Kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen kieltämiseksi käynnistyi

Eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestöt aloittavat tänään 14.5. laajan kansalaisaloitekampanjan. Sen tavoitteena on kerätä marraskuun puoliväliin mennessä vähintään 50 000 allekirjoitusta turkistarhauksen lakkauttamista ajavaan kansalaisaloitteeseen.

Voit itse tulla mukaan kampanjaan (1) allekirjoittamalla aloitteen, (2) keräämällä siihen nimiä ja (3) haastamalla mukaan kavereitasi. Lisätietoja löytyy täältä.

Luonto-Liitto on yksi kampanjan pääjärjestäjiä yhdessä Animalian, SEY:n ja Oikeutta eläimille -järjestön kanssa. Luonto-Liitto on mukana, koska turkistarhauksella on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Järjestöjen tiedotteessa kommentoin asiaa seuraavasti:

Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä. Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleihin verrattuna. Tarhaus aiheuttaa huomattavia rehevöittäviä ja happamia päästöjä vesistöihimme. Lienee selvää, että turkistuottajienkin kannattaa valmistautua siihen, että turkistarhaus loppuu Suomesta ennemmin tai myöhemmin. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta on toivottavaa, että muutos tapahtuu nopeasti, kommentoi Vaasassa allekirjoituksia kerännyt Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius.

Turkistuotanto vaatii paljon energiaa. Etenkin paikallisesti turkistarhauksen ympäristöhaitat voivat olla merkittäviä. Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa noin 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää.

Suomessa turkistarhaus työllistää noin 6000 – 7000 henkilöä. Miten käy työpaikkojen, mikäli tarhaus kielletään? Onneksi turkistarhaajilla on valmiuksia siirtyä muille aloille, sillä suurimmalle osalle eläinten tarhaaminen on vain yksi tuotantosuunta muiden rinnalla.

Turkistilojen määrä on 1980-luvulta laskenut noin 6000 tarhasta noin 1000 tarhaan.  Vuona 2011 Suomessa tuotettiin noin 3 miljoonaa turkiseläintä. Tästä 98 % päätyi vientiin. Yksi turkistarha työllistää keskimäärin 0,7 henkilöä ja noin 40 % tiloista on päätoimisia turkistarhoja. Muilla tiloilla eläinten tarhaaminen on vain yksi tuotantosuunta muiden rinnalla. Näin ollen valmiudet muille aloille siirtymiseen ovat suhteellisen hyvät. Lisäksi tarhaajista noin 40 % on yli 50-vuotiaita ja vain noin 10 % alle 35-vuotiaita. Suomen tarhoista noin 97 % sijaitsee Pohjanmaalla.

Itse olin kampanjan alkaessa Vaasassa. Siellä nimiä kansalaisaloitteen taakse kertyi neljän kerääjän voimin muutamassa tunnissa 80 kpl. Vastaanotto Pohjanmaalla oli yllättävän myönteinen sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta. Lisäksi kuulin, että Helsingissä kerättiin ainakin pari sataa nimeä ja Turussa vähintään sata. Kun nimiä kerättiin ainakin 13 paikkakunnalla, uskoisin, että tuhannen nimen raja meni rikki heti avauspäivänä.

Lakialoite ja sen perustelut löytyvät täältä: Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi.

Olen aiemmin kirjoittanut turkistarhauksen ympäristövaikutuksista mm. Maaseudun Tulevaisuuteen. Ohessa muutama aiempi kirjoitukseni aiheeseen liittyen:
Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä
Turkistarhaus ja sen loppu
Turkistarhaus on kiellettävä

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa