Valtuustoblogi: Valtuustoaloite ilmastolaista Helsinkiin

Vuoden 2013 myötä minusta tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Ensimmäinen valtuuston kokous on keskiviikkona 16.1. klo 18 alkaen. Valtuusto kokoontuu noin kahden viikon välein.

Valtuustourani aluksi ajattelin tehdä heti ensimmäisessä kokouksessa aloitteen johdonmukaisemman ilmastopolitiikan saamiseksi kaupunkiin.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa ilmastolain kaltaisen työkalun käyttöönottoa, jolla kaupunki sitoutuisi vuosittaisiin päästövähennyksiin.

Koska periaatteisiini kuuluu mm. avoimuus, laitan luonnoksen valtuustoaloitteestani tänne blogiin ja sosiaaliseen mediaan kommentoitavaksi etukäteen.

Alla on luonnos valtuustoaloitteeksi Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla. Tarkoitukseni on jättää aloite heti ensimmäisessä kokouksessa 16.1.2013. Sitä ennen otan tähän kuitenkin mielelläni vastaan mahdollisia evästyksiä, korjauksia ja kommentteja.

Ja mikäli joku muu asia tässä kaupungissa ihmetyttää sinua, minuun saa olla aina yhteydessä!

* * *

Valtuustoaloite Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on luvannut[1] Helsingistä hiilineutraalin ja Helsingin Energian tavoitteena[2] on olla hiilineutraali vuonna 2050. Samaan aikaan Uusimaa aikoo olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä[3]. Helsinki on omassa ympäristöpolitiikassaan[4] sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalia tulevaisuutta vuoteen 2050 mennessä ja vähentämään päästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Kaupungin nykyinen ilmastopolitiikka on hajanaista ja parhaan saatavilla olevan ilmastotiedon/ilmastotieteen valossa tavoitteiltaan riittämätöntä. Konkreettiset toimet puuttuvat, tai ne on siirretty pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi päästövähennystoimien toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta on puutteellista. Helsingin ilmastopolitiikka ryhdistyisi, jos kaupunki ottaisi käyttöön ilmastolain eli vuosittaiset päästökiintiöt.

Ilmastolaki on monin tavoin parempi vaihtoehto kuin nykyinen ympäristöpolitiikkaan tai poliittisiin julistuksiin perustuva heikko ohjaus. Ilmastolain mukanaan tuomat sitovat lyhyen aikavälin tavoitteet ja hiilibudjetit tekisivät ilmastopolitiikasta jämäkkää ja helposti seurattavaa. Sen avulla kaupungin päästövähennykset voitaisiin tehdä johdonmukaisesti ja hallitusti.

Helsingin ilmastolaki voisi sisältää esimerkiksi seuraavat elementit:
– Käytännön päästövähennystoimia raamittavat hiilibudjetit, joissa määritellään kullekin sektorille/toimialalle päästökiintiöt valtuustokausittain/1 – 4 vuoden mittaisille kausille.
– Selkeän työn- ja vastuunjaon valtuuston, kaupunginhallituksen, kunkin viraston sekä Helsingin Energian kesken.
– Kattavan päästövähennystoimien vaikuttavuuden seurannan sekä päästövaikutusten arvioinnin läpileikkaavana osana kaupungin talouden kokonaissuunnittelua.

Helsingin vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki varmistaisi, että kaupunki kantaisi vastuunsa kansallisissa ja globaaleissa ilmastotalkoissa. Riittäviin päästövähennyksiin sitoutuminen olisi myös positiivinen signaali muille kunnille Suomessa ja maailmalla.

Ilmastolaki on myös kaupungin talouden ja elinkeinoelämän etu: mitä aikaisemmin reippaisiin päästövähennyksiin ryhdytään, sitä halvemmiksi ne tulevat. Lisäksi Helsingin ilmastopoliittinen edelläkävijyys antaisi yrityksille kilpailuedun nopeasti kasvavilla ilmastoteknologian maailmanmarkkinoilla.

Ehdotamme, että Helsinki aloittaa ilmastolain valmistelun ja tuo sen valtuuston hyväksyttäväksi vuosittaisiin päästövähennyksiin sitoutumiseksi.

Helsingissä 16. tammikuuta 2013

* * *

Valtuustoblogin edelliset kirjoitukset täällä:
– Osa 1: Kunnallisvaalit on käyty: Kiitos luottamuksesta!
– Osa 2: Politiikan teon periaatteiksi avoimuus, positiivisuus, proaktiivisuus ja äänettömät?
– Osa 3: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena ihana kaupunki
– Osa 4: Päätöksenteko Helsingissä avoimemmaksi
– Osa 5: Ympäristölautakuntaan ja Helsingin Energian johtokuntaan
– Osa 6: Yksityinen, ostopalvelu vai kunnallinen päiväkoti?
– Osa 7: Palkkakeskustelusta vaalirahoituskattoon

3 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Valtuustoaloite ilmastolaista Helsinkiin”

  1. Jotta aloitteen vastaanottaijille jää vähemmän pikkuseikkoja tartuttaviksi, olisi ehkä syytä jotain muuta termiä kuin ”laki”. Kunnanvaltuustot kun eivät suomessa ole lakia säätäviä elimiä, eikä siis ole syytä valmisteltavaksi ehdotettuja normeja ”laiksi” sanoa. Vrt. kuntalaki 16 §: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365#L3P16 ; Eli kyse olisi nähdäkseni johtosäännöstä jota voi sanoa ”ilmastojohtosäännöksi”, ”kaupungin ilmastonormiksi”, ”ilmastosäännöiksi” tms. ”Ilmastojohtosääntö” olisi ehkä tällaisten sääntöjen nimennän kanssa linjassa vaikka byrokraattiselta kuulostaakin. Vrt. esim. ympäristötoimen johtosääntö, opetustoimen johtosääntö, jne

    Aloite muuten hyvä!

    Vastaa
  2. Hieno idea

    En itse tunne poliittista kulttuuria ja hallinnollista terminologiaa kovin hyvin, mutta yhdessä kunnassa käyttöön otettavaksi ”laki” kuulostaa aika kovalta sanalta, ja oletan sen nostavan asiaan perehtymättömiä kaupunginvaltuutettuja takajaloilleen. Pehmeämpi terminologia (samalla sisällöllä) voisi ehkä mennä helpommin läpi.

    Tähän mennessä julkistetut tavoitteet ovat hyviä, mutta (kuten tuot esille) niille tarvitaan selkeät aikataulut ja vuosittaiset (tms.) päästöbudjetit sekä niiden seuranta, jotta niitä ryhdyttäisiin oikeasti toteuttamaan.

    Lisäksi esityksessä voisi paremmin tuoda esille niitä hyötyjä, joita Helsinki saa joka tapauksessa, vaikka muut alueen kunnat eivät lähtisi mukaan. Näitä ovat mm. ympäristö- ja ilmastoteknologian osaamisen lisääntyminen, parempi ilmanlaatu sekä toimivamman kaupunki-infrastruktuurin kehittyminen. Lisäksi on syytä tuoda esille, että Suomen selvästi suurimpana kaupunkina Helsingillä on velvollisuus ottaa suunnannäyttäjän rooli.

    On myös syytä miettiä, miten ”puolihelsinkiläisiä” päästöjä (esim. työmatkaliieknne ympäryskunnista) kohdellaan niin, että työpaikat eivät katoa kuntarajan toiselle puolelle. Alueellinen yhteistyö on tässä asiassa tärkeää.

    Vastaa

Jätä kommentti