Stadionin ja Kisahallin parkkipaikoille avoin urheilupuisto

Kun kävelee Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, tulee monipuolisen kulttuuritarjonnan jälkeen vastaan parkkipaikat Kisahallin ja Olympiastadionin vieressä.

Helsinki ansaitsee näin keskeiselle paikalle parempaa.

Tein kaupunginvaltuustossa (5.6.2019) valtuustoaloitteen, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille.

Oheisesta kartasta näkee hyvin, miten valtavat parkkialueet tuolla paikalla tällä hetkellä on. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Valtuustoaloite kaikille avoimen urheilupuiston toteuttamisesta Helsingin keskusta-alueella kulttuurikäytävän jatkeeksi

Kun lähtee etenemään Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, kävelijää ympäröi kulttuurin monipuolinen tarjonta. Kulttuurikäytävän päättyessä Kansallisoopperan jälkeen on ensin Kisahallin pysäköintialue ja sitä seuraa Olympiastadionin pysäköintialue ennen Helsingin hienoa urheilukeskittymää, jossa ovat Olympiastadion, uimastadion, jalkapallokentät, Eläintarhan urheilupuisto ja jäähalli. Alue kehittyy ja Olympiastadionin remontti on pian valmis.

Monipuolisesta tarjonnasta huolimatta alueella on kenttätilaa hyvin rajallisesti. Kaikille avoimia koripallokenttiä löytyy esimerkiksi Töölöstä muutama, mutta kaikki jalkapallokentät ovat seurojen käytössä.

Helsingin kaupunkistrategia lähtee siitä, että kasvava kaupunki tarvitsee asianmukaiset palvelut, kuten liikuntapaikat:

”Kasvu velvoittaa kaupunkia. Tarvitsemme riittävästi työpaikkoja, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, liikuntapaikkoja ja terveydenhuollon palveluita.”

”Liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupungin tuottamilla palveluilla. Kaupunkiympäristöä sekä liikunta- ja kulttuuritarjontaa kehitetään liikkumiseen ja arkiaktiivisuuteen kannustavaksi tasapuolisesti eri kaupunginosissa.”

Kulttuurialueen jatkoksi ja liikuntaharrastusten mahdollistamiseksi olisi hyvä saada ihmisille avoin urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin edessä oleville parkkipaikoille, joissa olisi pienpeleihin sopivia kenttiä esimerkiksi jalkapalloon, koripalloon, lentopalloon ja sulkapalloon. Lisäksi urheilupuistoa voisi kiertää muutaman juoksuradan levyinen rata, joka mahdollistaisi erilaiset itsenäiset juoksutreenit.

Urheilupuisto voisi olla avoin kaikille. Kenttiä ei saisi varata etukäteen, vaan ne olisivat kaikkien käytössä 24/7. Kenttien ympärille voisi luoda erilaista palveluliiketoimintaa, kuten välinevuokrausta sekä kahvila- ja ravintolapalveluja.

Urheilupuisto toisi parhaimmillaan yhteen eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä ja loisi sosiaalista hyvinvointia Helsinkiin. Töölön urheilupuisto on erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien päässä ja sinne pääsee pyöräteitä pitkin joka ilmansuunnasta. Keskustastakin on paikalle vain kävelymatka. Urheilupuiston jälkeen aukeaa Helsingin keskuspuisto, joka täydentää tätä hienoa kokonaisuutta. Töölön autopaikkapulaan on myös valmistunut pysäköintihalli, joka mahdollistaa Kisahallin ja Olympiastadionin pysäköintialueiden saamisen parempaan käyttöön.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esille paljon lasten ja nuorten ylipainoa ja liikkumattomuutta. Uusi liikuntapuisto kannustaisi lapset liikkumaan, kun koulun jälkeen löytyisi Helsingin kantakaupungistakin paikka, missä voi laittaa oman pelin pystyyn tai hypätä meneillään oleviin peleihin mukaan. Helsingin pormestari on myös laittanut omalle edistettävien asioidensa listalle kaupunkilaisten liikkumisen edistämisen. Tässä olisi erinomainen paikka edetä tuumasta toimeen ja toteuttaa tavoite.

Me allekirjoitetut valtuutetut esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuutta rakentaa kulttuurialueen jatkoksi ihmisille avoimen urheilupuiston Kisahallin ja Olympiastadionin yhteydessä oleville parkkipaikoille

Leo Stranius

7 kommenttia artikkeliin ”Stadionin ja Kisahallin parkkipaikoille avoin urheilupuisto”

  1. Hieno ja tarpeellinen aloite! Enemmän urheilukenttiä- ja toimintaa, vähemmän perinteisiä autojen parkkipaikkoja!

  2. Hyvä aloite !
    Tällaisella urheilu-ja liikuntapuistolla parannettaisiin helsinkiläisten terveyttä ja yhteenkuuluvaisuutta, joita parkkipaikat eivät edistä, päinvastoin. ” Kuningas auton ” jumaloimisesta tulisi siirtyä helsinkiläisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin kehittämiseen.

  3. Helsinki on iso kaupunki. Töölö ei ole erityisen tavoitettavissa julkisilla muualta kuin kantakaupungista tai länsipuolelta matkaaville.
    Parkkipaikat ovat tärkeitä kaupunkilaislasten uimakouluihin, kun tuodaan lapsia esim, pohjoisesta stadikalle. Samoin monet muut kulttuurihienoudet jäävät suurilta perhekunnilta tavoittamatta, jos paikalle ei autolla pääsisi. En tiedä kuinka paljon keskusta-alueella asuvat varakkaat perheet jaksavat ajatella oman rinkinsä ulkopuolelle.
    Tavarafillarilla kulkisi vain murto-osa lapsistani ja matkaan kuluisi aikaa uimakoululle noin tunti pari. Toisekseen en jaksaisi sairauksien vuoksi paikalle lapsineni polkea ja julkisillakin vähän niin ja näin.
    Olisiko mahdollista kohdentaa varoja uima-stadioniin myös itä- tai pohjoispuolen Helsinkiin?
    Autottomuus on helkutin hieno ajatus, mutta olisi reilua pitää mielessä, että kaikilla ei ole yhtä tai kahta lasta. Tai kaikki eivät ole vammattomia, eivätkä kaikki mitenkään mahtuisi asumaan kanta-kaupungissa. Jos aletaan rajaamaan näin kulkuneuvoja, jäisi koko kulttuurikeskustan alue sen porukan leikkikentäksi, jotka asuvat suht helposti tavoitettavan matkan päässä.

  4. Hyvä, parahin, Matka-aika 58 min julkisilla,

    Jos Mannerheimintiellä – joka halkoo niin Etu-Töölöä kuin. Taka-Töölöäkin ei kulje mielestäsi joukkoliikennettä vielä tarpeeksi, niin kertoisitko missä suomalaisessa taajamassa sitä on enemmän? Olisin nimittäin erittäin kiinnostunut kuulemaan vastauksen, jotta joukkoliikennettämme niin pk-seudulla kuin koko maassa voitaisiin mahdollisesta esimerkistäsi inspiroituen kehittää vielä enemmän joukkoliikenneystävällisempään suuntaan.

    Kiitos jo etukäteen! 🙂

  5. IHAN ENSIKSI

    Ihan ensiksi, kun lähtee etenemään Helsingin keskustasta Töölönlahden vartta kohti pohjoista, ohi Oopperatalon ja Olympiastadionin kohti Eläintarhan urheilupuistoa ja Keskuspuistoa, kannattaisi kiinnittää huomio Stadionin pohjoispuolelle suunniteltuun megalomaaniseen rakennushankkeeseen.

    Vanhan jäähallin ja Stadionin väliselle ahtaalle alueelle ollaan maan alle rakennettavan jäähallin varjolla suunnittelemassa valtavaa rakennuskeskittymää 13-15 kerroksisine asuinrakennuksineen, hotelleineen ja kauppakeskuksineen.

    Jos on aidosti huolissaan Stadionin ja Eläintarhan urheilupuiston kulttuurimaisemasta ja ihmisten liikkumisesta puistossa, kannattaisi aktiviteetti tässä vaiheessa keskittää siihen, että tuollaista urheilupuistoon kuulumatonta rakennuskompleksia ei Eläintarhaan rakenneta. Asialla on lisäksi kiire.

  6. Montako valtuutettua on allekirjoittanut tuon Stadionin ja Kisahallin parkkipaikkaa koskevan valtuustoaloitteen ja keitä he ovat? Eikö aloitteen allekirjoittaneilla ole mitään tietoa siitä, mitä parkkipaikalla Stadionin toisella puolella tapahtuu?

    Olisiko nyt mahdollista tehdä aloite, jossa todetaan että tällainen ylimitoitettu kiinteistösijoittajien rakennushanke ei kuulu urheilupuistoon? Voimassa olevassa asemakaavassa alue on määritelty urheilu- ja puistoalueeksi.

  7. Idea Stadionin ja Kisahallin edustalla olevan parkkipaikan muuttamisesta puistoksi ei ole uusi. Siitä on varmaan olemassa jo jokin alustava suunnitelmakin tapahtumapuistoksi, joka olisi tavallinen puisto puineen ja erilaisine aktiviteetteineen, mutta palvelisi samalla myös Stadionin tapahtumien yleisöä.

    Tällainen tapahtumapuisto olisi varmaan käyttökelpoisempi ratkaisu, kuin alueen muuttaminen pelkästään liikuntapuistoksi. Pelikenttiä ja juoksuratoja on lähialueilla tarjolla jo muutenkin.

    Esimerkiksi Töölönlahdelle Oodin liepeille ollaan parhaillaan rakentamassa aluetta, johon juuri tulee tällaisia kaikille avoimia koriskenttiä ja pelailu- ja leikkialueita. Myös Töölönlahtea kiertävän kävelytien varrella on kuntoilulaitteita ja Uimastadionin nurkalla on kaikille avoin koriskenttä.

    Eläintarhassa Stadionin ympäristössä taas on juoksijoita varten mukava pururata ja Eltsun urheilukenttää kiertää kahdeksan 400 metrin mittaista juoksurataa, jotka mahdollistavat erilaiset juoksutreenit.

Kommentointi on suljettu.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa