Voisiko ravintolan listalla olla lähtökohtaisesti tarjolla vegaaniruokaa?

Olemme käyneet lasten kanssa usein viikonloppuisin uimahallissa uimassa. Polskimisen jälkeen on kiva jäädä uimahallin kahvila-ravintolaan syömään ja katselemaan lasien läpi muiden uintia.

Viime sunnuntaina uimahallin kahvilassa oli tarjolla lihapullia ja perunamuusia. Tapettuja ja kuolleita eläimiä. Ällöttävää. Yleensä ravintolasta saa kysymällä kuitenkin aina myös vegaaniruokaa. Tällä kertaa keittiö valmisti meille spagettia soijasuikale-tomaattikastikkeella. Leipien päälle tuli lisäksi vegaanista margariinia.

10-vuotiaan lapsen meille valmistamat vegaanihampurilaiset

Hämmästyttävän moni lapsiperhe otti uimahallin ravintolassa mukisematta tuon tarjolla olleen lihapulla-annoksen. Miksi? Veikkaan, että siksi kun sitä tarjottiin.

Ravitsemuksen, ympäristön ja ilmaston sekä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta meidän annos oli parempi. Suurella todennäköisyydellä se oli parempi myös maun puolesta. Miksi se ei ollut lainkaan tarjolla ruokalistalla?

Lue lisää

Valtuustoaloite vegaaniruokavaihtoehdon tarjoamikseksi kaikissa kaupungin ruokapalveluissa

Palvelukeskus Helsinki on mukana noin sadassa tuhannessa ruokahetkessä päivittäin.

Kaupungin ruokatarjontaa kasvispainoitteisemmaksi muuttamalla voidaan edistää kestävää ruokakulttuuria ja torjua ilmastonmuutosta.

Teimme kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.12.2017 Mai Kivelän, Katju Aron, Abdirahim (Husu) Mohamedin ja Petrus Pennasen kanssa aloitteen vegaaniruokavaihtoehdon tarjoamikseksi kaikissa kaupungin ruokapalveluissa.

Aloitteen allekirjoitti 33 kaupunginvaltuutettua viidestä eri puolueesta.

Seuraavaksi kaupungin viranhaltijat käsittelevät aloitetta ja se tulee aikanaan kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Ohessa aloiteteksti kokonaisuudessaan. 

Lue lisää

Vegaaniruokaa myös päiväkoteihin

Kahdessakymmenessä helsinkiläisessä päiväkodissa aloitettiin viime syksynä vuoden kestävä vegaaniruokakokeilu.

Kokeilussa mukana olevat päiväkodit siis tarjoavat vegaaniruokaa halukkaille vanhempien ilmoituksen perusteella.

Kokeilu sai alkunsa, kun tein syksyllä 2014 aloitteen vegaaniruuan saamisesta kaupungin päiväkoteihin. Kaupungin linja on ollut, että vegaaniruokaa ei tarjota. Käytännössä päiväkotien vegaaniruokaa koskevat käytännöt ovat kuitenkin olleet kirjavia.

Joissain päiväkodeissa pääsääntönä on, että vanhempien tulee tuoda vegaaninen ruoka päiväkotiin niinä päivinä, jolloin sitä ei ole ruokaa toimittavan Palmian puolelta tarjolla. Käytännössä joissain päiväkodeissa ollaan joustavia ja vegaaniruokaa saa päivittäin. Toisissa taas vegaaniruokaa ei saa lainkaan. Joissakin on vaadittu lääkärintodistusta vegaaniruuan saamiseksi.

Lue lisää

Miksi vegaaniruokaa päiväkoteihin?

Vegan-Logo-from-The-Vegan-SocietyKaupunginvaltuusto käsitteli toukokuun lopulla (25.5.2016) valtuustoaloitettani vegaaniruuan saamisesta kaupungin päiväkoteihin.

Päätöksen myötä Helsinki päätti tarjota vegaanista ruokaa 20 päiväkodissa kokeiluna. Samassa yhteydessä päätettiin myös selvittää mahdollisuus ottaa päiväkodeissa käyttöön kasvisruokapäivä.

Maailma muuttuu päätös ja askel kerrallaan parempaan suuntaan!

Kävin päätöksen myötä Ylen A-studion vieraana 30.5.2016 yhdessä kokoomuksen Lasse Männistön kanssa keskustelemassa aiheesta. Yle halusi kysyä, mitä kaikkea kuntalainen voi verorahoilla vaatia ja miksi.

Niin. Miksi Vegaaniruokaa?

Lue lisää

Mikael Fogelholm: Ravitsemus, terveys ja ympäristö – yhteinen sävel

Mikael FogelholmVieraskynäblogissa Mikael Fogelholm kirjoittaa kasvisruokavaliosta

Ravitsemus, terveys ja ympäristö – yhteinen sävel

Terveydelle ihanteellisesta ruokavaliosta kiistellään paljon ja kiihkeästi.

Monet esiintyvät ravitsemuksen asiantuntijoina, vaikka ainoat ansiot ovat säännöllinen syöminen ja kyky etsiä tutkimusraportteja internetistä. Mielipiteitä on monta.

Tutkijakoulutuksen saaneet ravitsemustieteilijät ovat ruokavalion ja terveyden yhteyksistä kuitenkin aika yksimielisiä. Yhtä terveydelle ihanteellista ruokavaliota ei ole.

Terveellisillä ruokavalioilla on kuitenkin yhteisiä piirteitä. Näitä ovat runsas kasvisten, hedelmien, marjojen ja kasviöljyjen – ei tosin kookosöljyn – käyttö. Myös täysjyvävilja kuuluu luetteloon. Jotkut luulevat tosin, ettei viljaa pitäisi syödä, mutta tämä ei ole tieteellisesti perusteltua.

Lue lisää

Vegaanihaaste 2015

Leo Stranius 2014Uusi vuosi, uudet haasteet!

Lähdin itse mukaan yhdeksi tukijaksi vegaanihaasteeseen. Mukana on upea joukko eri alan ihmisiä.

Jos siis kaipaat apua tai vinkkejä vegaanisessa tammikuussa, ota yhteyttä!

Haasteen voi ottaa vastaan  täällä.

Ohessa on omat perusteluni olla mukana Vegaanihaasteessa.

Lisäksi alla muutama linkki omiin ruokapäiväkirjoihini, joista voi saada jotain osviittaa siihen, mitä vegaanina voi suuhunsa pistää.  

* * *

Lue lisää

Vegaaniruokaa päiväkoteihin

Veganissimo brunssiMonissa perheissä on kesän jälkeen harjoiteltu sopeutumista päiväkotiarkeen.

Myös meillä vanhempi lapsi aloitti päiväkodin.

Monilla haaste ei ole vain sopeutuminen uuteen arkeen. Myös ruokavalio voi muodostua kynnyskysymykseksi.

Esimerkiksi omassa lähipiirissäni on aika paljon perheitä, jotka haluavat noudattaa vegaaniruokavaliota. Vegaaniruokavalion etuja ovat muun muassa ruokavalion eläin- ja ilmastoystävällisyys. Lisäksi vegaaniruokavaliolla on havaittu olevan terveyshyötyjä.

Valitettavasti päiväkotien vegaaniruokaa koskevat käytännöt ovat kirjavia.

Lue lisää

Ekoisi: Erikoisruokavalio juhlakutsuilla

Kirjoittelin viime viikolla vegaaniruokavaliosta päiväkodissa.

Viikonloppuna kävimme hyvän ystävämme lapsen nimijuhlissa ja kummilapsemme 2-vuotissyntymäpäivillä, joten jatketaan vielä toisen kirjoituksen verran ruokateemasta.

Ekologisista nimijuhlista olen kirjoittanut aikanaan tänne. Itselleni juhlatarjoilut ovat yleensä aika niukkoja.

En käytä alkoholia, olen ruokavalioltani vegaani eli en syö mitään eläinperäistä ruokaa ja lisäksi vältän roskaruokaa, kuten karkkeja, pullaa, kakkuja, keksejä, sipsejä ja limsaa, niin paljon kuin mahdollista.  Taaperomme noudattaa tällä hetkellä luonnollisesti samaa ruokavaliota.

Viikonlopun juhlissa tilanne oli kuitenkin toinen. Ikinä meitä ei ole huomioitu varmasti yhtä hyvin kuin noissa juhlissa. Suurin osa tarjoiluista oli vegaanisia ja taaperoille (+ allekirjoittaneelle) oli tehty oikein oma juhlakakku.

Lue lisää

Saako päiväkotilapsi olla vegaani?

Vaikka lapsi on vielä kotona, olemme joutuneet miettineet jo myös päivähoitomahdollisuuksia.

Onneksi Helsingin Käpylässä ja kotikulmilla tuntuu olevan todella paljon hyviä päiväkoteja.

Taannoin kävimme tutustumassa esimerkiksi aivan ihanaan päiväkoti Luonnossa kotonaan Mörrintupaan. Lisäksi vierailimme viime viikonloppuna lähikulmilla sijaitsevan steinerpäiväkoti Pellavan syystapahtumassa.

Kaikesta huolimatta vähän jännittää, miten lapsen vegaaniruoka järjestyy päivähoidossa. Varsinkin kun eri puolilta Suomea kuulee muiden vegaanituttujen uskomattomia tarinoita aiheesta.

Lue lisää

Ekoisi: Sivusta sanoen: Miksi vegaaniruokavalio?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Kuohu-lehdessä (2/2012)

Ruokavalinnoissa kannattaa lillukanvarsien sijaan keskittyä olennaiseen. Kangaskassin käytöllä, ruoan kuljetusmatkoilla ja pakkauksilla on minimaalinen ympäristövaikutus verrattuna siihen, miten ruoka on tuotettu.

Olennaista on se, paljonko ruokakassin sisällä on kasviksia. Samoin suuri vaikutus voi olla omilla kauppamatkoilla sekä ruokajätteen ja -hävikin minimoinnilla.

Omassa perheessä noudatamme ympäristö-, terveys ja eläinoikeussyistä vegaaniruokavaliota.

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa