Ekoisi: Kiintymysvanhemmuus: Voiko kolmevuotiasta vielä imettää?

Time-lehdessä julkaistiin viime torstaina (10.5.) artikkeli kiintymysvanhemmuudesta. Eniten keskustelua herätti kuitenkin lehden kansikuva. Kuvassa losangelesilainen Jamie Lynne Grumet imettää 3-vuotiasta lastaan.

Mielestäni on yllättävää, että asiasta on noussut  kohu. Kuvan äiti on saanut uhkailuja, ja Time-lehden kuvaa on pidetty sopimattomana. Itse pitäisin yllättävänä kuitenkin pikemminkin sitä, miten harva imettää lastaan edes kolmen kuukauden ikään asti.

Johtuuko Time-lehden artikkelista noussut kohu siitä, että kulttuurissamme naisten rinnat ovat niin yliseksualisoitu, että osa ihmisistä saattaa kokea imettämisen ongelmallisena julkisilla paikoilla?

Jamie Lynne Grumet kiteyttää asian hyvin: ”Ihmisten pitää ymmärtää, että tämä on biologisesti normaalia. Se ei ole sosiaalisesti normaalia, mutta mitä enemmän ihmiset näkevät sitä, sitä tavanomaisemmaksi se kulttuurissamme tulee”.

Time-lehdessä kiintymysvanhemmuus tiivistetään kolmeen teesiin:

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 19 (7.-13.5.2012)

Maanantai: Olin aamulla vauvan kanssa ja kirjoitin ekoisi-blogin vauvan ensimmäisestä ulkomaanmatkasta. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni hoidin henkilöstöasioita sekä vastasin graduhaastatteluun. Mitä mahdollisuuksia sosiaalinen media on tuonut kansalaisvaikuttamiseen ja mitä se muuttaa tulevaisuudessa? Hyvä ja tärkeä aihe!

Lounaan jälkeen vedin toimiston viikkokokouksen ja vapaaehtoisen venyttelyn sekä johtoryhmän kokouksen. Illalla kävin vielä juoksemassa ja julkaisin salaisen varjomuistin ministerin erityisavustajan tapaamisesta.

Lue lisää

Annukka Berg: Mitä äidin ja isin pitäisi tietää ympäristöasioista?

Äitienpäiväviikonlopun vieraskynäblogissa Annukka Berg

Kelpaako vauvalle kirpparikama, vai ostetaanko uutta ekokaupasta? Muutetaanko puutaloon metsän reunaan vai kerrostaloon keskelle kaupunkia? Lähdetäänkö ulos vai nökötetäänkö kotona höyryttämässä, soseuttamassa ja pesemässä vaippoja?

Vauva-arki on täynnä ympäristövalintoja – eivätkä ratkaisut ole useinkaan vailla ristiriitoja. Vietän juuri vanhempainvapaata kahdeksan kuukautta vanhan mini-ihmisen kanssa. Ja nyt kun pahimmasta alkumyllerryksestä ja tuntien yövalvomisista on päästy yli, olen yrittänyt siirtyä selkäydinreaktioista entistä tietoisempiin valintoihin. Samalla olen hahmottanut, että ympäristönäkökulmasta vanhemman pitää ottaa kantaa ainakin kolmeen kinkkiseen kokonaisuuteen.

Lue lisää

Suomi-Ruotsi ilmastomaaottelu

WWF Suomi haastoi kansanedustajat Jääkiekon MM-kisahengessä Suomi-Ruotsi ilmastomaaotteluun.

Kansanedustajilta pyydetään tukea Suomen kansalliselle kasvihuonekaasujen 40 prosentin päästövähennykselle vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Tällä hetkellä Ruotsi johtaa ottelua prosentein 40% vs. 20%. Nähtäväksi jää, miten koko kansakunnan tärkeimmässä ottelussa lopulta käy ja onnistuuko ympäristöministeri Ville Niinistö ilmastoveivissä!

Lisätietoja täällä: WWF haastaa kansanedustajat ilmastomaaotteluun

Lue lisää

Toukokuun Kriittinen pyöräretki keräsi yhteen lähes 200 pyöräilijää

Olin aamulla mukana tarjoamassa työmatkapyöräilijöille Helsingissä maksutonta aamupalaa.

Pyöräilypäivä huipentui työpäivän päätteeksi Kriittiseen pyöräretkeen.

Toukokuun kriittinen suuntautui tärkeimmille työmatkareiteille, tai potentiaalisille sellaisille, joilta kuitenkin puuttuu hyvä pyöräinfra. Itselleni päivän mittaan työmatkapyöräilykilometreja kertyi 25 km.

Ohessa pari kuvaa ja muutama video. Mukana oli lähes 200 pyöräilijää.

Lue lisää

Voisiko aamun paremmin aloittaa: Pyöräilijöille maksutonta aamupalaa

Helsingin polkupyöräilijät (HePo), Oranssi, Luonto-Liitto ja Reilun kaupan edistämisyhdistys tarjosivat tänään (8.5.) Helsingissä Sörnäisten Rantatien varressa maksutonta aamupalaa kaikille työmatkapyöräilijöille.

Tapahtuman tarkoitus oli muistuttaa työmatkapyöräilyn hyödyistä. Samassa yhteydessä öljyttiin myös ketjuja, pumpattiin renkaita sekä annettiin pyöräilyvinkkejä.

Tapahtuman suosio ylitti kaikki odotukset.

Lue lisää

Salainen muistio: Tapaaminen ministerin erityisavustajan kanssa

Kävin perjantaina (4.5.) tapaamassa liikenneministeri Merja Kyllösen erityisavustaja Sauli Hievasta yhdessä muiden ympäristöjärjestöedustajien kanssa.

Tapaaminen koski ilmastolakia.

Koska luottamuksellisen keskustelun sisältöjä ei ole syytä revitellä julkisesti, kirjoitin tapaamisesta varjomuistion.

Ohessa viisi havaintoa tapaamisestamme:

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 18 (30.4.-6.5.2012)

Maanantai: Olin koko päivän lomalla Tukholmassa. Juoksin Djurgardenin ympäri sekä hengailin Annukan ja vauvan kanssa kaupungilla. Vappulounaalla kävimme Hermansissa. Vapun kunniaksi luin Laura Honkasalon kirjan Sinun lapsesi eivät ole sinun.

Tiistai: Olin koko päivän lomalla Tukholmassa. Vietimme vappupäivää mm. lounastamalla Seyhmusissa sekä hengailemalla Hammarby sjöstadissa. Illalla matkustimme laivalla Tukholmasta Turkuun.

Lue lisää

Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun

Vietin vapun Tukholmassa. Vaikka vappumarssit, puheet ja/tai opiskelijajuhlat jäivät väliin, luin vapun kunniaksi kuitenkin Laura Honkasalon erinomaisen romaanin Sinun lapsesi eivät ole sinun – nyt jo toiseen kertaan.

Kirja kuvaa Nellin ja Jurin lapsuutta taistolaisessa kodissa. Vaikka itse en ole pioneereissa koskaan ollutkaan, tuntuu kirjan mielenmaisema kovin tutulta.

Ohessa muutama, mielestäni hauska, poiminta kirjasta:

Lue lisää

Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Seuraa minua Instagramissa