Tipaton tammikuu – Kuusi syytä olla ilman alkoholia

Suomessa noin 11-16 prosenttia aikuisista viettää vuosittain tipatonta tammikuuta. Tipaton tammikuu on hyvä hetki pohtia omaa alkoholikäyttäytymistään ja sen seurauksia.

Itse olen ollut tipattomalla vuoden 2004 alusta. Olin jo sitä ennen ollut pitkiä aikoja käyttämättä alkoholia, joten muutos oli helppo. Viimeisen kerran alkoholia olen käyttänyt Vasemmistonuorten 60-vuotisjuhlissa uutena vuonna 2003-2004 Paasitornissa Helsingissä.

Suomessa alkoholijuomien kokonaiskulutus yli 15-vuotiaiden osalta oli vuonna 2018 yhteensä 10,4 litraa sataprosenttista alkoholia eli keskiolutpulloiksi muutettuna noin 670 pullollista kaljaa tai alkoholiannosta. Keskimäärin siis noin 13 pulloa viikossa.

Miksi sitten päätin aiemman kohtuukäytön sijaan lopettaa kokonaan alkoholin käytön? Tälle on kuusi syytä.

1. Menetetty terveys. En halua myrkyttää turhaan kehoani. Minulla ei ole liikaa aivosoluja, maksani ei ole yliluonnollisen hyvä ja ravintoarvoiltaan on paljon parempia vaihtoehtoja energian saamiseksi kuin alkoholi. Vaikka kohtuuannoksen raja eli 1-2 annosta päivässä ei olisi paljon, kertyy siitäkin esimerkiksi 10 vuodessa 3650-7300 annosta. Esimerkiksi yhdessä keskioluessa on noin 35 kilokaloria. Omalla energiankulutuksellani tuo vaatii noin puolen kilometrin juoksua. 10 vuoden niin sanotulla kohtuullisella käytöllä alkoholista saamani ylimääräinen energia olisi noin 127750 – 255500 kilokaloria, joka vastaisi noin 1825 – 3650 kilometrin juoksua.

2. Menetetty aika. En halua uhrata aikaa päihtyneenä olemiseen tai siitä toipumiseen. Juhliminen on sinänsä hauskaa, mutta siitä toipumisella on helposti hintansa. Esimerkiksi yksi neljän tunnin baari-ilta viikossa ja siihen päälle huonot yöunet ja seuraavana päivänä toipuminen ovat suoraan pois jostain muusta tekemisestä, kuten kuntoilusta, opiskelusta, töistä tai lasten ja puolison kanssa olemisesta. Jos käy kerran viikossa juhlimassa alkoholin vauhdittamana, menetetty aika on helposti 12 tuntia viikossa. Vuodessa tämä on 624 tuntia ja kymmenessä vuodessa 6240 tuntia. Tuossa ajassa ehtii opiskella itselleen vaikka uuden tutkinnon tai ammatin.

3. Yhteiskunnalliset ongelmat. En halua olla osaltani tukemassa niitä yhteiskunnallisia ongelmia, joita alkoholi aiheuttaa. Lisääntyneiden sairauksien, masennuksen, väkivaltaisuuksien ja läheisille aiheutetun harmin ohessa alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa noin 1,3-1,4 miljardia euroa vuosittain.

4. Ympäristöhaitat. En halua lisätä hiilijalanjälkeäni ja ympäristökuormaani turhaan. Vaikka alkoholin valmistus moniin muihin elintarvikkeisiin verrattuna on yllättävän ympäristöystävällistä, aiheuttaa se silti turhaa ympäristökuormitusta niin raaka-aineiden, valmistuksen kuin kuljetusten ja pakkaustenkin osalta. Suurin vaikutus tulee eri tuotantovaiheiden energiankulutuksesta ja tietysti viljelyn aiheuttamista ympäristöhaitoista ja viljelyn vaatimasta maankäytöstä.

5. Lisääntyneet kustannukset. En halua käyttää rahojani alkoholiin. Vaikka joisin vain kohtuukäytön rajoissa eli 1-2 annosta päivässä, kertyisi siitäkin huomattavia kustannuksia vuosien varrella. Litra olutta maksaa ehkä noin 5 euroa. Vuodessa kustannus olisi siis noin 600 – 1200 euroa ja 10 vuodessa 6000 – 12 000 euroa. Suomalaisten yleisin tuntipalkka on Tilastokeskuksen mukaan 15 euroa. Kohtuukäytön kustantamiseksi saa siis tehdä vuodessa noin 40-80 tuntia ylimääräistä työtä (ks. myös kohta aika). Tämä summa kannattaa lahjoittaa vaikka ehkäisevään päihdetyöhön.

6. Alkoholi maistuu pahalle. En halua juoda pahanmakuisia nesteitä. Harva ensimmäistä kertaa olutta, viiniä tai viinaa maistaessaan varsinaisesti tykkää juoman mausta. Pikemminkin makuun totutaan. Miksi totuttaa juomaan itsensä jotain pahaa ja epäterveellistä?

Onneksi vaihtoehtoja on nykyään paljon. Juhliminen, tanssiminen, uusien ihmisuhteiden solmiminen ja rentoutuminen ovat sallittua ilman alkoholiakin. Ja jos jano yllättää ovat kaupat ja alkotkin täynnä toinen toistaan kiinnostavampia alkoholittomia juomia. Suomalainen hanavesi on myös huippuhyvää ja terveellistä.

Tuolloin uutena vuonna 2003-2004 olimme päättäneet juoda puolisoni Annukan kanssa itsemme humalaan. Minä sain juotua lopulta illan aikana viisi olutta ja Annukka kolme. Epäonnistumme. Alkoholi ei maistunut enää hyvälle ja hauskaa oli ilmankin. Seuraavana päivänä oli myös parempaa tekemistä kuin palautua krapulasta.

Noiden juhlien jälkeen en ole maistanut alkoholia tippaakaan. Se on säästänyt terveyttä, aikaa, rahaa ja ympäristöä enkä ole ollut omalta osaltani enää edistämässä yhteiskunnallista kehitystä ja kulttuuria, joka perustuu alkoholin käyttöön.

Tämä valinta on parantanut monella tasolla elämänlaatuani.

25 kommenttia artikkeliin ”Tipaton tammikuu – Kuusi syytä olla ilman alkoholia”

  1. Hei,

    Kävin allekirjoittamassa vetoomuksen ” Lasten lumileikit on pelastettava “. Tähän tilanteeseen on tultu, että lumista talvea joudutaan asettamaan suojeltavaksi Unescon maailmanperintölistalle. Ilmastohätätila on valitettavasti totta.
    Ympäröivä luontomme on kirjaimellisesti mittaamattoman arvokas asia. Talvi ei ole ostettavissa eikä talvella ole hintaa. Rahalla arvotettavat asiat ovat loppujen lopuksi täydellisen mitättömiä todellisten tärkeiden arvojen rinnalla. Luontoarvojen tulisi ollakin jokaisen valtion ykkösprioriteetti. Ilman sitä meillä ei ole mitään, ei edes toisiamme.

    Vastaa
  2. Pieni Ihminen,

    Ihan niinkuin ajattelet! Arvot ensi arvojärjestykseen.
    Mutta asia ei ole niin yksinkertainen kuin miltä se näyttää.
    Valitettavasti tämän ilmastohätätilankin kohdalla nykyinen suuntaus on juuri sillä rahalla mittaamista ! Arvoista prioriteetti onkin juuri se RAHA ja sen tuottaminen yrityksille ja niiden omistajille varsinkin ” greenwashing “- menetelmää apuna käyttäen Ilmastohätätilaa käytetään tässä rahankeruussa häikäilemättömästi hyväksi. Kehitellään ” voittajia ” ja hukutetaan ” häviäjiä ” …Taustalla on mahdollisimman suuren voiton kahmiminen harvoille voittajille… eikä suinkaan yleisen edun hyödyksi, vaan harvojen yksityiseen käyttöön. Siis ihan taloudellisen järjestelmän nykyiselle kriisivaiheelle ominaiseen tapaan.

    Blogin kirjoittaja , kunnallispoliitikko ja samalla konsulttiyrityksessä osakkaana palkkatyötä tekevä yritysjohtaja , uskottelee ihan tosissaan julkisesti , että maailman raharikkaimmalla BlackRock-sijoittajayrityksellä ovat nyt yht’äkkiä ” ilmastoasiat keskiössä ” muka ilmastohätätilasta johtuen ! Vive l’Amérique ! Eläköön Amerikka ! Make BlackRock great again !”

    Julkisen vallan ( mm. hallitukset ) ja yksityisen pääoman yhteensulauttaminen on hyvin haitallista nimenomaan demokratialle ja yleensä ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille. Se on suorastaan niiden olemassaololle hengenvaarallista.

    Onneksi joissakin Euroopan edistyneissä demokraattisissa maissa on sentään olemassa korruptiota estäviä puolueettomia valvontaelimiä. Valaisevana esimerkkinä tällaisen elimen olemassaolosta mainittakoon Ranskassa toimiva ” Haute Autorité pour la Transparence de la Vie Publique ” ( HATVP ) eli julkisen elämän läpinäkyvvyyttä valvova korkea toimivalta. Se on korruption vastainen valvontaelin , jonka toimivaltaan kuuluu mm. poliitikkojen eturistiriitojen ratkaiseminen. Tämä valvontaelin on tuiki tarpeellinen etenkin nykytilanteessa, jolloin ( poliitikkojenkin ! ) yksityinen etu pyritään viemään yleisen edun edelle yksityisen omistuksen pyrkiessä soluttautumaan julkisen vallan asemaan poliittisena päättäjänä.

    Yksi esimerkki HATVP:n toimivuudesta tällaisessa julkisen vallan ja yksityisen edun yhteenkietoutumisvyyhdessä :
    Ranskan nykyinen työministeri oli hyväksynyt jostain ihmeen syystä hänelle viime marraskuussa tarjotun Davosin Forumin hallintoneuvoston jäsenyyden. Hän olisi tiettävästi tässä ominaisuudessa ollut läheisessä yhteistyössä juuri tuon maineikkaan amerikkalaisen sijoittajayrityksen Black Rock :n johtajan kanssa. HATVP – valvontaelin puuttui kuitenkin asiaan, ja on pyytänyt työministeriä eroamaan em. hallintoneuvoston jäsenyydestä…tai muutoin joutuu eroamaan ministerin tehtävästä..

    Paljon vastustusta saanutta eläkeuudistusta erityisesti valmistellut ministeri puolestaan joutui eroamaan ( luottamus )tehtävästään, koska hänellä oli samanaikaisesti useita toimia eri yrityksissä ja organisaatioissa, joista osalla on suora yhteys tekeillä olevaan eläkeuudistukseen ( esim.eläkevaroja käsittelevä vakuutusyhtiö ). Osallisuus yhdessä ajatushautomossa ( konsulting ) soti jopa nähtävästi Perustuslain 23 pykälän määräyksiä vastaan. Hän ei ollut ilmoittanut HATVP:lle kaikista tehtävistään.
    HATVP on demokraattinen ainutlaatuinen valvontaelin, ja Transparency International – organisaatio on kiitellyt sen olemassaoloa.
    Milloin Suomeen saadaan tällainen julkisen vallan ( poliitikkojen, virkamiesten ym. päättäjien ) toimintaa valvova korruptionvastainen elin ?

    Nimittäin ilmastosta ja sen hätätilasta on tehty kauppatavaraa. Business first.
    Tämän myötä eturistiriitojen ” pehmeä korruptio ” saa yhä enemmän sijaa sen kasvaessa ja kehittyessä sitä mukaa kun yksityisen edun logiikka jyrää yleisen edun edelle….nykyään Suomessakin
    Yritysmaailmaa ei saa päästää päättämään planeettamme kohtalosta, sillä tiedämme jo mihin se johtaa !

    . . .

    Vastaa
  3. Hei vaan E.S-H,

    Kiitos viestistäsi!
    Kun luen Leon blogia ja twitteriä, huomaan että hän on vahvasti mukana ilmastonmuutosta torjuvissa tehtävissä ja toimissa. Pidän tätä hyvänä asiana.
    Vaikutat itsekin palavasieluiselta, ainakin asenteeltasi, ilmastonmuutosasiassa. Kiinnostavaa.
    Tunteenpalosi on usein sitä luokkaa, että onkin kysyttävä: Millaisia tuloksia sinä itse saat aikaan esimerkiksi yritysmaailman muuttamisessa ilmastoystävällisempaan / -neutraalimpaan suuntaan yhteisössäsi? Kuulen erittäin mielelläni näistä toimista ja ennen kaikkea niiden tuloksistasi.

    Kysyn myös sinulta seuraavaa:
    Mikä on ns uusi valuutta maailmassa jos ja kun se ei enää jatkossa raha ole? Nature? Nature of things?
    Luonne ja luonto, niihin kannattaa panostaa itse kunkin jatkossakin.

    Mukavaa päivän jatkoa kaikille! 🙂

    Vastaa
  4. Hyvä Pieni ihminen,

    Olen ehkä ” tulisieluinen ” jo sen takia, että koen jokapäiväisessäni ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset konkreettisesti.

    Inhoan sydämestäni kahta asiaa:
    nykyisenlaista yritysmaailmaa ja siihen kiinteästi kytkeytyvää laskelmoivaa politiikantekoa. Olen nähnyt ne molemmat sekä ulkoa-että sisältäpäin. Ne ovat molemmat yhteenkietoutuneina ja harvinaisen kieroutuneita. Suomessa tämä näkyy jo selvästi.

    Tulevien vuosien poliittinen haaste onkin poliittisten päättäjien ( kaikilla tasoilla ) ja yritysten keskinäisten suhteiden järjestykseen saattaminen, selvä normittaminen. Lobbaamisoperaatiot on saatettava läpinäkyvimmiksi.
    Nykyajan poliitikoilla on taipumus olla näkemättä omia eturistiriitojaan. Siksi Ranskaan on perustettu v.2013 tuo puolueeton valvontavirasto, jonka toimivaltaa on laajennettu ja vahvistettu v.2019 uudella lainsäädännöllä. Sen lisäksi ovat olemassa v. 2016 perustettu lobbareiden rekisteri ja kansallinen korruptionvastainen toimisto. Viime vuonna tuli voimaan myös virkamiehistön toimenkuvaa ja julkisen elämän toimintatapoja säätelevä laki.
    Mielestäni eturistoriitoja koskevissa kysymyksissä suomalainen eduskunnalle valvontavaltuuden antava systeemi ei ole oikeudenmukainen ja toimiva, sillä se ei ole puolueeton. Kansanedustajat kun on valittu pääasiallisesti poliittisten puolueiden edustajina

    Siis : yksityisen pääoman etuja ensisijaisesti ajavan liikemaailman ja sitä lobbaavien poliitikoiden ei pitäisi olla ilmastohätätilan ratkaisun keskipisteessä. Vaikka yrityksillä on osuutensa ilmastokriisin synnyssä, niin niiden osuutta ja tehokkuutta ilmastokriisin jarruttamisessa korostetaan mielestäni liiaksi. Samalla unohdetaan yhteiskunnan , poliittisten päättäjien osuus, vastuu ja tehtävä muutoksen toteuttajana. Unohdetaan inhimillinen osuus ja vaikutus.

    Nimittäin yhteiskunnassa ei ole vain kylmän laskelmoivaa ” voittajien ” eli varojen tuottamista ja raha-asioiden hoitoa….Voiton eli rahan hankkiminen ei ole yhteiskunnan keskeinen ihmisiä yhdistävä voima, vaikka nykyään varsinkin Suomen kilpailuyhteiskunnassa se tuntuu olevan kaiken keskipiste ja kaikkien äärimmäinen tavoite. Mahdollisimman suurella rahan ja voiton tuottamisella pyritään aikaansaamaan ” voittajia” ! Näin on nyt myöskin politiikanteon osalta. Ilmastokriisi vain kärjistää tätä suuntausta. Kaikista ei kuitenkaan tule koskaan ” voittajia ” . Ovelimmat käyttävät ilmastokriisiä hyväkseen päästäkseen ” voittajiksi ” niin taloudellisesti kuin poliittisesti. Voidaan kuitenkin kysyä : Voittajiksi miten, mistä ja minkä vuoksi ?
    Silti yhteiskunta koostuu ennenkaikkea ihmisistä ja näiden vaikutuksesta elinehtoihinsa. Politiikkaan pitäisi saada enemmän inhimillisyyttä ja ihmisyyttä, ilmastoasioidenkin hoidossa. Yhteiskuntaa on kehitettävä kaikkia ihmisiä varten eikä vain harvojen ” johtajien ” ja ” voittajien ” etuja ajatellen.

    En edes yritä turhaan muuttaa yritysmaailmaa ilmastoystävälliseksi. Tuntiessani nykyisen vallitsevan talousjärjestelmän lainalaisuudet ja pohjimmaisen luonteen, en luota lainkaan siihen, että sitä korjailevalla paikkaamisella saataisiin aikaan ratkaiseva suunnanmuutos. Muutoksen toteuttaminen vaatii perusteellisen yhteiskuntaa ylläpitävien perusrakenteiden muutoksen.
    Nimittäin yksityisyritysten tavoite ja kutsumus ei ole puolustaa yleistä etua vaan niiden omaa etua. Ja tiedämme jo, että omaa etuaa puolustamalla ne eivät useinkaan aja yleistä etua, vaikka nämä molemmat edut saataisiinkin näyttämään samankaltaisilta hyvin tehdyllä marketingilla.

    Toistaiseksi ei ole näkyvissä mitään konkreettista näyttöä siitä, että blogin kirjoittaja olisi onnistunut yritysten muuttamisessa ” ilmastoystävällisiksi “. Hänen ansiotaan ei tiettävästi ole edes muutamien yritysten ( Black Rock , Microsoft ym..) ilmoitusluontoiset maalailut ” ilmastoystävällisyydestä ” …Yritysten ja näiden lobbaajien puheet ovat vain puheita, joilla sokaistaan tavalliset ihmiset.

    Vastaa
  5. PS.
    Niitä harvoja keinoja, joilla voisin itse mahdollisesti jotenkin vaikuttaa yritysten ympäristöystävällisyyden kasvattamiseen, on ehkä oma kulutuskäyttäytymiseni.
    Senkään vaikutuksista ei voi olla ihan varma nykyisessä yritysten taloudellisessa kilpajuoksussa, jossa voittajia eivät useinkaan ole ne vähiten saastuttavat ja vastuullisimmat.
    Tilanne ei tästä muutu paremmaksi, jollei kansallisella ja kansainvälisellä ympäristö-ja ilmastopolitiikalla puututa taloudenpidon ja koko yhteiskunnan rakenteisiin niiden uudistamiseksi. Samoin päättäjien on uskallettava toimia yritysten toimintaperiaatteiden korjaamiseksi sosiaalis-poliittisella tasolla. Tämä ei voi tapahtua yksityisyritysten omilla ehdoilla, sillä ne eivät vallitsevan talousjärjestelmän puitteissa ole samat kuin yhteisön yleinen etu. Eivätkä varsinkaan suuret valtion poliitiikkaa ohjailemaan pyrkivät yritykset ole noin vain suunnattavissa toimimaan niille epäominaisella tavalla. Päinvastoin, ne koettavat ohjata päättäjiä toimimaan niille edullisimmalla tavalla, vaikka se ei olisikaan ympäristöystävällistä.
    .Tämän varmasti blogin kirjoittajakin huomaa aikanaan…katkerana. Jollei systeemin raameja muuteta miksikään, niin ei varmaankaan päästä kovinkaan pitkälle eteenpäin ympäristön-ja luonnonsuojelussa. Edelleenkin junnataan paikallaan, ja mennään jopa tapapakkia suojelemalla entistä, jonka pitäisi jo olla edesmennyttä. Bloggaajan kannattaisi tutustua tarkemmin tämän yleismaailmallisen ilmastolle haitallisen talousjärjestelmän perusteisiin , ja vetää sitten vasta johtopäätöksensä omista vähäpätöisistä mahdollisuuksistaan muuttaa sitä sisältäpäin räätälöimällä ” siistimmäksi “.

    Kauppalehden jutusta puheenollen:
    Kauppalehti ajaa varmaankin tietyn talouseliitin etua ensisijaisesti ? Kuka sen omistaa, ja mikä on sen toimituslinja ?
    Erittäin hidastavaa, harmittavaa ja hämäävää ilmastoasioiden paremman etenemisen kannalta onkin tuo tunnettujen ympäristöaktivistien siirtyminen yritysten lobbareiksi tai suoraan näiden osakkaiksi ja palkkalistoille. ” Money talks “…kaikkialla. Juuri tästä rahakysymyksestä oikeasti ilmastokriisistä huolestunut Greta Thunberg on huomauttanut maailman hallitsijoille…!.

    Yritysten palvelukseen siirtyneille ( naiveille ja tietoisille ) aktivisteille ja heistä etenkin poliitikoille , on huomautettava, että demokratia ei tarkoita talouseliitin poliittista valtaa. Se tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa kansalla on ylin päätäntävalta ! Kansaa edustavilla instituutioilla ( eduskunta, hallitus paikallishallinto jne.) on siis ylin päätäntävalta ilmastopolitiikankin suunnasta määrättäessä, eikä yksityistä pääomaa edustavilla yrityksillä ja näiden puolestapuhujilla. Näin päätäntävaltaa omaavien tahojen on uskallettava käyttää rohkeasti valtaansa toteuttaa nykyisyyttâ ja tulevaisuutta luovaa ilmastopolitiikkaa.

    Vastaa
  6. Valuutasta puheenollen :

    Luonto on tietenkin jo itsessään rikkaus ja arvo. Se olisi silti melko abstraktinen ja hankala maksuväline mitattaessa esimerkiksi konkreettisten kauppasuhteiden puitteissa tapahtuvaa tavaroiden arvoa.
    Raha sinänsä ei ole hirveän huono asia. Sen ahnehtiminen on pahaksi ,ja sen tulisi loppua. Kyse on ennenkaikkea rikkauksien epäoikeudenmukaisesta jakaantumisesta. Rikkaudet nimittäin keskittyvät juuri niiden hyvin harvojen ” voittajien ” käsiin. Tähän olisi saatava muutos esimerkiksi omistusta säätelevillä toimenpiteillä. Varsinkin luonnonvarojen käytöllä tuotettujen rikkauksien pitäisi hyödyttää laajemmassa määrin koko ihmiskuntaa.

    Taloudellisesta näkökulmasta katsoen, suosittelen luettavaksi KU:n verkkolehdessä, Ari Ojapellon blogissa ” Maailmanparantajan madonluvut “, 10.01.2020 julkaistun selvittävän kirjoituksen ” Ekonomistien osaamisesta voi tuntea vain pelkkää myötähäpeää “. Siinä mainitaan mm. aikaisemmin esilletuomani ranskalaisen taloustieteilijän Thomas Pikettyn ja kanadalaisen ympäristöaktivistin Naomi Kleinin näkemyksiä. Ehkä tästä melko teknisestä mutta kansantajuisesti kirjoitetusta jutusta saa joitakin ideoita ?

    .

    Vastaa
  7. Moni yksityinen teollisuuden ala ainakin on hyvin paljon vastuussa ilmastohätätilasta.

    Jos poliittisia kytköksiä omaava on on mielestäsi väärä henkilö sammuttamaan tulipaloa ja kaltaisesi valveutuneet kansalaisetkin vastaavat ” En edes yritä turhaan muuttaa yritysmaailmaa ilmastoystävälliseksi ” niin kuka tekee muutosta ja kuka kantaa käytännössä vastuun tästä kaikesta?
    Millä käytännön toimille ja kenen toimesta yritysmaailmaa muutetaan ilmastoystävällisemmäksi? Valtionjohdon rooli on merkittävä tässä asiassa. Yhtä tärkeä on yrityspuolen rooli, joten en millään ymmärrä etteikö sillä olisi suurikin merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä.

    Kotona asioiden sydämen pohjasta inhoaminen ei juuri edistä näitä asioita. Kyllä siihen järeämpiä toimia tarvitaan.

    Vastaa
  8. Pieni Ihminen,
    et ilmeisesti ole käsittänyt ajatuksieni sisältöä, koska käännät sen nurinniskoin.

    Kaupallisiin yrityksiin suoraan kytköksissä oleva poliitikko ei ole tosiaankaan minunkaan mielestä sopiva henkilö puhumaan yhteisön nimissä ilmastohätätilan ratkaisusta…. liikemaailman menetelmin ! Yritysmaailma ja sitä edustavat henkilöt eivät ole kaiken keskipiste, vaikka tietenkin varsinkin monikansallisilla suurilla yrityksillä onkin valtava osuus ilmastohätätilan aiheuttajina. Niiden on ultraliberaaliseksi kehitetyssä taloussysteemissä annettu tähän asti tehdä suurin piirtein ” mitä lystää “.
    Yrityspuolen rooli on tärkeä, mutta ne eivät kykene toimimaan niiden tarkoituksen ( voiton tavoittelu ) ja varsinaisen tehtävän ( markkinat ) vastaisella tavalla.
    Nyt on aika muuttaa entistä markkinameininkiä todella vastuulliseksi. Mitä tarvitaan tuottaa ja millä tuotantotavalla ? Mitä palveluita tarvitaan ja miten ne toteutetaan ? Kenen varoilla, yksityisin vai julkisin varoin ?
    ” Tulipalon sammuttamiseksi ” kansalaiset ovat antaneet puolestaan vastuunkannon ja toimintaoikeuden ja – velvollisuuden demokraattisesti valitsemilleen poliittisille päättäjille. He ovat tehneet aikaisemmin valintansa. Nyt nimenomaan näillä poliittisilla päättäjillä on suurin rooli ilmastokriisin ratkaisussa. Heidän on kansalaisten valtuuttamina päätettävä millainen maailman tulisi olla ihmiskunnan selviämiseksi. Tämän vastuun ja tehtävän on Greta Thunbergkin huomannut hyvin.
    .
    Näiden valtioita johtavien tahojen on vihdoin säädeltävä ja rajoitettava lainsäädännöllä ja normeilla koko liikemaailman ( eikä vain teollisuusyritysten ) toimintaa siten, että se muuttuu pakosta ympäristöystävälliseksi. Asiantilan korjaamiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi omistuksen , pääoman ja siihen liittyvän verotuksen säätelyllä.On olemassa paljon muitakin keinoja, joista vastuuasemassa olevilla poliitikoilla on tieto hallussaan.
    Nykyisellä menolla on selvää, että yritysten tehtävä ja kutsumus ei ole yleisen hyödyn tuottaminen. Niiden toimintaperiaatteisiin ei kuulu vastuullisuus muusta kuin niiden omistajien pääoman kasvattamisesta, näiden taloudellisen hyödyn lisäämisestä. Ja nyt ne hyötyvät taloudellisesti itse aiheuttamastaan ilmastokriisistä, pyrkiessään ” ilmastoystävällisyyden ” avulla kasvattamaan tuotantoaan ja palvelujaan sekä myymään niitä enemmässä määrin päästäkseen ” johtajiksi markkinoilla ” ja ” voittajiksi “. Ne ja niiden tukijat puhuvat jatkuvan talouskasvun puolesta. Useimmat niistä käyttävät ilmastohätätilaa häikäilemättömästi kasvualustanaan, vaikka tilanne näyttäisikin toisenlaiselta imagokuvissa monenmoisen ” viherpesun ” vaikutuksesta. Kaikki keinot näyttävät sallituilta. Tämä ” viheröittäminen ” on nykyisen systeemin puitteissa niille ” normaalia ” tuottavaa liiketoimintaa.
    Tähän voidaan saada muutos poliittisilla päätöksillä. Tahtoa vain puuttuu vieläkin, vaikka tilanteen vakavuus on kaikkien tiedossa! Mielestäni poliitikkojen kannattaisi pysyä heille kuuluvassa roolissa eikä ryhtyä puolustamaan puhtaasti yritysmaailman etua, joka ei välttämättä ole yhteisön yleinen etu eikä varsinkaan ilmastokriisn oikeudenmukaisessa ratkaisussa. Poliitikkojen on asetettava etusijalla koko ihmisyhteisön etu.
    Ympäristön todelliset suojelijat tahollaan pyrkivät kulutuksensa hillitsemiseen ja ja varsinkin tarpeettoman kulutuksen selvään poistamiseen. Samoin he pyrkivät jokapäiväisessä elämässään ympäristölle haitallisen toiminnan ja esimerkiksi ruokahävikin lopettamiseen.

    Pieni Ihminen,
    tunnut ravistelavn minua haluttomuudesta ja toimettomuudesta yritysten muuttamisessa ilmastoystävällisiksi.. Ikäni vuoksi ( olen eläkeläinen ) en ole mukana yritysten toiminnassa, enkä näin ollen voi sillä taholla vaikuttaa. Mutta en vain istuskele kotona toimettomana ja saamattomana ” inhoamassa ” liikemaailman ja systeemiä puolustavien poliitikkojen kyynisyyttä. En istu myöskään jossain kaupungin toimistossa tai työpaikalla miettimässä teoreettisia mahdollisuuksia ympäristöhätätilan poistamiseksi. Toimin ympäristöystävällisesti joka päivä käytännön elämässä Elämäntapani on lapsesta asti ollut kaiken kaikkiaan ympäristöystävällistä.

    Olen aina ollut nk.luontoihminen. Olen syntynyt metsässä talvipakkasella ja sellaisessa asunnossa, jossa ei ollut edes sähköä. Opin lukemaan kynttilän valossa.Opin pienestä pitäen kunnioittamaan luontoa, ja selviyden vieläkin luonnossa omin neuvoin. Kuljin pitkän koulumatkan jalan, pyörällä ja hiihtäen talvella. Susiakin oli silloin, mutta en pelännyt niitä kulkiessani aamuhämärissä kouluun metsän läpi. Tällainen luonnon keskellä vietetty lapsuus ja nuoruus antoivat eväitä elämään kasvattaen sinnikkääksi ja vastoinkäymisetkin kestäväksi ihmiseksi. Asun nytkin syrjäisellä maaseudulla luonnon keskellä Tulivuorten Alueellisen Luonnonpuiston alueella, ja olen osallistunut puiston toimintaan mm. nykyisen v.2024 asti voimassa oleban toimintasuunnitelman ( charte ) valmistelussa ns.aloitekomitean jäsenenä.
    Olen siis koko elämäni ajan toiminut käytännön elämässä ympäristö- ja eläinystävällisesti mahdollisuuksieni mukaan. Minulla ei ole ollut autoa käytössä kymmeneen vuoteen enkä matkustele tarpeettomasti .En syö lihaa, kasvatan kasviksia ja hedelmiä omassa puutarhassani, Varjelen ympäröivän ja lähiluonnon monimuotoisuutta ja kasvatan sitä tietoisesti. Syön vain luomuruokaa. Kompostoin ja minulla ei ole ruoka tai vaate- ym.hävikkiä. Olen antanut kiertoon ilmaiseksi tarpeettoman tavaran. Otan käyttöön vain välttämättömän. Minulla ei ole ollut lämmintä vettä keittiössä yhdeksään vuoteen. Nyt laitoin laitteet toimimaan,koska kylmässä vedessä loiriminen ei ole hyväksi reumaattisille käsille talvella. Kesällä käytän aurikoenergiaa veden lämmittämiseen esimerkiksi pyykkiä ja muuta pesemistä varten. Minulla on puulämmityksen ohella sähkölämmitys, mutta tarkoitukseni on ottaa käyttöön aurinko-ja tuulienergia , koska sähkön tuottamiseen Ranska käyttää 85 prosenttisesti ydinvoimaa, jonka jätteet voidaan luokitella ympäristölle ja ihmiselle vaarallisiksi.
    En jaksa edes luetella kaikkea mikä elämäntavassani on ympäristöystävällistä. Minulla ei ole ollut tapana tehdä listoja tekemisistäni, koska ne kuuluvat banaaleina seikkoina normaaliin elämääni. En silti ole itsekeskeisen fanaattinen tai askeettinen elämässäni. Kohtuus kaikessa !

    Mitä vielä pitäisi tehdä, jotta elämäntapani ei harmittaisi vaan mielleusement
    kaupunkilaista mukavuudessa elävää luonnon- ja ilmaston suojelijaa ? .Tarkoituksenani ei olekaan miellyttää kaikkia, vaan elää mahdollisimman mukavalla tavalla ottaen huomioon minua ympäröivän maailmankin tarpeet.

    Muut minua nuoremmat joutavat yrittämää muuttaa nykyisen ahneen liikemaailman toimintatapoja, vaikka en usko sen onnistuvan muuttamatta poliittisesti systeemin perimmäisiä rakenteita ( esim.tuotanto-kulutus-ja elintapoja ).

    Vastaa
  9. PS. edelliseen :

    Kasvihuonekaasupäästöjen reipas vähentäminen on tärkeintä hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi v.2035 mennessä.
    Nyt kuitenkin Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLA:n tuoreimpien päästöennusteiden mukaan tämä tavoite on vakavasti uhattuna.
    Avainasemassa päästöjen vâhentämisessä ovat ETLA:n selvityksen mukaan teknologinen kehitys ja fossiilisista poltoaineista luopuminen.
    Teknologinen muutos energian tuottamisessa, tuotantotavoissa ja kotitalouksien kulutuksessa ovat tärkeässsä asemassa kokonaispäästöjen vähentämisen kannalta.

    Tämän ennusteen pohjalta voisi päätellä, että teknologiateollisuudella olisi kaikkein tärkein osuus ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä. Kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta ympäristökriisistä vakavine sosiaalis-taloudellisine oheisongelmineen ja yhteiskunnallisine seurauksineen.
    On muistettava, että myöskin uuden teknologian suunnittelu, valmistus ja käyttö tuottaa päästöjä.. Teknologian kehittäminen ja käyttö ei ole ainoa mahdollisuus ja pelastus hätätilasta selviämiseksi. Sen lisäksi on tehtävä yhteiskunnan rakenteita uudistava perusremontti. Sen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastuun kantavat ennenmuuta poliittiset päättäjät.

    Vastaa
  10. PS 2.:
    Mitä tarkoittaa yritysten ” ilmastoystävällisyys ” käytännössä ? Sen sisältöä ei voida antaa yksin yritysten määriteltäväksi.
    Suomen ja EU:n pitäisi tehdä selvät normit ja sitovat direktiivit yritysten ” ympäristöystävällisyydesta “. Sen tulisi määritellä tarkasti mitä tämä käsite pitää sisällään liikemaailman ja jäsenvaltioiden taloudenpidon kannalta katsoen suhteessa EU:n julistamaan ilmastohätätilaan. Ja sitten sen mukaan voitaisiin arvioida millaiset yritykset ovat ilmastolle ystävällisiä ja mille niistä voidaan antaa esimerkiksi yrityksille suunnattuja avustuksia tai verohelpotuksia

    Vastaa
  11. Puhutaan jatkuvasti taloudesta ja ilmastokriisin vaikutuksista talouteen ja markkinoihin ! Ilmastonmuutos ja sen jarruttaminen ei ole pelkkä yritysmaailmaa ja kaupankäyntiä koskeva markkina-ja talouskysymys, kuten siitä annetaan usein kuva.Se on paljon laajempi yhteiskunnallinen kokonaisuus, jonka piiriin kuuluu mm.maankäyttö, luonnonsuojelu, ihmisyys ja ihmisoikeudet, luonnonvarojen käyttöoikeus, rikkauksien jakautuminen ja ihmisten oikeudenmukainen ilmaston lämpenemiseen sopeuttaminen.
    Kysymys ei ole pelkästään materiaalisesta yritysten sopeutumisesta vaan ennenkaikkea ihmisten elinmahdollisuuksien säilyttämisestä ja turvaamisesta.

    ETLA puhuu pyrkimyksestä vähähiiliseen talouteen ainakin Suomessa. Miten suomalaisyritykset toimivat kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi Suomen ulkopuolella ? Valaiseva esimerkki suurten yritysten uskotellusta ” ilmastovastuullisuudesta ” on energiayritys Fortumin toiminta Saksassa, siis ihan lähellä EU:n alueella. Suomalaisen energiayrityksen Fortumin saksalainen tytäryhtiö Uniper valmistelee suuren hiilivoimalan avaamista Saksassa .Tästä on noussut voimakas vastustusaalto. Muistaakseni sama Uniper on uhkaillut Alankomaiden valtiota oikeudenkäynnillä, jos se toteuttaa päätöksensä fossiilisperäisen aineksen käytön kieltämisestä energiantuotannossa..

    Katso aiheesta : Yle.uutiset 21.01.2020 : ” Analyysi : Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida.”
    Taitaa olla aiheellista ottaa Fortum ” kestävän tulevaisuuden ” konsultoinnin kohteeksi, jollei se sitä jo ole …?! :

    Vastaa
  12. Sattui sopivasti tuo blogin oheen laitettu Kari Väisäsen tviitti, sillä aioin kommentoida asiasta tietäessäni, että bloggaaja tuo sen ikäänkuin ” todisteeksi” toimintansa oikeutuksesta.
    .
    Siis : erään Ylen julkistaman kyselyn mukaan suuret yritykset puhuvat vastuullisuudesta ja ne haluavat ” ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia “. Miksi ne eivät ole jo aikoja sitten halunneet ratkaista näitä ongelmia…joista monet ovat niiden itsensä aiheuttamia ? Nyt ne haluavat saada hyötyä näiden ongelmienkin poliittisesta ratkaisusta

    Sillä politiikan suuntaamisestahan tässä on ilmiselvâsti kyse. Toisin sanoen suuret yritykset pyrkivät osallistumaan kansallisen ja kansainvälisen politiikan tekoon saadakseen yhä enemmässä määrin vaikutusvaltaa ja otetta valtion pölitiikan ohjaamisessa, suunnittelussa ja toteuttamisessa . Tarkoituksena on selvästi aikomus pyrkiä määräämään ennenkaikkea niille itselleen edullisen politiikan suunnasta. Siinä menossa varmaan vastuullisuusperiaatteet unohtuisivat hyvin nopeasti !

    Mikä ajaa yritykset poliittisen valta-aseman tavoitteluun myös Suomessa ? Se kuuluu uusliberalistisen tuhokapitalismin ” toimenkuvaan “. Valtiota pyritään johtamaan yritysmaailman periaatteilla .Näin oli selvästi edellisen hallituksen aikana, jolloin hyvinvointivaltiota ajettiin reippaaseen tahtiin alas. Tämä taktiikka on yksi yleismaailmallisen vallitsevan kapitalistisen markkinatalousjärjestelmän vihonviimeisimmistä puolustuskeinoista ilmastokriisin kärjistyessä, ehkä sen ainoa mahdollisuus selviytyä hengissä.
    Ilmastokriisi on korostanut poliittisen vastuun merkitystä suurelta osin yritysten itsensä aiheuttaman kriisin ratkaisussa. Yritys ei tarkoita valtiota poliittisine instituutioineen ja toimintatapoineen. Tämä poliittinen vastuu ja tehtävä ei kuulu yrityksille. Ne voidaan pakottaa toimimaan ” ilmastoystävällisemmin ” , mutta valtion toteuttamassa oikeudenmukaisessa ilmastopolitiikassa kyse ei ole pelkästään yritysten ” voittavan ” johtoaseman saavuttamisesta, niiden myynnin ja voiton kasvattamisella eikä vain taloudesta. Yhteiskunta on laajempi poliittinen kokonaisuus. Yksityisyritysten tehtävä ei ole sen ” järjestykseen ” saattaminen ! Jos etenkin suuret yritykset päästetään päättämään yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisusta eli valtion toiminnasta, niin tällöin kyse ei ole enää demokratiasta poliittisten päättäjien käydessä tarpeettomiksi.

    Ketä tällainen yrityksiä suosiva ” vastuullisuusajattelu ” hyödyttää eniten ? Miksi suuryritykset nyt yhtäkkiä haluaisivat tehdä ” vastuullisia tekoja ” ja yrittää parantaa planeettamme hätätilaa ? Kykenisivätkö ne olemaan oikeasti ” vastuullisia ” jostakin ? Ne yrittävät uskotella, ettei voiton tavoittelu ole niiden perimmäinen tarkoitus , vaan niillä on halu ” ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia”. Miten ne niitä ratkaisisivat, kun ne samanaikaisesti puhuvat ” vastuullisten tekojen ” merkityksestä ennenkaikkea kilpailuetuna. Kyse on siis kilpailusta ja siinä ” voittajan ” aseman saavuttamisesta. Onko se koko yhteiskunnan etu ? On lisäksi huomattava, että monet Suomessa toimivista suurista yrityksistä ovat ulkomaisen finanssipääoman omistamia, ja useat yritykset harjoittavat epäoikeudenmukaista” verojärjestelyä ” ( verokeinottelua ja suoranaista veronkiertoa ).
    .
    Mitä tarkoittaa yrityksille ” voittajan ” asemassa oleminen ? Mikä on kaupallisen yksityisyrityksen tarkoitus ja ensimmäinen päämäärä ? Mitä varten yritys perustetaan ? Voiko yrityksen toimintakyky ja olemassaolo olla kestävällä perustalla, jollei se tuota voittoa ?

    Vastaa
  13. Greta Thunbergin ilmastoaktivismia eivät rahoita kaupalliset yritykset eli nk.taloussektori. Greta Thunbergin perheen ohella hänen rohkeaa toimintaansa tukevat sitä arvostavat yksityiset tahot..

    Tuo em. OP:n tekemä tutkimus kuulostaa ihan kokoomuksen propagandalta. Nykyisellä hallituksella on toisenlaiset aikomukset. Se on muuttamassa politiikan suuntaa ja korjaamassa edellisen hallituksen virheitä. Niiden ei pitäisi sallia toistuvan. Valtio ei ole kaupallinen yritys, kuten sen oletettiin olevan edellisen hallituksen aikana.
    Sen yhteiskunnallinen rooli on ihmisistä ja näiden hyvistä elinehdoista huolehtiminen, yhteisen hyvän luominen, yhteiskunnan koheesion ja vakauden ylläpitäminen ja rauhan turvaaminen.

    Mitenkä vaikkapa aseteollisuus ja -kauppa saataisiin näyttämään ihmis-ja ympäristöystävällisiltä ? Ne eivät puhdistu viherpesullakaan !
    Mitä siitä seuraisi, jos sotavarustelua harjoittavat ja kannattavat yritykset pääsisivät trumppilaisittain huolehtimaan ” polttavien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisusta ” ? Niiden ansiosta ainakin satojen miljardien ilmasto-ja ympäristötuhot, sodankäyntikulut ja tappiot sekä ihmishenkien menetykset tulisivat yhteiskunnan siedettäviksi ja maksettavksi. Puhumattakaan ihmisten ja eläinten kärsimyksistä.
    Toisin sanoen, tieten tahtoen aiheutettuina aseteollisuuden toteuttama sotavarustelu ja sitä vaativa sodankäynti tulisivat todellisiksi ” polttaviksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi “.
    Tällaisten tahojen ei pitäisi antaa uhoilla ja määräillä Euroopan maiden tekemisistä …! Eikä varsinkaan niiden taloudenpidosta ja sosiaalipolitiikasta.

    Vastaa
  14. Yksi ” polttava ” esimerkki yksityisten yritysten kieroutuneesta pyrkimyksestä saada vaikutusvaltaa julkisen vallan hoidettavaksi määräytyvissä tehtävissä ( ” yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa ” ) on SOTE-palvelujen nk. ” ulkoistus “, jolloin päätösvalta siirtyy suurille ( usein ulkomaalaisille ) pörssiyhtiöille.

    Tämä suuntaus on selvästi kansalaisten perusoikeuksien ja demokratian vastaista, sillä peruspalveluista päättäisivät tällöin yksityiset yritykset.
    Yksityistämis -eli KAUPALLISTAMISkehityksen seurauksena päätäntävalta suomalaisista sote-palveluista siirretään voittoa tavoittelevien osakeyhtiöiden käsiin. Ja mikä onkaan näiden yritysten ihmis-ja ilmastoystävällisyyden taso ? Mikä taho sen määrittelee demokratian näin kaventuessa ?

    Tämä ei ole oikeudellisesta näkökulmastakaan sopivaa, sillä yksityistämis-eli kaupallistamiskehitys vaarantaa suomalaisen sosiaali-ja terveydenhuollon toimivuuden ja kehittämisen paremmaksi. Tämä on nähty jo käytännössä.
    Julkisella vallalla on vastuu sosiaali-ja terveydenhuollon toimivuudesta eikä yksityisten pääomapiirien omistuksessa olevilla yrityksillä. Nykyinen hallitus pyrkikin tämän vastuun kantamiseen ja näiden palvelujen saavutettavuuden ja toimivuuden turvaamiseen ja kehittämiseen.

    Tässä yhteydessä on hyvä muistaa se, että vain ne ihmiset, jotka todella kannattavat demokraattista yhteiskuntajärjestelmää, ylläpitävät demokratiaa. Eivätkä ne, jotka kannattavat yksityisten yritysten asettumista julkisen vallan poliittiseen asemaan ja niiden otteen kiristymistä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa.
    .

    Vastaa
  15. Tähän voi vaan todeta näitä vanhan kansan latteuks.. siis juu viisauksia, ettei tippa tapa eikä ämpäriin huku. Eihän tätä kestä selvin päin
    Aivan ihanaa illan jatkoa kaikille!

    Vastaa
  16. Hyvä Pieni Ihminen,
    Kiitos huulenheitostasi !

    Palataanpa blogin aiheeseen :
    niinhän se muusikko veisteli aikoinaan… että ei tippa tapa eikä ämpäriin huku. Mutta mitenkäs sitten kävikään biisin tekijälle ?
    Toisaalta, en usko ollenkaan, että tipaton tammikuu edistäisi jotenkin alkoholista riippuvaisten ihmisten eroonpääsyä alkoholista. Päinvastoin se saattaa lisätä alkoholin käyttöä tammikuun mentyä, koska kuluttajalla on ollut sen puute. Eikä alkoholista riippuvainen aina edes muista tammikuun olevan niinkutsutusti täysin tipaton. Olen itse nähnyt näin tapahtuvan Suomessa. Suomessa alkoholin myyntiä ruokakaupoissa suosiva laki ei ole nähtävästi vähentänyt alkoholin käyttöä ja siitä aiheutuvia julkisia kustannuksia, vaikka näin uskoteltiin tapahtuvan. Siis mentiin kaupankäynti edellä – business first !

    Ranskassakin aiottiin tänä vuonna matkia muita ja julistaa tipaton tammikuu.siitä johtuen, että alkoholinkäyttö on huolestuttavalla tasolla varsinkin nuorison keskuudessa. Valtiovalta ei kuitenkaan antanut asialle tukea eikä rahoitusta. Suuressa viinintuottajamaassa tällainen aikomus tuntui mahdottomalta. Itse valtionpäämies oli ajatusta vastaan…. oltuaan shampanjantuottajien ” puhuttelussa” vieraillessaan shampanjan tuotantoalueella. Tässäkin asiassa siis yritysten lobbaus tuotti tulosta. Business first ! Kaupankäynnin kannattavuus ajoi taas kerran terveydenhoidon edelle. Ja niinpä kansalaisjärjestöjen ehdotus tipattomasta tammikuusta torpattiin täysin kaupallisiin perusteisiin vedoten ! Eikä shampanjankaan tuottaminen nykyisin menetelmin ole kovinkaan ilmastoystävällistä ! ( kts.maatalous )
    Mutta ei hätää , kyllä tässä kestää vielä selvinkin päin ! Ja paremmin kestääkin, kun ajatuksenjuoksi on kirkkaampaa ja tuottoisampaa.

    Entä sitten : mitä se ” hiilinegatiivisuus ” oikein pitää sisällään ? Sen ymmärtämisessä selvin päin onkin melkoisia koukeroita. Onko sen saavuttaminen edes mahdollista ? Riippuu siitä mitä sillä tarkoitetaan. Yleisesti sillä tarkoitetaan sitä, että pystytään sitomaan yhtä paljon ilmakehään joutuvia haitallisia kasvihuoneilmiötä aiheuttavia kaasuja, kuin niitä tuotetaan planeettamme sisällä. Mihin ne joutuvat , kun ne eivät häviä maapalloltamme mihinkään ? Tulevatko ne ehkä joskus vastaamme jossain yllättävällä tavalla ? Tuottaako niiden sitominen toivottua tulosta ? Varsinkin yhden maan sisällä toteutettuna ” hiilineutraalisuus” ja ” hiilinegatiivisuus ” ovat kaikenkaikkiaan aika monimutkainen juttu.

    Tärkeää on näiden haitallisten päästöjen vähittäinen ( nopea) lopettaminen. Se on varmaankin sitä ” hiilinegatiivisuutta “. Tämän toteuttamiseksi on keksittävä uusia ja tehokkaita keinoja. Tâssä tarvitaan apuna sitä uutta teknologiaa ja kaikkien ihmisten kekseliäisyyttä ja vastuullisuutta.
    Esimerkiksi yksityisten rahoittajien sijoitukset pitäisi suunnata oikeasti puhtaan ( ? ) teknologian hankkeisiin, ja ihmisten kulutus-ja elämäntapojen on muututtava. Siis ympäri kierretään ja yhteen tullaan…

    Otetaanpa esimerkiksi vaikka ydinvoimalat sähkön tuottajina Tiedämme jo, että ydinvoima ei ole hyvä keino päästä hiilinegatiivisuuteen energiantuotannossa. Ydinvoimala sinänsä on jo suuri vaaratekijä ympäristölle .Tiedämme tämän hyvin useiden ydinvoimaloiden ja ydinreaktoreiden maassa, jossa ydinvoimaloissa tapahtuvat hälytystilanteet ovat yleisiä. Ja sen kauan säilyvät tai tuhoutumattomat korkea-aktiiviset jätteet ovat nekin vaarallisia. Uskomus ydinvoimasta ” vihreänä ” energiana on verrattavissa siihen kummalliseen luuloon, että itsekukin voisi kompensoida lentomatkojensa aiheuttaman saasteen vaikkapa istuttamalla puita. Puiden istuttamisella kun ei välttämättä onnistuta sitomaan hiiltä nopeasti niin paljon kuin pitäisi.
    EU: ssa ydinvoima ei ole saanut rahoitusalan nk.ekoleimaa, koska se ei ole ympäristön kannalta kestävä rahoituskohde. Ydinvoimaa ei siis käytännässä voida luetella vihreäksi sijoituskohteeksi, vaikka Suomi onkin ajanut sellaista linjaa, että ydinvoima katsottaisiin ” vihreäksi ” energiamuodoksi. Suomen valtion ei pitâisi tukea ydinvoimaa ” vihreänä ” energiana . EU:n parlamentti pitää ydinvoimaa ei-vihreänä energiana.

    Vastaa
  17. Pieni Ihminen,
    Ehkä sinua ei kiinnostakaan tosissaan ilmastohätätilan syiden ja seurausten perinpohjainen setviminen ja sen ratkaisemisen pintaa syvällisempi selvittely ? Näin vakavia asioita ei silti pitäisi jäättää vain pintapuolisesti käsitellyiksi…… Annetaanko mennä vaan ihan missä asiassa tahansa ,miten tahansa ja mihin suuntaan tahansa , ympäristön, ilmaston ja ihmisten suojelemisessakin ?

    Ydinvoimasta puhuminen tässä yhteydessä ei ole tyhjänpäiväisen rallattelun ja ivallisen naureskelun asia.Ihan samoin on ilmastokriisinkin ratkaisukeinojen osalta.
    Tiedämme jo, että ydinvoima on vaarallista, eikä se ole kestävää energiantuotantoa. Se ei siis kuulu nk “.kestävän tulevaisuuden ” hankintoihin. Mainehaitta mutkistaisi ydinvoiman rahoitusta. EU:n kestävän rahoituksen paketti on nimittäin valmisteilla. Maidän on oltava valveilla, sillä ydinvoimalobby yrittää tietenkin saada viimeisen sanan. EU:n komissio tahollaan arvioi, että rahoitusalallakin viherpesun pitäisi vähetä …
    Ilmaston lämpeneminen ( pitkät helteet ja kuivuus ) on jo aiheuttanut ydinreaktoreiden pysäyttämisen useissa voimaloissa mm. jäähdytysveden liiallisen lämpenemisen johdosta aiheutuvan vaaratilanteen takia.

    Tästä voikin sitten hypätä suoraan ” vesisiin ” asioihin eli ” polttavien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun “. Tälläkin taloussektorilla yksityiset yritykset pyrkivät ottamaan Suomen vesihuollon hallintaansa. Ranskassa on huonoja kokemuksia vesihuollon yksityistämisestä. Meillä maalla se on vielä kunnallisessa hallinnassa. Veden jakelu toimii , sen puhtauden valvonta on tarkkaa ja hinta on halpa. Varsinkin suurissa kaupungeissa se on enimmäkseen epäreiluja toimintatapoja harjoittavien suurten yritysten käsissä Pariisi on jo palauttanut suurelta osin yksityisyritysten vesihuollon julkiseen hallintaan.

    Seuraava yritysten yksityistämispyrkimyksen vastustamiseen liittyvä tärkeä asia::
    ensi perjantaina avautuu Suomessa vesihuollon yksityistämistä vastustava ” Vesi on meidän ” -niminen KANSALAISALOITE , jossa vaaditaan vesihuollon pitämistä julkisen sektorin hallussa. Se kannattaa allekirjoittaa ottaen huomioon yksityisen sektorin haitalliset aikomukset Vesi on suomalaisten kansallisomaisuutta. Se kuuluu ilman muuta julkisen hallinnon piiriin. Sen saatavuudesta, puhtaudesta ja hinnasta eivät saa määrätä yksityiset voittoa tavoittelevat osakeyhtiöt tms.yritykset, eivät edes ilmastokriisin hillitsemisen viherpestyissä nimissä !

    Muuten, tuo tekeillä oleva SOTE-uudistus on yksi niistä tarvittavista rakenteellisista muutoksista. Sen tulee palvella yhtälaisesti kaikkia maan asukkaita. Se ei siis saa eikä voi olla pelkkää voittoa ja osinkoja tuottavaa terveyden ja sosiaalihuollon kaupallistamista
    Eipä päde SOTEnkaan osalta se rallatus, että ” kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan ” . Holtti on oltava tässäkin ,ja on osattava pitää suitset tiukasti käsissä.

    Tässä yhteydessä voi ihmetellä Suomessa nykyään vallitsevaa apoliittista ( epäpoliittista ) ihannetta. Politiikasta ei saisi puhua. Ikäänkuin yhteiskunnan kunnollinen toimivuus ei olisi riippuvainen maassa harjoitetusta politiikasta, vaan esimerkiksi yksityisten aktivistien ja yritysten kyvystä ohjata ja mahdollistaa sen oikeanlainen suunta ! Politiikka on haluttu sulkea monen paikan ulkopuolelle, vaikka se onkin yhteiskunnan ja sen toimintakyvyn keskiössä.

    Vastaa
  18. Pieni Ihminen,

    Johtuneeko ylimielisyydeltä tuntuva asenteesi sanomisiani kohtaan siitä, että en ole läheskään aina samaa mieltä blogin kirjoittajan , sinun ehdottoman idolisi kanssa ? Eikö hänen sanomisiaan ja tekemisiään saisi kukaan koskaan kyseenalaistaa ? Pitäisikö minun kuuliaisesti olla aina samaa mieltä hänen kanssaan kaikesta ? Tai ehkä Sinun itsesi kanssa, sillä muutoin keskustelu ei olisi mielestäsi sopivaa ja ” asiallista ” ? .

    Yhdyn kuitenkin demokratiatutkija ( Sitra ) Joonas Leppäsen käsitykseen, jonka mukaan politiikkaa ajavat erilaiset arvopohjat ja niiden yhteentörmäys on vääjäämätöntä. Politiikassa, siitähän tässä on kyse , vastakkainasettelu ja erimielisyys on eteenpäin ajava tekijä. On käytävä jatkuvasti keskustelua, koska emme saavuta koskaan sellaista tilannetta, jossa kaikki ajattelevat samalla tavalla. Olennaista on se millä tavalla kansalaiset pääsevät vaikuttamaan. Demokratia on tavallaan ” laillistettua ” erimielisenä olemista. Poliittinen erimielisyys on pahe ja rikos vain totalitaarisissa valtioissa.
    .
    Politiikassa vaaditaan selkeää asennoitumista talouteen ja koko yhteiskunnan toimivuuteen. On lopetettava ongelmien siirtäminen toisaalle ja väisteleminen Tiedämme jo, että nykyinen tuotantotapamme ei ole ilmiselvästi ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Nimenomaan noiden ( mm.esilletuomieni ) kapitalististen valtarakenteiden ymmärtäminen erottaa vasemmiston muusta poliittisesta kentästä.
    Nykyisen vasemmistojohtoisen nk. ” punamulta- ” tai ” punavihreän ” hallituksen pitäisi käyttää enemmän poliittista mielikuvitusta ja toimia rohkeammin ilmastohätätilan ratkaisemiseksi muulla tavalla kuin yksityisten yritysten johdolla ja niiden ehdoilla. ( esimerkiksi nyt työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä monet yritykset pyrkivät mataloittamaan työntekijöidensä ansiotasoa, ja siten heikentämään näiden toimeentuloa , kts.metsäteollisuus ) Siinähän on kyse ihmisistä ja heidän elinoloistaan, ihmiskunnan nykyisyydestä ja tulevaisuudesta eikä pääsiallisesti yritysten maineesta ja kilpailukyvyn kasvattamisesta Luonto ja ihminen sen osana ja näiden hyvinvointi on asetettava toiminnan keskiöön. .

    Vastaa
  19. Parahin E.S-H,

    Äläpäs nyt yleistä asennettasi esim blogistia kohtaan minuun esimerkiksi laittamalla sanoja suuhuni.
    Sinä et tiedä minusta ja tarinastani tarpeeksi tehdäksesi sitä. Ehkäpä joskus sitä hieman avaan sinullekin. Luin tekstiäsi muutaman ensirivin ja niistä sai kiinni kirjoituksen sävystä sen verran, että vastaan siihe sävyyn tässä vastauksessa. Olet erittäin hyvä argumentoimaan ja keskustelmaan ja olen lukenut ajatuksiasi huolella ja ne ovat jo osin tuttuja. Kiitos niistä.

    Kaikki kunnioitus syväekologista elämäntapaasi kohtaan, arvostan sitäkin näkemystesi ohella. Käytännön ekologisuus on tuttua itsellekin. Tulen itse 70-luvulla syntyneenä ja 80-luvulla lapsuuden eläneenä hyvin aineellisesti vaatimattomista oloista. Lukioikäisenä nuorena naisena jouduin käyttämään isäni vaatteita, koska muuhun ei ollut varaa. Tietenkin globaalissa otannassa tuotakin seikkaa joku voisi pitää luxusena – siis vaatteit ylitpäätään. Eipä tästä tämän enempää. Nykyään minulla on varaa jo naisten vaatteisiin ja olen oikein onnellinen asiasta 🙂

    Leo Straniuskin on tavallaan jonkinlainen idolikin, miksei ,minulle erinäisistä syistä. Toki ymmärrän suhtautua idoleidenkin ajatuksiin kriittisyydellä, usko tai älä. Asiat edellä näin vakavassa tilanteessa kuin ilmastohätätila. Jaan monia tulokulmia ja näkemyksiä hänen ajattelustaan, joten ihan siitä syystä käyn täällä. itsesi ohella toki, Pidän myös ihmisinä teidän molempien tyylistänne, oho voiko olla totta.

    Tutkikaamme yhdessä monipuolisesti eri vinkkeleistä ilmastoasioita kenties löytääksemme uusia ja parempia ratkaisuja kaikkien hyväksi, eikö? Eikö se ole sinunkin motiivisi täällä keskutella? Ei takerruta hienoisiin erimielisyyksiin asioita vaan haetaan ratkaisuja, visioita ja vaikeissa tilanteissa pienintä yhteistä nimittäjää.

    Mukavaa päivän jatkoa kaikille ja erityisesti myös sinne Bretagneen 🙂

    Vastaa
  20. hyvä Pieni Ihminen,

    En asu Bretagnessa, mutta mikäs siinä… Bretagnelaiset tunnetaan meilläpäin hyvin aloitteellisina , sinnikkäinä ja vapautta rakastavina ihmisinä. Heissä on säilynyt viikinkien ja kelttiläisten verenperintöä. Ja he ylläpitävät näiltä saamaansa kulttuuriperimää vieläkin.

    Eipäs nyt syytellä ja suututa turhan takia. En laittanut sanoja suuhusi, vaan laitoit ne ihan itse. Niistä sai sen käsityksen, että pilailit kustannuksellani. Siitä johtui kommenttini ” pikanttisuus ” .
    Sitävastoin olen ottanut Leoa kohtaan hieman …sanoisinko uskaliaan asenteen johtuen läheisestä sukulaissuhteestamme ja toistemme pitkäaikasesta tuntemisesta. Olen seurannut hänen elämänkaartansa vauvasta lähtien. Olen hänen tätinsä. Leo on pikkupoikana viettänyt kesälomaakin täällä vuoristossa. Silloin hän vielä joi maitoa, jota käytiin hakemassa naapurifarmilta.Ja joskus piipahdettiin juomassa kupponen kädenlämmintä maitoa suoraan lypsypaikalla vuoristoniityllä. Sieltä maitotonkat kuljetettiin farmille aasin vetämillä rattailla .Ja farmilla emäntä valmisti paikallista Saint Nectaire juustoa myytäväksi asti. Minä sain häneltä juustoja ” raakoina ” ja kypsytin ne sitten kellarissani, jota oli aiemminkin käytetty siihen tarkoitukseen. Se oli sitä aikaa. Nyt lypsäjä ja juuston tekijä ovat jo kuolleet, samoin aasi. Samalla osa paikallisesta pastoraaliperinteestä on kadonnut. Juuston valmistusta sentään nuorempi sukupolvi paikoin jatkaa elinkeinonaan..muuttuvassa maailmassa. Olemme kaukana suurten kaupunkien hälinästä. Se ei silti estä meitä tuntemasta ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja olemasta niistä huolestunut.
    .
    Kritiikkiä kyllä voi esittää minuakin kohtaan, mutta en pidä riitelystä. Kuten sanot, niin haetaan kaikki yhdessä ratkaisuja.
    Tästä tulee mieleeni äskettäinen tapahtuma kotonani, kun keittiön vedenlämmitin ei toiminut kunnolla. Sain paikalle putkimiehen, joka hetken vesijohtoja tutkittuaan paineensäätimessä vian. samoin vempelettä tutkittuaan sai laitteen toimimaan, mutta epäili sen olevan liian vanha jos pitää tilata varaosia .Ehdotti laitteen vaihtamista uudempaan malliin. En suostunut moiseen, koska laite on ollut vain vähän käytössä eikä se ole vanhakaan. Sanoin, että koska se nyt toimii, niin ei ole syytä vaihtaa sitä uuteen. Selitin olevani ekologinen. Selityksen jälkeen hän ymmärsi, että käytän koneet ja vempeleet loppuun asti ennenkuin vaihdan ne uusiin. Kuitenkin seuraavana päivänä laite alkoi vuotaa tippa tipalta hissukseen. Soitin putkimiehelle sanoen , harkitsemattomasti , että sen jälkeen kun hän oli laitetta räplännyt, niin se alkoi vuotaa enkä saa sitä toimimaan. Ranskalaiseen tapaan ärtyneenä putkimies vastasi kipakasti , että jaaha se on tietysti minun vikani ! Vastasin, että ei tässä etsitä syyllisiä, vaan pitäisi yrittää löytää syy miksi laite vuotaa ja mahdollisesti korjata vika. Putkimies sanoi tulevansa katsomaan heti töiden jälkeen samana iltana. Hän tulikin,poikansa kanssa ,ja sai laitteen taas toimimaan. Lyhyen keskustelun jälkeen ,huomatessaan, että en ollutkaan vihainen ja syyttelevä, ja että olen huumorintajuinen, hän uskalsi kysyä olisiko tässä lähellä taloa, jonka voisi vuokrata, jotta hän voisi olla lähellä tarvittaessa pikaista putkihuoltoa ..!
    Kysyin johtuisiko vuoto äkillisestä paineen noususta, sillä uusi paineensäätäjä ei ole vielä paikallaan, koska se piti tilata valmistajalta. ( odotan sitä vieläkin ).Hänkin uskoi paineen muutoksen saaneen aikaan pienen vuodon. Käytän vähäisen ” tiputuksen ” kukkien kasteluun siihen asti kun uusi paineensäädin saadaan paikalleen. Ën ole vielä saanut tipoista ämpärillistä.
    Jotta kuten Irwin lauloi, niin ei tippa tapa eikä ämpäriin huku…tosin laulussa ei ollut kyse puhtaasta vuoriston vedestä…! Jota meillä on vielä saatavilla viime kesän pitkistä helteistä ja kuivuudesta huolimatta. On nimittäin satanut lokakuun alusta lähtien melkein joka päivä….
    Siis, keskustelu auttaa selvittämään asioita. Näin netin kautta toisen tuntemattoman puheen ymmärrys ei ole aina samaa kuin se olisi ” nokikkain ” ollen.
    .

    Vastaa
  21. Pieni Ihminen,

    Kiitos vain arvostelusta, kehuista sekä keskustelemisesta ! Keskustelukumppanit vaikuttavat tietysti keskustelun tasoon. Valitettavasti tämän blogin kommenteissa ” keskusteluni ” on liian usein ollut yksinpuhelua. Lukijoita saattaa kyllâstyttâä. Mutta kun ei saa vastinetta blogistilta eikä muilta kommentoijilta, niin puheitten taso ei ole usein ihan sitä mitä toivoisi sen olevan. Asioita tulee toistettua ehkä liikaakin. Ja ihmiset jo enimmäkseen tietävätkin paljon näistä asioista. Eikä tässä voi sepustella hirveän syvämietteisiä ja liian pitkiä kommentteja. Toivoa voi silti, että ehkä jotkut näitä kysymyksiä tähän asti ymmärtämättömät ihmiset saavat Leon blogiteksteistä ja kommenteista aiheen miettiä näitä asioita ja vaikka aktivoitua. Tässä mielessä tämän blogin pitäminen ehkä kannattaa.

    Kerroit edellä lumisen talven puutteesta . Kummallista, näin on meilläkin vuoristossa. Tai ei oikeastaan ole kummallista, kun tiedämme että ilmastonmuutos on käynnissä.
    Kerroin jo jatkuvista vesisateista. Vettä on satanut niin kauan ja niin paljon, että monin paikoin ollaan ” kaulaa myöten ” upoksissa. Pitkään jatkuneiden helteiden ja kuivuuden kuivattama maa on imenyt sen minkä se on kyennyt, mutta nyt tuossa pihallani näyttää vetiseltä rapakolta. Ilmassa on kevään tuntua, vaikka pitäisi olla vuoden kylmin ja lumisin kuukausi menossa. Pähkinäpensaat, lumikellot ja narssissit jo alkavat kukkia, ja monet pensaat ja perennat nostavat päitään.Olen jo nähnyt voikukkia. Pihlajat ja syreenitkin työntävät jo silmuja. Tiaiset ovat ruvenneet jo katselemaan pesäpaikkoja ja haikailevat pönttöihin ja puiden koloihin.Luonnon herääminen on huomattavasti etuajassa.
    Ennenaikaan tammikuun puolestavälistä huhti- toukokuulle asti on ollut paljon lunta ja pakkasta, öisin aina -20°C saakka. Käytiin hiihtelemässä. Nyt sukset ovat tallin orsilla odottamassa epätoivoisesti talvea. Ja vuoristomme muutamassa hiihtokeskuksessa ei ole lunta kuin rippeet. Pienimmät hiihtokeskukset ovat taloudellisissa vaikeuksissa lumen puutteen takia. Isoimmat levittävät tekolunta vetääkseen asiakkaita puoleensa.
    Viimeksi kylmä ” siperiantalvi ” oli meillä v.2012 , jolloin oli päivälläkin yli 15 C -asteen pakkasia ja valtavasti lunta monen kuukauden ajan. Tällaisia kunnon talvia ei ole ollut moniin vuosiin. Ne ovat taaksejäänyttä historiaa. Niistä on jäljellä vain kauniita kuvia. Nyt lämpötila on reippaasti plussan puolella yölläkin ja lunta ei ole edes näkyvissä. Räntää kylläkin roiskii silloin tällöin, mutta se ei muutu lumeksi, eikä pysy maassa.

    Vielä kymmenen vuotta sitten oli vuodenaikoja. Nyt vuodenajat ovat sekaisin, tai niitä ei oikeastaan enää olekaan. Liika kuumuus on hankala asia, mutta jatkuva vesisade ja kosteuskaan eivät ole kenellekään hyväksi. Luontokin alkaa tukahtua liialliseen märkyyteen. Kuivat lumiset pakkastalvet ovat paljon mukavempia ja helpompia kestää kuin tämä kosteus. Ja nyt on vaarana se, että taas tulee kylmä kausi ja märkä raskas lumi keväällä huhtikuun lopulla aja toukokuun alussa kasvien ollessa jo kasvuvaiheessa ja pensaiden sekä puiden täydessä lehdessä. Tämä katkoo puita ja tuhoaa hedelmäpuidenkin kukintoja.
    Yksi etu tästä talvisen lämpötilan noususta on : asuntojen lämmityksen ja lämmityskustannusten väheneminen., siis energiasäästö. Silti kosteus ja koleus vaatii lämmitystä vuoriston oloissa, jossa lisääntynyt ja voimistunut tuulisuus korostaa kylmän tunnetta. Influenssakaan ei ole välittänyt ilmaston lämpenemisestä. Se leviää taas, vaikka ei olekaan kylmä sâä.. Tosin se ilmaantuu epidemiana entistä myöhemmin meilläpäin.

    Kykenisivätköhän YK:n organisaatiot palauttamaan meille kunnon kuivan ja lumisen talven ? YK on kyllä yrittänyt varoittaa ilmastohätätilan olemassaolosta, ja se on esittänyt keinojakin sen ratkaisemiseksi, mutta toistaiseksi tulos on heikko. Madridinkin COP25 meni suurin piirtein lööperiksi. Seuraavassa Glascowin konferenssissa on härkää otettava tiukasti sarvista kiinni ja ohjattava konkreettisen toimintaa vastustavat maatkin ottamaan asian vakavasti ja olemaan vaastuullisia. Suomi ei yksin pysty muuttamaan maailmaa ja ratkaisemaan ilmastokriisiä , ei vaikka suomalaiset yritykset kuinka yrittäisivät olla vastuullisia.

    Vastaa
  22. Kiitos viestistä,

    Juuri keskustelinkin tätini kanssa, joka asuu Keski-Euroopassa vallitsevasta säästä ja siellä on lämmintä +15 linnut laulavat ja vettä sataa. Ilmasto on kyllä vuoden aikaan nähden aika sekaisin kaikkialla. Vuoden vaihteessa Ateenassa oli kovat lumisateet samoin Espanjan etelärannikolla. Meillä Helsingissä luonto on mielestäni aivan hämmennyksissä – linnut laulavat aamusta iltaan kuin keväällä, lunta ei ole tullut hiutalettakaan , sataa koko ajan ja on aivan liian lämmintä. Ja aivan kuin lumettomat koivut alkaisivat homehtua tai kasvavat jotain vihreää jäkälää, ehkäpä tämän kosteuden takia, näin huomioin parvekkeeltani. Siitä huolimatta ihmiset ovat typerryttävän välinpitämättömiä asioiden suhteen “en minä voi vaikuttaa, ei tämä minun valinnoistani johdu jne” Kyllä se vaan johtuu kaikkien ,omanikin, välinpitämättömyydestä tämä ilmastokriisi. Itse en ole mikään vaikuttaja ja teen mitä voin, Pidin lentolakkoa kymmenisen vuotta, lentelin kerran pari 5-10 vuodessa sitä ennen. En ole koskaan autoillut, suosin vihreää sähköä, kierrätän sekä välttelen ja pahekusun kerskakulttuuria. Silti sisustus ja tyyli kiinnostaa, mutta ajattomana klassisena tyylinä joka kestää kerran tehtyinä valintoina loppuelämän. En ymmärrä muotimaailmaa, En ymmärrä että kertakäyttövaatteita ylituotetaan tarpeisiin nähden, Miksi pitää muutaman kuukauden päästä luoda uusi mallisto ja tuottaa jatkuvasti enemmän ja enemmän? En ole koskaan ymmärrä talouskasvun ideaakaan. miksi talouden pitäisi kasvaa? Sehän on kuin ylensyöminen. kun on maha täynnä se riittää, koska muutenhan sitä lihoo! ja tämä oli vielä siisti versio aiheesta, Olen hyvin askeettinen ja suorastaan puritaani materian suhteen. On sitä ihminen ymmällään asiasta jos toisesta. Ehkä keskutelu näistä ainakin jotekin auttaa ymmärtämään tätä aikaa ja maailmaa missä elämme.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami