Linturetki: 20 havaintoa ja Zen-istumista

Perjantaina (18.9.) teimme Luonto-Liiton työntekijöiden kanssa linturetken Vanhankaupunginlahdelle. Aamupäivän muutaman tunnin aikana tein kaiken kaikkiaan 20 eri lajihavaintoa. Ylivoimainen oma ennätykseni. Ohessa lista havaituista lajeista, joista varsinkin näköhavainto luhtahuitista oli varsinainen harvinaisuus! Omin silmin havaitsin seuraavat lintulajit: Varpushaukka, kyhmyjoutsen, peipponen,talitintti, töyhtöhyyppä, haarapääsky, varis, kalasääski, taivaanvuohi, haapana, lapasorsa, valkoposkihanhi, ampuhaukka, tylli, suosirri, luhtahuitti, harmaahaikara, harmaasorsa, mehiläishaukka ja harakka. Lintujen lisäksi tein havainnon lentokoneesta, telaketjumönkijästä ja lehmistä (kyyttöjä). Pikaisen lounaan jälkeen päivä … Lue lisää

Ympäristötietoisuus Suomessa – nousussa vai laskussa?

Helsingin Sanomien (15.9.2010) mukaan huoli ilmastonmuutoksesta on hiipunut, energiaverot epäilyttävät eduskuntaa, Sukari ajaa Vihtiin Ideaparkia, jonne myös Sivulan perhe rakentaa 200 neliön omakotitaloa ja aikoo käydä sieltä töissä Helsingissä. Lisäksi samaa lehteä koristivat Forumin kauppakeskuksen iloiset ”Hintasirkus” -mainokset. On vaikea uskoa, että ympäristötietoisuus Suomessa on 2010-luvulle tultaessa huipussaan. Voisiko siis olla niin, että talouskriisin ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistumisen myötä median ja ihmisten innostus ympäristökysymyksiä kohtaan on lopahtanut? Asian voi nähdä … Lue lisää

Anna mulle aikaa!

Postmodernin subjektin yksi tärkeimmistä pääomista on oma aika. Aika on siinä mielessä kiva ja oikeudenmukainen resurssi, että meillä kaikilla on sitä käytössä tietyissä rajoissa saman verran eli 24 tuntia vuorokaudessa. Kukin voi sitten itse päättää miten tuon ajan haluaa käyttää. Kaikesta huolimatta elämme usein jatkuvassa kiireessä ja kalenteridiktatuurissa. Oma näkemykseni on kuitenkin selvä: Kiirehtiminen kiireiseksi tekee. Kun sopii mitä tehdään ja tekee mitä sovitaan, pääsee ajanhallinnassa jo todella pitkälle. Siihen … Lue lisää

Ilmo Massa ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus

Minulla oli iso kunnia osallistua maanantaina (13.9.) Ilmo Massan professorikaronkkaan Helsingin yliopistolla. Tilaisuuden avasi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hänen lisäkseen puheenvuoron käyttivät myös professorit Pekka Kauppi ja JP Roos sekä tietysti Ilmo Massa itse. Ilmo Massa on ollut yksi keskeisimpiä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen uranuurtajia. Hänen kirjoituksensa ovat olleet ispiroimassa myös omaa ympäristöherätystäni ja ympäristöpolitiikan opintojani 1990-luvulla. Ilmo Massan ansiosta Suomessa on yhteiskuntatieteissä tapahtunut ainakin jonkinlainen ympäristöparadigman läpimurto. Omassa puheenvuorossaan Massa tarkasteli … Lue lisää

Hyvä johtaminen – Osa 1: Tavoitteet

Ihmiset, jotka tavoittelevat jotain merkityksellistä ovat tutkimusten mukaan onnellisempia. Kirjassaan ”Kuinka onnelliseksi?” professori Sonja Lyubomirsky kertoo minkä takia kannattaa sitoutua tavoitteisiin. Ensimmäisenä kannattaa selvittää, millaiset tavoitteet luovat merkityksiä. Lisäksi kannattaa muistaa, että pelkkä inspiroiva tavoite ei riitä, myös itse tavoitteeseen ponnistelun tulee tuottaa tyydytystä. Kuusi syytä asettaa itselleen tavoitteita 1. Tavoitteet luovat tunteen elämän tarkoituksellisuudesta ja hallinnasta. Ihminen, jolla ei ole merkittäviä tavoitteita tai unelmia, on eksyksissä. 2. Merkitykselliset tavoitteet … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 36 (6.9.-12.9.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja hoidin muutamia Luonto-Liiton hallintoon liittyviä asioita. Aamupäivällä pari opiskelijaa kävi haastattelemassa minua omista elämäntavoistani harjoitustyötään varten. Hauskaa! Iltapäivällä istuin kuuntelemassa Aaro Harjun Luonto-Liiton työntekijöille pitämää erinomaista luentoa järjestötyössä jaksamisesta ja päivän lopuksi suuntasin vielä Harjun nuorisotalolle Fokusryhmän kokoukseen keskustelemaan Nuorten sosiaalisen ja poliittisen osallistumisen mallista Helsingissä. Illan kävin läpi päivän aikana tulleita sähköposteja. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja kävin läpi sähkpöposteja. Päivällä istuin Luonto-Liiton toimistolla … Lue lisää

Pekka Himanen – Elämä taideteoksena – Osa III

Istuin torstaina (9.9.) Pekka Himasen ”Elämä taideteoksena” –luentosarjan kolmannella osalla. Viimeisellä luennolla tutustuimme mm. klassiseen musiikkiin. Luennon puhuttelevin kappale oli kuitenkin Kari Rydmanin Niin kaunis on maa. Kolmen kerran luentosarjan läpileikkaavat teemat olivat luottamus, rikastava vuorovaikutus, luovuus (luova intohimo) sekä energisoiva ja merkityksellinen unelma. Näiden avulla voi kohdata pelon, joka muuten lamaannuttaisi ja kuihduttaisi. Filosofian tärkeimpiä anteja on pystyä kysymään hyviä kysymyksiä. Mikäli meillä ei ole hyviä kysymyksiä, on vaikea … Lue lisää

Pekka Himanen – Elämä taideteoksena – osa I

Osallistuin tiistaina (7.9.) Helsingin yliopistolla Pekka Himasen luennolle ”Elämä taideteoksena”. Tilaisuudessa oli heti alusta lähtien suuren juhlan tuntua. Himanen kätteli ovella kaikki suureen juhlasaliin tulijat samalla kun taustalla soi U2. Odotukset olivat tässä vaiheessa kovat. Himasen ensimmäisellä luennolla puhuttiin paljon rikastavasta vuorovaikutuksesta ja arvonannosta. Filosofian lähtökohtana on kyky kysyä hyviä kysymyksiä. Esimerkiksi Himasen lasten filosofian kursseilla, joku lapsista kysyi: Olemmeko me suoraa lähetystä vai tulemmeko videolta? Himasen mukaan kaiken perustana … Lue lisää

Järjestötyössä jaksaminen

Ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen ovat hyvän järjestötyön edellytyksiä. Vaapaaehtoistoimijoita vilisevässä aatteellisessa yhdistyksessä, jossa osa tekee leipätyötä ja osa intohimotyötä, jaksaminen ja johtaminen ovat monella tapaa haasteellista. Maanantaina (6.9.) iltapäivällä Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju kävi puhumassa Luonto-Liiton toimistolla järjestötyössä jaksamisesta. Aiheeseen liittyen suosittelen myös aiemmin tänä vuonna Kansalaisfoorumin verkkolehteen kirjoittamaani artikkelia: Kansalaistoiminta osana ajan ja elämän hallintaa. Ja jos elämänhallinta kiinnostaa laajemmin, suosittelen keväälla 2010 tekemääni 24-osaista kirjoitussarjaa Askelia tyytyväiseen elämään. … Lue lisää

Kymmenen ekokäskyä

Mitkä ovat sinun mielestäsi ekologisesti kestävän ja oikeudenmukaisen, hiilineutraalin yhteiskunnan olennaiset ohjeistukset? Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Torpalla sunnuntaina 29.8.2010 pidetyssä ekomessussa julkistettiin seuraavat kymmenen ekokäskyä. 1. Älä jumaloi jatkuvaa kasvua 2. Älä osta turhaa tavaraa 3. Muista pyhittää lepopäivä kuluttamiselta 4. Kunnioita isänmaatasi ja maaäitiäsi 5. Älä tapa luonnon monimuotoisuutta 6. Älä raiskaa elinympäristöä 7. Älä varasta tulevilta sukupolvilta 8. Älä lausu väärää todistusta ilmastonmuutoksesta 9. Älä himoitse paljon kuluttavia kojeita ja … Lue lisää

Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Seuraa minua Instagramissa