Valtuustoblogi: Yksityinen, ostopalvelu vai kunnallinen päiväkoti?

Kävin tulevana kaupunginvaltuutettuna tutustumassa hiljattain käpyläläiseen päiväkotiin, joka on muuttunut ostopalvelupäiväkodista kunnalliseksi.

Aihe on henkilökohtaisesti ajankohtainen ja tärkeä, koska oma lapsikin on lähiaikoina siirtymässä päivähoitoon.

Vaikka lähtökohtaisesti pidän ostopalvelupäiväkotien kunnallistamista hyvänä asiana, ei se välttämättä vielä takaa laadun paranemista.

Tässä päiväkodissa oli tapahtunut ainakin viisi muutosta heikompaan suuntaan:

1. Vakituinen ja täysipäiväinen päiväkotiapulainen joutui siirtymään toiseen päiväkotiin, koska Palmian mitoituksen mukaan laitoshuolto sujuu 4,5 tunnissa. Aiemmin täysipäiväisestä työajasta osa käytettiin avustaviin toimiin ja äkillisiin sijaistarpeisiin.

2. Sijaisia ja vaihtuvuutta on ollut enemmän. Päiväkotiapulaisen poistuttua, on päiväkodissa yksi tuttu ja turvallinen aikuinen vähemmän. Seuren kautta tulevien väliaikaisten sijaisten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Kaikki sijaiset eivät välttämättä ole olleet edes päteviä.

3. Mahdollisuus vaikuttaa ruokailuihin ja ruokalistaan on kaventunut. Ruuat tulevat pääsääntöisesti Palmian kautta. Aiemmin päiväkodin oma keittäjä sai hoitaa ruokien suunnittelun, budjetoinnin, tilaukset, reseptiikan ja raportoinnin. Nyt pitää noudattaa valmiita ohjeita. Pelkona on, että pian joudutaan siirtymään kokonaan Palmian valmistamiin ruokiin. Kaiken lisäksi keittäjä ei voi hygieniasäännösten takia enää osallistua yhteisen kasvattajuuden ajatusta toteuttavaan toimintaan, vaikka haluaisikin.

4. Kaupungin työ- ja palkkapolitiikka estää leirikoulujen pitämisen. Lasten kovasti tykkäämiä ja odottamia yön yli kestäviä leirikouluja ei voida enää järjestää, koska kaupungilla on tiukka linja ylitöiden korvaamisen suhteen.

5. Päiväkodilla ei ole enää omaa johtajaa. Johtajan työ on jaettu kahdelle eri päiväkodille, joista toinen on uusi ja selvästi suurempi. Näin johtajan mahdollisuudet olla läsnä tässä päiväkodissa ovat rajalliset.

Samaan aikaan päiväkodin vanhemmat ja työntekijät eivät kuitenkaan ole pääsääntöisesti tyytymättömiä kunnallistamiseen. Kunnallistamista on pidetty ns. toiseksi parhaana vaihtoehtona pitkäaikaisen ostopalvelusopimuksen jälkeen. Lyhyet ostopalvelusopimukset kun eivät ole olleet hyvä tapa järjestää päivähoitoa.  Usein sopimuksen uusiminen on venynyt niin pitkälle, että työntekijät on jouduttu irtisanomaan ja vanhempia on pyydetty miettimään vaihtoehtoisia päiväkoteja lapsilleen.

Kyse on siis erityisesti siitä, että kunnallista päivähoitoa tulisi kehittää paremmaksi. Nykyiset ratkaisut tuntuvat ainakin tämän yhden päiväkodin näkökulmasta kalliilta ja huonoilta. Kunnallisessa päivähoidossa Helsingissä on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana paljon heikennyksiä. Muissa päiväkodeissa muutos on ollut hidasta, mutta tässä yksittäisessä päiväkodissa ne näkyvät nyt nopealla aikataululla ja ovat siksi mitä mainioin oppimisen paikka kaupungille.

Suurin ongelma näyttäisi olevan siis se, että kaupunki on ulkoistanut omia palveluitaan (omistamilleen) liikelaitoksille, joiden tehtävä on tuottaa taloudellista voittoa. Tämä ei voi valitettavasti toimia päivähoidon laadun säilyttävänä saati sitä parantavana ratkaisuna.

Olen itse samaa mieltä päiväkodin vanhempien ja henkilökunnan kanssa.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien vaalikoneen kysymykseen ” Kotikuntani palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi” vastasin ”täysin eri mieltä. Perusteluihin kirjoitin:

”Lähtökohtana palveluiden tuotannossa tulee olla asiakkaiden etu. Yksityistäminen voi joissain tilanteissa parantaa palveluita ja säästää kustannuksia laadusta ja työntekijöiden oikeuksista tinkimättä, mutta mitenkään automaattista tämä ei ole. On tärkeää, että kunnallisista peruspalveluista vastaa viime kädessä julkinen sektori. Julkisin varoin tuotetut palvelut painottavat yhteistä hyvää, kun taas yksityiset painottavat liiketaloudellisia näkökohtia. Helsinki on ulkoistanut palveluitaan jo liikaa yrityksille, jotka rahastavat palveluilla ja kierrättävät rahat veroparatiisien kautta maksamatta veroja. ”

Päiväkotien kunnallistaminen ei tietenkään aina paranna tilannetta ja yksityinen sektori saattaa tässä tarjota usein erityisesti erikoistilanteessa parempaa palvelua. Itse ihastuin taannoin mm. Luonnossa kotonaan Mörrintupaan.

Millaisia kokemuksia sinulla on päiväkodeista? Mikä malli toimisi parhaiten? Tarvitaanko lisää yksityisiä, kunnallisia vai ostopalvelupäiväkoteja?

Valtuustoblogin edelliset kirjoitukset täällä:
Ympäristölautakuntaan ja Helsingin Energian johtokuntaan
Päätöksenteko Helsingissä avoimemmaksi
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena ihana kaupunki
Politiikan teon periaatteiksi avoimuus, positiivisuus, proaktiivisuus ja äänettömät?
Kunnallisvaalit on käyty: Kiitos luottamuksesta!

3 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Yksityinen, ostopalvelu vai kunnallinen päiväkoti?”

  1. Vaihdoimme yksityiseen Luonnossa kotonaan Sotkankoto-päiväkotiin parin vuoden kaupungin päiväkotikokemuksen jälkeen. Ei siitä kaupungin päiväkodistakaan paljoa voi valittaa, ruokienkaan laadusta kun ei vanhempana ole kokemusta. Mutta Sotkankoto on hyvin lähellä täydellistä päivähoitopaikkaa. Ei pelkästään siksi että siellä ulkoillaan paljon ja ruuat ovat itse kokattua luomua. Ehkä tärkeimmäksi nousee yhteisöllisyys. Kun juhlia, retkiä ja vaikka pihan kunnostuksia järjestetään vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan yhteistyönä, päiväkoti on todellakin kuin toinen koti. Myös lapset yksilöinä huomioiva kasvatus antaa vanhemmalle hyvän tunteen.

    Vastaa
  2. Me taas on ratkaistu asia niin, että lapset eivät ole olleet ikinä päiväkodissa paitsi eskarissa. Olemme keränneet tuttavaperheen kanssa tai hoitopaikka.fi-sivuston kautta (vai oliko se hoitopaikka.net) perhepäivähoitoringin, ja palkanneet hoitajan itse. Tätä varten on kehitetty yksintyinen kotihoidontuki. Pieni lapsi ei tarvitse ryhmätoimintaa eikä sosiaalisten taitojen oppiminen ole vielä taaperoikäisen kehitystehtävä. Ja kun lapsi on ollut isompi, ystäviä on saatu kotipihan lisäksi päiväkerhosta ja asukaspuistosta. Näin olemme saaneet päättää, mitä lapsi syö, miten ulkoilee ja kenen aikuisen kanssa hän päivänsä viettää. Meillä on ollut aina tosi hyvä tuuri hoitajien suhteen, joskin työhaastatteluihin käytetty aika on ollut hurja. Jostakin syystä tämä ratkaisu on ollut äärettömän suosittu lähipiirissämme, joka koostuu paljolti kasvatusalan ammattilaisista (lastentarhanopet ja luokanopet) ja psykologeista. Oletteko käpyläläisinä muuten tutustuneet Steiner-päiväkotiin?

    Vastaa
  3. Vihreillä itsellään on iso vaikuttamisen paikka päiväkotitoiminnan ja varhaiskasvatuksen järjestämisen, kehittämisen ja laadun suhteen. Uuden Varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajan paikka on ainutlaatuinen tehtävä ja koko lautakunnan toimintaa tullaan seuraamaan suurella mielenkiinnolla. Siis puheita teoiksi vaan reippaasti ja rohkeasti.

    Vastaa

Jätä kommentti