Ympäristöpolitiikka

Kirjasuositus: Sissi Penttilä & Aku Varamäki: Planetaarinen vaatekaappi

Seitsemän vaatetta ja 75 hiilidioksidiekvivalenttikiloa (CO2e) vuoteen 2030 mennessä. Tämä on määrä, jonka voimme planetaarisissa rajoissa kuluttaa vuodessa vaatteisiin, jos suhteutamme määrän vuoden 2030 hiilibudjettiimme.  

Laskelma perustuu siihen, että meidän tulisi vähentää nykyiset noin 10 tonnin vuosittaiset CO2e päästöt suomalaista kohti noin 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä, edelleen 1,4 tonniin 2040 mennessä ja lopulta 0,7 tonniin 2050 mennessä. Kun vaatteiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on noin 3 prosenttia, tarkoittaa se 75 kg CO2e päästöjä vaatteisiin vuonna 2030 ja 21 kg CO2e päästöjä vuonna 2050.   

Keskimäärin siis noin seitsemän vaatetta vuodessa vuoteen 2030 mennessä, neljä vaatetta vuodessa vuoteen 2040 mennessä ja kaksi vaatetta vuodessa vuoteen 2050 mennessä. 

Lue lisää

Luontomarssi ja luontovaalit

Osallistuin tuhansien muiden joukossa Helsingissä lauantaina 18.3.2023 luontomarssille.

Viime vaaleista tehtiin ilmastovaalit. Nyt on tavoitteena luontovaalit.

On hienoa, että ympäristöjärjestöjen, Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Allianssin kaltaiset järjestöt ovat löytäneet yhteisen tavoitteen luontokadon pysäyttämisestä.

Toivottavasti myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt tunnistavat luonnon monimuotoisuuden keskeiseksi hyvinvointitekijäksi omassa toiminnassaan. Ovathan he jo ottaneet esimerkiksi ilmastokysymystä varsin hyvin haltuun.

Luontomarssin vaatimukset olivat varsin yksityiskohtaiset ja perustellut.

Lue lisää

Suhteemme luontoon paljastuu kun kukaan ei katso

Kuolleella planeetalla ei ole hyvinvointia, työpaikkoja tai liiketoimintaa. Usein ymmärrämme kaikkein tärkeimmän arvon vasta silloin, kun olemme menettämässä sen.

Tässä tilanteessa olemme luonnon monimuotoisuuden suhteen. Ihmistoiminnan seurauksena sukupuuttoaalto on kiihtynyt 10–1000 kertaiseksi verrattuna siihen mitä lajeja häviää luontaiseksi sukupuuttoon.

Maailman maat ovat kuitenkin sopineet, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään ja käännetään vuoteen 2030 mennessä parempaan suuntaan. YK:n biodiversitettiisopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet suojelemaan 30 prosenttia maapallon maa- ja merialasta.

Radikaalia ei ole se, että 30 prosenttia aiotaan suojella. Radikaalia on ajatus, että 70 prosenttia saisi mennä tai olla yksin ihmisen käytössä. Suhteemme luontoon määräytyy lopulta sen kautta miten suhtaudumme tuohon 70 prosenttiin.

Lue lisää

Toimintakertomus 2022: Vuosi sanoin ja numeroin

Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2022 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2022 osalta.

Sisällys on seuraava:

Tiivistelmä: 22 satunnaista asiaa vuodesta 2022

  1. Maailmalta: Sota, YK:n biodiversiteettikokous ja kolme numeroa kestävyydestä
  2. Töitä, luottamustehtäviä ja vapaaehtoistoimintaa
  3. Perhe: 11 koronatartuntaa sekä 15 ja 20 vuotta yhteiseloa
  4. Liikunta: Henkilökohtainen valmentaja ja uusi triathlonharrastus
  5. Tehokkuuden taika -kirjan ilmestyminen
  6. 378 kuunneltua tai luettua kirjaa ja kaksi kustannussopimusta
  7. Yhteensä 10 erilaista 30 päivän kokeilua
  8. Minimalismi ja 246 henkilökohtaista tavaraa
  9. Sijoittaminen: Lahjoituksia yhteensä 9176 + 5786 euroa
  10. Vuosi 2022 lukuina
  11. Edellisten vuosien yhteenvedot

Lue lisää

Luonnonsuojelulaki etenee eduskuntaan – mihin yrityksissä kannattaa varautua?

Tämän hallituksen yksi kaikkein tärkeimmistä hankkeista saatiin eteenpäin, kun luonnonsuojelulain uudistus eteni 12.5.2022 eduskunnan käsittelyyn. Seuraavassa muutama näkökulma (1) luonnonsuojelulain uudistukseen, (2) yritysten luontotyöhön eli miten yrityksissä kannattaa lähteä ratkaisemaan luontokatoon liittyviä kysymyksiä sekä (3) ekologiseen kompensaatioon. 1. Luonnonsuojelulain uudistus tuo mukanaan paljon hyvää, mutta enemmän tarvitaan Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan hyvää laissa on mm uhanalaisten lajien ja luontotyyppien parempi huomioiminen, ilmastonmuutokseen sopetuminen, alueelliset luonnonsuojelun toimeenpanosuunnitelmat ja Suomen luontopaneelin aseman vakiinnuttaminen. … Lue lisää

Kymmenen huomiota Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näyttää vauhdittava irtautumista fossiilisista polttoaineista. Samaan aikaan on kuitenkin riski, että eri maat siirtyvät vain muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten nestemäiseen maakaasuun tai muihin ilmaston kannalta huonoihin ratkaisuihin. Inhimillisen kärsimyksen ohella sodalla on tietysti vaikutuksia myös paikalliseen luontoon ja eläimiin.

Keskustelimme taannoin Kestävyysmuutoksen tekijät -livelähetyksessä Ukrainan sodan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Syken tutkimusprofessori Paula Kivimaan ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolan kanssa.

Seuraavassa hiukan pohdintaa tähän teemaan eli kymmenen huomiota Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista:

Lue lisää

10 asiaa luonnon monimuotoisuudesta

Potsdam-instituutti julkaisi 25.3.2022 hyvän listan siitä, mitä meidän kannattaisi erityisesti huomioida tai muistaa biodiversiteetistä.

Kuva: © pixabay.com · Atlantios / Potsdam Institute

Tässä muutama poiminta tai nosto raportista:

1. Pidetään huolta hiilinieluista. Maan ja merien ekosysteemit ovat toistaiseksi sitoneet noin 55 prosenttia ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näiden ekosysteemien tuhoaminen vapauttaa hiilidioksidia ja vaurioittaa ekosysteemien kykyä sitoa sitä lisää. Ilmastostressin vuoksi monet metsät ovat alttiimpia hyönteistuhoille tai metsäpaloille.

Lue lisää

IPCC-raportti: Elämän edellytykset heikkenevät – Mitä yritysten pitäisi tehdä?

IPCC:n kuudennen arviointiraportin toinen osa julkistettiin tänään. Raportti keskittyy erityisesti sopeutumiseen.

Ilmastotutkijoiden viesti on aika selkeä: Elämän edellytykset heikkenevät maapallolla odotettua nopeammin. Peruuttamaton muutos on jo käynnissä.

Tero Mustonen kiteytty IPCC:n raportin kansallisessa julkistustilaisuudessa tieteellisen tilannearvion seuraavasti:

  • Ilmastonmuutos on suora, välitön uhka ihmiskunnalle ja planetaariselle ekologialle
  • Ikkuna korjausliikkeille pienenee nopeasti
  • Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton

Lue lisää

Oma vuoteni 2021 sanoin ja numeroin

Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2021 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2021 osalta.

Sisällys on seuraava:

  1. Tiivistelmä: 21 asiaa vuodesta 2021
  2. Koronapandemia ja ympäristökriisi
  3. Ensimmäinen vuosi Third Rockin toimitusjohtajana
  4. Kuntavaalit ja luottamustehtävät
  5. Henkilökohtaisia kokeiluja ja kuntoilua
  6. Vuoden 2021 aikana yhteensä 370 + 2 kirjaa
  7. Vastuullista sijoittamista
  8. Vuosi 2021 lukuina
  9. Edellisten vuosien yhteenvedot

Lue lisää

EU:n päästöt kasvaneet 18 prosenttia koronakeväästä

Eurostat julkaisi marraskuun lopussa vihdoin EU:n päästötietoja vuosineljänneksittäin. Tämä on hienoa edistystä siihen verrattuna, että aiemmin päästöjä on raportoitu vain vuosittain.

Vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä EU:n päästöt olivat 867 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Vuoden takaiseen ensimmäiseen koronakevääseen verrattuna tässä on valitettavaa kasvua peräti 18 prosenttia. Erityisesti päästöt lisääntyivät lämmityksen ja liikenteen osalta.

Toki hyvä uutinen on, että päästöt ovat tippuneet merkittävästi vuodesta 2010 lähtien, jolloin ne olivat lähes 1200 miljoonaa tonnia CO2-ekv.

Suurin syy päästöjen kasvuun on Eurostatin mukaan talouskasvu. Näyttääkin siltä, että absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja päästöjen välillä on vielä pelkkä kaukainen haave. Tämä herättää kysymyksen, pitäisikö meidän kuitenkin miettiä enemmän systeemitason muutosta ja koko talousjärjestelmän remonttia.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

Leo stranius

leostranius

2 145 3 809

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily!

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon

27 0
Open
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö! #pyöräily #triathlon

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen.

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja.

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista.

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja

17 2
Open
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. @inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.

45 6
Open
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.

Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!

33 1
Open
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!

Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!

41 4
Open
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena. Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala. Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy. Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle. Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.

18 0
Open
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä Lauantaina 95 km pyöräilyä Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.