Kaksi vuotta Kansalaisareenassa

Tätä kirjoittaessa on viimeinen päiväni Kansalaisareenan toiminnanjohtajan tehtävässä. Ensimmäinen julkinen työtehtäväni järjestössä oli lokakuussa 2017 avauspuheenvuoron pitäminen kansainvälisessä Vertaistuen päivässä. Silloin jännitti ja innosti. Nyt on ilmassa haikeutta.

Paljon on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut ja paljon olen matkan varrella oppinut. On ollut etuoikeus olla mukana edistämässä vapaaehtoistoimintaa Kansalaisareenan kautta. Seuraavassa muutamia nostoja parin vuoden ajalta.

Jäsenpohjan laajentuminen

Kun aloitin työt Kansalaisareenassa, meillä oli yhteensä 59 jäsenjärjestöä. Nyt kaksi vuotta myöhemmin niitä on 117. Näissä jäsenjärjestöissä on noin 1,2 miljoonaa jäsentä. Vaikka Suomi on järjestöjen luvattu maa yli 100 000 rekisteröityneen yhdistyksen ja 15 miljoonan jäsenen voimin, tavoittaa Kansalaisareena huomattavan osan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisareenaan on liittynyt esimerkiksi sellaisia suuria järjestöjä tai liittoja kuin Olympiakomitea, Partio, Suomen luonnonsuojeluliitto, Fingo ja Diabetesliitto sekä viimeisenä työviikkonani JHL.

Laajentuminen ei ole jäänyt jäseniin. Kansalaisareenan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikkoverkoston toiminta on laajentunut merkittävästi. Kun aloitin, verkostoja oli 24. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana jo yhteensä 33 ryhmää ja noin 750 vapaaehtoistoiminnan ammattilaista. Valikkoverkosto tukee koordinaattoreiden osaamisen kehittymistä, työssä jaksamista, alueellista yhteistyötä ja niiden kautta vapaaehtoistoiminnan laadun ja näkyvyyden parantamista.

Strategian uudistaminen ja käytäntöön vieminen

Kansalaisareena uudisti johdollani strategian. Järjestön visiona on, että Suomi on maailman paras paikka vapaaehtoistoiminnalle. Suomessa 42 % kertoo tehneensä vapaaehtoistoimintaa viimeisen neljän viikon aikana ja puolet viimeisen vuoden aikana. Maailman ihmisistä vain 4 % asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tilan katsotaan olevan avoin. Suomi on yksi näistä maista.

Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on, että (1) vapaaehtoistoiminnan asema paranee poliittisessa päätöksenteossa, (2) vapaaehtoistoiminta lisääntyy ja sen laatu paranee Suomessa, (3) vapaaehtoistoiminta on tunnettua ja houkuttelevaa ja (4) vapaaehtoistoiminnan käytänteet paranevat. Järjestön arvoiksi määrittelimme seuraavaa: vastuullisuus, rohkeus, avoimuus, yhdessä tekeminen ja yhdenvertaisuus.

Vaikuttamistyö näkyy hallitusohjelmassa

Kansalaisareenan kautta olen saanut olla Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa (KANE) ja sen työjaostossa. Lisäksi hallinnoimme eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmää, josta löytyy kansanedustajat kaikista eduskuntaryhmistä Liike Nyt:iä lukuun ottamatta. Olen osallistunut moniin hallinnon työryhmiin ja kuulemisiin, käynyt puhumassa eri tilaisuuksissa ja antanut haastatteluja vapaaehtoistoimintaan liittyen.

Tärkeimpiä vaikuttamistyömme tuloksia oli kevään 2019 hallitusohjelmaneuvottelut. Valmistelimme omat hallitusohjelmatavoitteet ja pyysimme mukaan jäsenjärjestöjämme. Yhteensä 48 jäsenjärjestöä allekirjoitti tavoitteemme, jotka olivat seuraavat:

– Päivitetään demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa

– Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin

– Lisätään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustaminen koulutuksessa

Säätytalon neuvotteluissa painoarvomme näkyi. Kaikki tavoitteemme toteutuivat ja kirjaukset löytyvät hallitusohjelmasta. Toki vapaaehtoistyön sisällyttäminen aktiivimalliin tuli sitä kautta, että hallitus päätti purkaa koko aktiivimallin, johon Kansalaisareena ja suuri osa järjestökentästä on alusta lähtien suhtautunut kriittisesti.

Vaikuttamistyöhön on kuulunut myös muu lainsäädäntövaikuttaminen. Olemme vaikuttaneet rahankeräyslain uudistukseen, kokoontumislakiin ja nyt viimeisimpänä olemme olleet mukana yhdistyslain uudistusta valmistelleessa seurantaryhmässä.

Kokeileva ja ketterä kehittäminen

Keväällä 2019 lähdimme rohkeasti toteuttamaan Climate Aid -tapahtumaa. Tarkoitus on pilotoida Climate Aidia tänä vuonna Suomessa ja vuonna 2020 laajentaa sitä kansainväliseksi tapahtumaksi 13.7.1985 Lontoossa ja Philadelphiassa pidettyjen Live Aid-konserttien tyyliin. Tapahtuman rahoittajaksi saatiin Sitra ja suuri joukko isoja organisaatioita ja yrityksiä. Climate Aid -ilmastohyväntekeväisyystapahtuma ja konsertti pidetään Musiikkitalolla lauantaina 23.11.2019.

Kansalaisareena on lisäksi koordinoinut seitsemän järjestön yhteisponnistusta ja tapahtumaa SuomiAreenassa kesällä 2019, ottanut vastuulleen Suomen sosiaalifoorumin järjestämiseen liittyvän hallintotyön sekä uudistanut voimakkaasti tapahtumakonseptiaan ja osallistunut moniin tapahtumiin, kuten Maailma kylässä -festareille. Unohtamatta tietysti meidän Jeesaan-hanketta, jossa olemme kolmen vuoden ajan pilotoineet Vantaalla toisen asteen oppilaitoksissa vapaaehtoistoiminnan kursseja.

Kansalaisareena on ottanut merkittävän roolin myös erilaisten vapaaehtoistoiminnan digitaalisten alustojen kehittämisessä. Luottamuksena Kansalaisareenan merkittävästä roolista OP Ryhmä lahjoitti kehittämänsä www.hiiop100.fi-vapaaehtoistoiminnan digitaalisen välityspalvelun Kansalaisareenan ylläpidettäväksi vapaaehtoisten päivänä 5.12.2018. Puoli vuotta tämän jälkeen teimme yhteistyösopimuksen Kirkkopalveluiden www.vapaaehtoistyo.fi-alustan kanssa. Olemme myös olleet tukemassa ja kehittämässä muita sovelluksia. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Suomessa on yksi selkeä ja keskeinen verkkoalusta vapaaehtoistehtävistä ilmoittamiseen ja niiden etsimiseen.

Muutokset toimintakulttuurissa ja johtamisessa

Kun aloitin Kansalaisareenan toiminnanjohtajana, paljastui toimitiloissamme vakava sisäilmaongelma. Päätimme nopealla aikataululla muuttaa vanhoista tiloista Kalliolaan. Kalliola on osoittautunut inspiroivaksi paikaksi ja yhteisöksi edistää vapaaehtoistoimintaa.

Viimeisen kahden vuoden aikana Kansalaisareenassa on siirrytty kohti palvelevaa ja itseorganisoituvaa johtamista, jossa työntekijöihin luotetaan ja heille annetaan vastuuta. Samalla olemme aktiivisesti pyrkineet edistämään työhyvinvointia ja henkilöstön jaksamista. Olemme ottaneet käyttöön esimerkiksi elämäntilanneystävällisen työpaikan mallin. Kansalaisareena tarjoaa kaikille uusille työntekijöille vähintään kolmen viikon palkallisen kesäloman, vapaan etätyömahdollisuuden ja täysin joustavat työajat.

Toimistolla ollessamme pidämme yhteisiä kahvitaukoja. Tarjoamme työntekijöille mahdollisuuden käyttää hiukan työaikaa liikuntaan keskellä työpäivää ja tehdä kaksi työpäivää vuodessa vapaavalintaista vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön myötä työntekijät kasvattavat omaa osaamista ja luovat uusia verkostoja samalla, kun voivat tehdä itselle merkityksellisiä asioita.

Lisäksi Kansalaisareenassa on kokeiltu ryhmäkehityskeskusteluita. Kokouksissa taas olemme siirtyneet 25 minuutin rytmiin. Tämä tarkoittaa, että kokoustamme maksimissaan 25 minuuttia ja pidämme aina viiden minuutin tauon. Itseohjautuvaan organisaatioon ja johtamiseen kuuluu myös se, että työntekijät pääsevät itse määrittelemään esimerkiksi viikoittaisten toimistokokousten ja erilaisten yhteisten kehittämispäivien agendan. Työntekijöiden ylimääräinen palkitseminen on perustunut raha- tai materiaalisten lahjojen sijaan ylimääräisillä vapaapäivillä palkitsemiseen.

Mitä sitten tuli oikeastaan tehtyä?

Kun aloitin, luulin, että tunnen suomalaista järjestökenttää hyvin. Kuinka väärässä olinkaan. Ensimmäisestä päivästä lähtien huomasin, miten laaja ja monipuolinen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä todellisuudessa onkaan. Toimijoita on valtavasti ja innostavaa tekemistä riittää kaikkialla, jossa olen käynyt. Ja paljon olen käynyt.

Viimeisen kahden vuoden aikana olen esimerkiksi istunut 808 kokouksessa, käynyt pitämässä 149 puheenvuoroa tai luentoa eri tilaisuuksissa usein eri puolilla Suomea, antanut eri medioille 67 haastattelua, kirjoittanut 40 kolumnia ja osallistunut 58:aan seminaariin.

Maailma ei toki kokouksissa istumalla muutu. Kokoukset ja muut aktiviteetit ovat kuitenkin yleensä edellytys sille, että muutosta voi saada aikaiseksi. Kyse on siitä, että harvoin mikään isompi muutos on yksin jonkun yksittäisen ihmisen tai teon seurausta. Mukaan on usein saatava paljon porukkaa ja töitä pitää tehdä paljon.

Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet tavalla tai toisella mukana tässä kahden vuoden intensiivisessä ja antoisassa rupeamassa. Toivottavasti kohtaamme eri yhteyksissä. Vaikka minua seuraavaksi kutsuvatkin uudet haasteet ja maapallon pelastaminen, on sydämeni aina myös vapaaehtoistoiminnan kentällä ja minulla on aina teitä kaikkia kova ikävä.

Teksti: Leo Stranius

Kirjoitus on julkaistu alunperin Kansalaisareenan VerkkoAreenassa. Kirjoittaja on toiminut Kansalaisareenan toiminnanjohtajana vuosina 2017–2019.

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa. Luomme edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan määrän lisäämiseksi ja laadun kehittämiseksi. Parannamme suomalaisen vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, monimuotoisuutta, innovatiivisuutta ja näkyvyyttä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kaksi vuotta Kansalaisareenassa”

  1. Olipa ” nosto ” Leo Straniuksen johtaman Kansalaisareenan tavoite ” Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin ”…..
    Miten tässä yrityksessä puuttua Suomen työllisyyspolitiikkaan kävikään todellisuudessa ?
    Näin siinä kävi : NYT AKTIIVIMALLI ON LOPULLISESTI HISTORIAA ! Siitä oli päättämässä ensisijaisesti nimenomaan Suomen hallitus , Vihreät mukaanlukien !
    Aktiivimallin purkamisessa ei ole kyse työllisyydestä, vaan heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta !

    Olet todennut äskettäin : ” Kaikkihan me teemme joskus virheitä …” Mihin on joutunut poliitikkojen vastuu puheistaan ja teoistaan ja niiden seuraamuksista ? Tällainen ylimalkainen käsitys virheistä ei kasvata suomalaisten luottamusta poliitikkoihin ja politiikkaan !

    Vastaa

Jätä kommentti