas tulee osakkuuksiini T-Media Relations Oy:ssä ja Tyrsky-Konsuloinnissa, niin ei varmasti olisi demokratian kannalta tarkoituksenmukaista, että ne, joilla on joissain osakeyhtiöissä osakkuuksia, eivät olisi oikeutettuja asettumaan vaaleissa ehdolle. Länsimaisissa edustuksellisissa demokratioissahan oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa on yleensä perusoikeus. Tärkeintä tämän tyyppisissä tilanteissa on tunnistaa päätöksentekotilanteet, joissa on mahdollisesti esteellinen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Esteellisyys).

      Kovasti tsemppiä ja iloista alkanutta vuotta!

  2. Tämän selostuksen luettuani mietin, että tarvitaanko enää kylmiä konerobotteja, kun on olemassa teknokraattisia ihmisrobotteja, jotka on koneistettu hoitamaan usean robotin tehtävät. Mihin tällä hirveällä kiirehtimisellä ja touhuamisella päädytään, ja kauankohan tämän ihmisrobotin patterit kestävät ? Ihminen , siis inhimillinen olento, kun ei ole ihan vielä ikiliikkuja. Tästä koneellisesta vuosikertomuksesta ei pursua läpi tippaakaan inhimillisyyttä. Sen keskipisteenä ei ole ihminen, vaan aivan jotain muuta.

    Siis: enemmän inhimillisyyttä olemiseen ja tekemisiin !

    • Kiitos tästäkin palautteesta nimimerkki ”E.Stranius-Herrewyn”! Kyllä täällä päässä tekstin takana on ihan inhimillinen ihminen eikä kone. Jos kirjoitukseni ja blogini eivät miellytä sinua, on sinulla onneksi aina mahdollisuus lukea parempia tekstejä toisaalla. En usko, että tämä blogikommenttien muodossa käymämme vuorovaikutus palvelee kummankaan hyvinvointia.

      Kaikkea hyvää ja iloa tulevaan!

  3. Ja taas Ylläs ympäristöineen riutuu talvisen massaturismin alla. Lapin luonto tuskin uskaltaa enää ilmaista olemassaoloaan peläten hengittämisensäkin jo joutuvan kauppatavaraksi…
    Tällainen joutava ja täysin turha ” laskettelu ” Lapin metsättömäksi tyhjennetyssä luonnossa ei varmaankaan kasvata hiilinielua ja luonnon monimuotoisuutta … ?

    Ettekö te häpeä ?

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa