Luonnonsuojelulaki etenee eduskuntaan – mihin yrityksissä kannattaa varautua?

Tämän hallituksen yksi kaikkein tärkeimmistä hankkeista saatiin eteenpäin, kun luonnonsuojelulain uudistus eteni 12.5.2022 eduskunnan käsittelyyn.

Seuraavassa muutama näkökulma (1) luonnonsuojelulain uudistukseen, (2) yritysten luontotyöhön eli miten yrityksissä kannattaa lähteä ratkaisemaan luontokatoon liittyviä kysymyksiä sekä (3) ekologiseen kompensaatioon.

1. Luonnonsuojelulain uudistus tuo mukanaan paljon hyvää, mutta enemmän tarvitaan

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan hyvää laissa on mm uhanalaisten lajien ja luontotyyppien parempi huomioiminen, ilmastonmuutokseen sopetuminen, alueelliset luonnonsuojelun toimeenpanosuunnitelmat ja Suomen luontopaneelin aseman vakiinnuttaminen.

Laki turvaisi myös kansallispuistot ja luonnonpuistot kaivostoimintaan tähtäävältä malminetsinnältä. Lisäksi lakiin tulee ekologisen kompensaation mahdollisuus.

Parannettavaa on kuitenkin vielä melkoisesti. Esimerkiksi WWF Suomen mukaan yritysten ja yksityishenkilöiden selvilläolovelvollisuutta ja huomioonottamisvelvoitetta tulisi vahvistaa. Käytännössä siis toimijoiden tulisi tuntea paremmin luontovaikutuksensa ja myös huomioida ne omassa toiminnassaan.

Toki kritiikkiäkin löytyy. MTK vastustaa sitä, että eräiden luontotyyppien suojelu tulisi suoraan laista sen sijaan, että asia olisi viranomaispäätösten varassa. MTK pitää myös ekologista kompensaation mahdollisuutta ongelmallisena, koska asiaa ei ole vielä pilotoitu tarpeeksi.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2023 ja se kumoaa vanhan lain vuodelta 1997.

Valitettavasti luontokatoa uusi laki ei pysäytä. Siihen tarvitaan vielä paljon järeämpiä toimia. Suomen lajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen.

Luonnonsuojelulain uudistus ei tietysti ole ainoa hanke, jolla luontokatoon yritetään poliittisten päättäjien toimesta vastata.

Parhaillaan neuvotellaan YK:n biodiversiteettisopimuksen päivittämisestä, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Osana tätä valmistellaan EU:n biodiversiteettistrategiaa. Lisäksi EU:n taksonomia huomioi biodiversiteettiä ja luonnon monimuotoisuus on enenevässä määrin mukana mukana myös ilmastotoimissa.

2. Mistä aloittaa yrityksen luontotyö?

Yrityksille luontokato on olennainen elämän ja kuoleman kysymys ainakin kolmesta eri näkökulmasta.

Ensinnäkin luontokato ja sukupuuttoaalto uhkaavat olemassaolomme perustaa. Tätä alleviivaa niin ilmastokriisi, Planetary Boundaries, World Economic Forumin Global Risks Report kuin monet muutkin selvitykset. Kuolleella planeetalla ei ole liiketoimintaa.

Toisekseen kaikki liiketoiminta on riippuvaista ekosysteemipalveluista. Oli kyse sitten raaka-aineiden saatavuudesta tai toimitusketjuista. Luontoperustaiset riskit lisääntyvät ja olisi hölmöä jättää ne huomioimatta.

Kolmanneksi lainsäätäjät ja muut sidosryhmät pakottavat toimimaan. Olis kyse sitten YK:n biodiversiteettineuvotteluista, EU:n biodiversiteettistrategiasta, EU-taksonomiasta ja sen myötä rahan hinnasta ja kustannuksista, uusista raportointivaatimuksista tai kansallisesta lainsäädännöstä. Biodiversiteetti tulee kaikkialta. Myös asiakkaat, kilpailijat, omistajat, sijoittajat ja rahoittajat, työntekijät, kansalaisjärjestöt, julkinen sektori ja media/toimittajat odottavat toimia.

Mitä sitten kannattaisi tehdä? Tässä jokaiselle organisaatiolle tai yritykselle kolme ensimmäistä askelta luontokadon vähentämiseksi ja tilanteen haltuun ottamiseksi omassa organisaatiossa:

  • Kasvata biodiversiteettiosaamistasi
  • Tunnista yrityksesi luontovaikutukset ja -riippuvuudet
  • Aseta biodiversiteettitavoitteet ja luo strategia

Sitten kun ensimmäiset askeleet on otettu, kannattaa asettaa tieteeseen perustuvia luontotavoitteita sekä tavoittella nettopositiivisuutta.

Käytännössä nettopositiivisuus tarkoittaa sitä, että organisaatio hallinnoi enemmän maapinta-alaa, joka on luonnontilassa tai jossa tuetaan herkkiä ja uhanalaisia lajeja, kuten pölyttäjiä, kuin rakennettua ja jatkuvan muokkauksen kohteena olevaa maapinta-alaa.

Noin 30-50 prosenttia maapallon pinta-alasta pitäisi pystyä jättämään ihmistoiminnan ulkopuolelle.

Arvokkaiden luontoalueiden tunnistus edellyttää yleensä kartoitusta ja toimintasuunnitelmaa yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Suurimmat vaikutukset tulevat usein hankinnoista ja energiankäytöstä. Nämä pitäisi olla selvitetty ja minimoitu sekä tarpeen mukaan hyvitetty ekologisella kompensoinnilla. Myös omaa maankäyttöä voi hyvittää ekologisella kompensoinnilla.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen edelläkävijät ovat ottaneet käyttöön organisaation sisäisen hinnan hiilidioksidipäästöille. Sama mekanismi voisi toimia myös luontovaikutusten suhteen. Organisaatio voi asettaa hinnan omille päästöilleen ja luontovaikutuksilleen sekä ohjata tätä kautta saadut varat luontoa ja ilmastoa tukeviin investointeihin, selvityksiin, hankkeisiin ja hyväntekeväisyyteen.

Hyvä alku on sitoutuminen Science-Based Targets for Nature –aloitteeseen.

3. Mitä pitäisi huomioida ekologisessa kompensaatiossa?

Lopuksi vielä ekologisesta kompensaatiosta, joka varmasti nousee tulevina vuosina yhdeksi keskeiseksi työkaluksi yritysten vastuullisuustyössä haluttiin sitä tai ei.

Ekologinen kompensaatio tarkoittaa siis sitä, että toiminnasta elinympäristölle aiheutettu haitta hyvitetään parantamalla elinympäristön tilaa jossain muualla silloin kun ennaltaehkäisevä ympäristövaikutusten minimointi ei ole riittävää luontotyyppien tai lajien elinympäristön heikentämisen estämiseksi.

Tähän liittyen on tärkeää muistaa muutama näkökohta.

Ekologinen kompensaatio ei sovellu arvokkaimpiin luontokohteisiin: ne ovat korvaamattomia, eikä niitä saa heikentää kompensaatiojärjestelmän avulla. Kompensaatiota ei tule voida käyttää luonnonsuojelualueiden, kaavojen suojeluvarausalueiden, lailla suojeltujen lajien esiintymien luontotyyppien, muiden kansallisesti tai kansainvälisesti arvokkaiksi määriteltyjen luontoalueiden tai uhanalaisten lajien esiintymien heikentämiseen.

Lähtökohtana on oltava että kompensaation kohteena olevan elinympäristön tai luontotyypin kokonaistilanne pysyvästi paranee kompensaatiotoimenpiteen ansiosta alkutilanteeseen nähden.

Ekologisen kompensaation tulee ensisijaisesti kohdistua samaan elinympäristöön tai luontotyyppiin samalla luonnonmaantieteellisellä alueella kuin heikennys.

Ekologisen kompensaation on oltava kestoltaan vähintään yhtä pitkä kuin hyvitettävä haitta. Käytännössä, koska haitat useimmissa hankkeissa ovat pysyviä, kompensaationkin on oltava pysyvä.

Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaan lienee selvää, että ekologisen kompensaation pitäisi olla pakollista kaikille.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!