Kiitos kaikille kuluneesta vuosikymmenestä ja vuodesta 2019!
2010-luvulla olen saanut olla koko vuosikymmenen rakkaan puolisoni Annukka Bergin kanssa. Olemme saaneet kaksi lasta ja muuttaneet Helsingissä kaksi kertaa.
Olen työskennellyt Luonto-Liiton, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kansalaisareenan toiminnanjohtajana sekä nyt viimeiset kolme kuukautta Kestävän tulevaisuuden johtajana T-Mediassa. Olen saanut toimia seitsemän vuotta Helsingin kaupunginvaltuustossa ja siihen liittyvissä luottamustoimissa.
Lisäksi olen juossut maratonin, suorittanut puolitriatlonin ja osallistunut Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumaan. Vuosikymmenen viimeisenä vuonna julkaistiin omaelämäkertani Ekoistin muistelmat.
Kuluneen vuosikymmenen aikana ympäristöasiat ovat nousseet marginaalista valtavirtaan. Pariisin ilmastosopimus on totta. Pyöräilystä on tullut trendikästä ja Suomessa on ollut jo useamman vuoden vegaanibuumi.
Olen ollut mukana kampanjoimassa ja vaikuttamassa siihen, että Suomeen on saatu ilmastolaki. Olen ollut mukana tuomassa Suomeen degrowth-liikettä ja ollut mukana Suomen historian ensimmäisessä eduskunnan käsittelyyn päätyneessä kansalaisaloitteessa (turkistarhauksen kielto) sekä käynnistämässä Lihaton lokakuu -kampanjaa.
Olen ollut vaikuttamassa kolmeen eri hallitusohjelmaan, jonka myötä olemme saaneet esimerkiksi pelastettua ympäristöministeriön. Vuosikymmenen aikana olen ollut kuntavaalien lisäksi ehdolla kahdesti eduskuntavaaleissa, toiminut ajanhallinta- ja ilmastovalmentajana, ollut perustamassa ympäristöalan konsulttiyritystä (Tyrsky-Kolsultointi) sekä vähentänyt henkilökohtaisen tavaramääräni 327 tavaraan.
Tämä on tarkoittanut sitä, että olen vuosikymmenen aikana esimerkiksi antanut 571 haastattelua, käynyt pitämässä 763 luentoa tai puhetilaisuutta, kirjoittanut 333 kolumnia, 522 tiedotetta lausuntoa tai aloitetta ja 1608 blogikirjoitusta. Olen myös osallistunut 4993 kokoukseen, 293 seminaariin ja ollut 442 päivänä matkoilla. Lisäksi olen pyöräillyt 54174 km, juossut 13424 km ja tehnyt 681 kertaa lihaskuntoharjoittelua.
Mitä sitten tapahtui vuonna 2019?
Vuosi 2019 oli monin paikoin synkkä. Ilmastokriisi, sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat akuutisti olemassaolomme perusteita. Nykymenolla hiilibudjettimme riittää enää alle 8 vuodeksi, jos haluamme pitää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteen tuntumassa. Tutkijayhteisö ja nuoret ovat yhä enemmän huolissaan. Lämpöennätykset, äärimmäiset sääilmiöt ja metsäpalot ympäri maailmaa pelottavat. YK:n ilmastokokous Madridissa epäonnistui. Tällä hetkellä maailma on menossa kohti 3 asteen lämpenemistä.
Toisaalta on syytä toivoon. Tässä kirjoituksessani viisi syytä ilmastotoivoon ja optimismiin uuden vuosikymmenen kynnyksellä.
Euroopan Unioni ja sen uusi komissio pyrkii imastojohtajuuteen. Suomessa ilmastokysymys on noussut politiikan teon kovaan ytimeen. Keväällä 2019 eduskuntavaalien tärkeimmäksi aiheeksi nousi ilmastokriisi. Suomen uusi hallitus päätti asettaa tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Monet yritykset ja kunnat ovat asettaneet ennennäkemättömän kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Greta Thunberg valittiin Time-lehden vuoden henkilöksi ja nuorten ilmastoliike on inspiroinut miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa.
Omalta osalta vuosi 2019 oli muutosten vuosi.
Siirryin lokakuun alussa T-Mediaan Kestävän tulevaisuuden johtajaksi. Tavoitteenani on vauhdittaa yritysten ja organisaatioiden vastuullisuustyötä erityisesti ympäristökysymysten suhteen. Uudesta työstäni kirjoittivat mm. Talouselämä ja Helsingin Sanomat. Uskon, että uuden työni kautta pystyn vaikuttamaan tehokkaasti siihen, että siirrymme kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimiuotoisuus lisääntyy. Ennen uutta tehtävääni ehdin olla Kansalaisareenan toiminnanjohtajana kaksi vuotta edistämässä vapaaehtoistoimintaa ja luomassa kansalaisyhteiskunnalle parempia toimintaedellytyksiä.
Kuntapolitiikassa saavutimme Helsingin Vihreissä paljon. Keskustatunneli kaatui, Raide-Jokerin rakentaminen alkoi ja Kruunusiltojen suunnittelu käynnistyi. Rautatieaseman alle saadaan pyörätunneli ja noin 1000 uutta pyöräpysäköintipaikkaa. Päätimme perustaa kaupunkiin uusia luonnonsuojelualueita sekä puolittaa liha- ja maitotuotteiden käytön. Aloitteistani kaupungin maksuttomaan puistoruokailuun tulee lisää vegaaniruokia, kaavoituksessa kokeillaan ekologista kompensaatiota ja Kisahallin parkkipaikoille tullaan selvittämään avoimen urheilupuiston rakentamista.
Kuntapolitiikassa sain uusia haasteita, kun aloitin toukokuussa HSY:n hallituksen varapuheenjohtajana. Lisäksi toimin valtuuston ohella HKL:n johtokunnassa ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana. Samalla kun aloitin HSY:n hallituksessa, luovuin ympäristö- ja lupajaoston varapuheenjohtajuudesta ja siihen liittyvästä kaupunkiympäristölautakunnan varajäsenyydestä. Valtuuston viimeisen kokouksen yhteydessä järjestetyssä pikkujouluillallisella minut nimettiin valtuuston puheenjohtajan toimesta vuoden positiivisimmaksi valtuutetuksi.
Palkkatöiden ja Helsingin kuntapolitiikan lisäksi viimeistelin kuluneen vuoden aikana omaelämäkertani. Ekoistin muistelmat julkaistiin syyskuussa 2019 keskustakirjasto Oodissa. Omaelämäkerran kirjoittaminen elämän puolivälissä oli hiukan erikoinen idea, mutta antoisa projekti. Enemmän kuin omasta elämästäni, kyseessä on tarina hyvinvointivaltiosta ja ympäristökysymysten murtautumisesta marginaalista valtavirtaan.
Vuoden aikana myös mm Helsingin Sanomat ja Ylen Kulttuuricoctail kävivät haastattelemassa minua. Lisäksi olin aktiivisesti mukana järjestämässä Climate Aid -ilmastohyväntekeväisyyskonserttia. Musiikkitalon kaikki liput oli varattu. Keräsimme yhteensä lähes 100 000 euroa lahjoituksia hiilinieluihin.
Lisäksi olen käynyt pitämässä erilaisille organisaatioille ajanhallintavalmennuksia ja ilmastovalmennuksia sekä käynyt luennoimassa ympäristöasioista ja vapaaehtoistoiminnasta pitkin Suomea. Olen myös toiminut HSY:n ilmastotreenin henkilökohtaisena ilmastovalmentajana, Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunnan jäsenenä, My Helsingin Think Sustainably -palvelun asiantuntijaraadin jäsenenä, S-ryhmän Advisory Groupin jäsenenä, SOSTE ry:n valtuuston jäsenenä, Green Key tuomaristossa sekä Tyrsky Konsuntoinnin vanhempana neuvonantajana ja osakkaana.
Vuoteen kuului tuttuun tapaan haastatteluja, puhetilaisuuksia, kirjoituksia ja kokouksia sekä kuunneltuja tai luettuja kirjoja. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.
Ohessa vuosi 2019 lukuina (sulkeissa vuosi 2018):
– 27 (35) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 88 (77) puhetilaisuutta tai luentoa
– 11 (15) tiedotetta, lausuntoa tai aloitetta
– 16 (23) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 31 (18) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 512 (520) kokousta
– 26 (33) seminaaria
– 62 (65) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää
Liikunnalliset tavoitteet oli tänä vuonna asetettu kirjaprojektin takia hiukan aikaisempia vuosia alemmaksi. Yritin myös kiinnittää entistä enemmän huomiotani nukkumiseen ja lepoon. Tätä tukeakseni hankin Oura-sormuksen. Lisäksi äänikirjat ovat mullistaneet ajankäyttöni ja olenkin lukenut tai kuunnellut vuonna 2019 ennätysmäärän kirjoja. Liikunnalliset tavoitteet täyttyivät juuri ja juuri ollen myös edellistä vuotta paremmalla tasolla. Ohessa vuoden 2019 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2018):
– 1019 km (1163 km) juoksua
– 5380 km (4573 km) pyöräilyä
– 51 km (18 km) uintia
– 100 kertaa (30 krt) lihaskuntoharjoittelua
– 140 luettua tai kuunneltua kirjaa
Loppuvuonna kävin myös kuntokartoituksessa. Tässä kartoituksen tulokset:
-Painoindeksi: 21,5
-Rasvaprosentti: 14,8 %
-Maksimaalinen hapenkulutus VO2 max: 59,2 ml/kg/min
-Metabolinen ikä: 30 vuotta
-Lihaskunto: Erinomainen (30 s testissä punnerrus 32 kpl, vatsat 39 kpl, selkä 30 kpl, kyykky 30 kpl) ja keskinkertainen/välttävä (yläraajat 10kg painolla 14/17 kpl)
Vuoden 2019 aikana tein palkkatöitä yhteensä 1686,5 tuntia (vuonna 2018 yhteensä 1790,5 tuntia), kunnallispolitiikkaa 265,5 tuntia (259) ja muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa yhteensä 289,5 tuntia (157,5). Lisäksi arkeeni kuului kuntoilua/liikuntaa yhteensä 473 tuntia (401).
Kiitos kuluneesta vuodesta ja vuosikymmenestä! Erityisesti kiitos rakkaalle puolisolleni Annukka Bergille. Ja kovasti terveisiä Ylläkseltä hiihtolatujen, lumen ja pakkasen keskeltä!
Ohessa edelliset toimintakertomukset
– 2018: Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin
– 2017: Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin
– 2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina
Voi hyvänen aika sentään! Kaikki maalautuu niin upeaksi ! Yksi ihminen tekee kaiken …,vai tekeekö ? Miten tuohon kaikkeen ehtii perehtyä todella kunnon asiantuntemuksella , taidolla ja aidolla antaumuksella ?
Ei ollenkaan ihme, että Talouselämä ja Hesari kirjoittivat uudesta työstäsi T-median osakkaana ja ” tulevaisuuden johtajana ” …tiedämmehän näiden julkaisujen poliittiset ja etenkin taloudelliset taustatekijät ja niiden intressit.
Vai että oikein ” vuoden positiivisin valtuutettu ” ? Minkä tahon kannalta ? No ainakin selostuksestasi päätellen liiketoiminnan kannalta katsoen…Mikä puoluepoliittinen ryhmä tällaista ehdotti ? Luultavasti Vihreät. Mitkähän olivat valintaperusteet , ja oliko muita ehdokkaita ?
Poliittisesta ja etenkin demokraattisesta näkökulmasta katsoen mielestäni Vihreidenkin pitäisi kiinnittää ennemminkin huomiota asemaasi liikemaailman osakkaana ja vaikuttajana ! Mielestäni jo Tyrsky-Konsultoinnin ja T-median osakkuudet vaatisivat vetäytymistä kokonaan pois poliittisesta vastuuasemasta.
Leo, miten kehtaat jatkaa silmää räpäyttämättä Hensingin kaupunginvaltuuston luottamustehtävissä samanaikaisesti, kun henkilökohtaiset intressisi ovat ilmiselvästi ristiriidassa ( = business ja marketing first ) tällaisen tehtävän luottamuksellisuuden ja valtuutuksen kanssa ( yhteisten asioiden hoito ) . Mielestäni on vastuutonta istua kaupunginvaltuustossa päättämässä mm. ympäristöasioiden suunnasta ( esim.” ilmastohätätila ” jne. ) samanaikaisesti, kun yksityiset intressisi löytyvät juuri tämän sektorin yritystoiminnasta ( osakkuutesi useissa ympäristöasioita käsittelevissä yksityisyrityksissa, sekä ” asiantunteva ” monenlainen valmennus ” ) !
Vai samaistetaanko uusliberalistisessa demokraattiseksi valtioksi itseään kutsuvassa Suomessa Tasavallassa yksityinen liiketoiminta poliittisen luottamustehtävän kanssa ? Jos näin on, niin siellä on todella vakava demokratiakato !
Kiitos palautteesta!
Yksin saa harvoin mitään aikaiseksi. Kuten tuossa kirjoituksessa kirjoitinkin:
”Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.”
Positiivisimman valtuutetun valitsi valtuuston puheenjohtaja, kuten myös tekstissä kirjoitin. Kyse oli leikkimielisestä ja epävirallisesta pikkujoulupäivällisen yhteydessä annetusta tunnustuksesta, joka kuitenkin itselleni oli merkittävä, kun olen aina pitänyt oman politiikan teon yhtenä lähtökohtana juuri positiivisuutta (Politiikan teon periaatteiksi avoimuus, positiivisuus, proaktiivisuus ja äänettömät? https://leostranius.fi/2012/10/politiikan-teon-periaatteiksi-avoimuus-positiivisuus-proaktiivisuus-ja-aanettomat/)
Mitä taas tulee osakkuuksiini T-Media Relations Oy:ssä ja Tyrsky-Konsuloinnissa, niin ei varmasti olisi demokratian kannalta tarkoituksenmukaista, että ne, joilla on joissain osakeyhtiöissä osakkuuksia, eivät olisi oikeutettuja asettumaan vaaleissa ehdolle. Länsimaisissa edustuksellisissa demokratioissahan oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa on yleensä perusoikeus. Tärkeintä tämän tyyppisissä tilanteissa on tunnistaa päätöksentekotilanteet, joissa on mahdollisesti esteellinen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Esteellisyys).
Kovasti tsemppiä ja iloista alkanutta vuotta!
Tämän selostuksen luettuani mietin, että tarvitaanko enää kylmiä konerobotteja, kun on olemassa teknokraattisia ihmisrobotteja, jotka on koneistettu hoitamaan usean robotin tehtävät. Mihin tällä hirveällä kiirehtimisellä ja touhuamisella päädytään, ja kauankohan tämän ihmisrobotin patterit kestävät ? Ihminen , siis inhimillinen olento, kun ei ole ihan vielä ikiliikkuja. Tästä koneellisesta vuosikertomuksesta ei pursua läpi tippaakaan inhimillisyyttä. Sen keskipisteenä ei ole ihminen, vaan aivan jotain muuta.
Siis: enemmän inhimillisyyttä olemiseen ja tekemisiin !
Kiitos tästäkin palautteesta nimimerkki ”E.Stranius-Herrewyn”! Kyllä täällä päässä tekstin takana on ihan inhimillinen ihminen eikä kone. Jos kirjoitukseni ja blogini eivät miellytä sinua, on sinulla onneksi aina mahdollisuus lukea parempia tekstejä toisaalla. En usko, että tämä blogikommenttien muodossa käymämme vuorovaikutus palvelee kummankaan hyvinvointia.
Kaikkea hyvää ja iloa tulevaan!
Ja taas Ylläs ympäristöineen riutuu talvisen massaturismin alla. Lapin luonto tuskin uskaltaa enää ilmaista olemassaoloaan peläten hengittämisensäkin jo joutuvan kauppatavaraksi…
Tällainen joutava ja täysin turha ” laskettelu ” Lapin metsättömäksi tyhjennetyssä luonnossa ei varmaankaan kasvata hiilinielua ja luonnon monimuotoisuutta … ?
Ettekö te häpeä ?