Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.
Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2021 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2021 osalta.
Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 24.11.2021 pitkän keskustelun Sörnäisten tunnelista ja päätti äänin 48-37 jatkaa tunnelin rakentamisen valmistelua.
On erikoista, että kaupunki, joka on julistanut ilmastohätätilan ja tavoittelee hiilieutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, aikoo investoida fossiiliseen liikenteeseen.
Valitettavasti mahdollinen tunneli:
Lisää liikennettä ja päästöjä
Vaikeuttaa autoilua lisääntyvien ruuhkien myötä toisaalla
Vaikeuttaa alueen kävelyä ja pyöräilyä
Maksaa investointina noin 180 miljoonaa euroa ja käyttökuluina 2 miljoonaa euroa vuodessa.
Neljän vuoden urakka HKL:n johtokunnassa on omalta osaltani nyt takana. Aika paljon ollaan saatu vuosina 2017-2021 aikaiseksi. Alla muutamia poimintoja.
Se on siinä! Viimeinen kaupunginvaltuuston kokous on takana.
Vuodesta 2013 lähtien olen osallistunut joka toinen viikko kaupunginvaltuuston kokouksiin. Kerran olen ollut pois. Se oli vuonna 2014, kun toinen lapseni syntyi. Olin synnytysosastolla.
Olen ollut kaupunginvaltuutettu lähes koko lasteni eliniän ja kuudesosan elämästäni.
Omalta osaltani kaupunginvaltuuston viimeinen kokous 23.6.2021. Osa paikalla ja osa etänä. Pormestari Jan Vapaavuori pitää puheenvuoroa koskien vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksymistä.
Toki suurin osa valtuutetun hommasta tehdään kokousten ulkopuolella. Helsingin kokoisessa kaupungissa valtuutetun tehtävää voi verrata puolipäivätyöhön. Aikaa kuluu paneutumisesta ja omasta aktiivisuudesta riippuen sellainen 10-20 tuntia viikossa.
Iso kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte kuntavaaleihin ja äänestitte! Erityiskiitos tietenkin teille, jotka annoitte ainokaisen äänen Vihreille tai minulle. Arvostan suuresti!
Itse sain yhteensä 475 ääntä. Kolmas kausi valtuutettuna jäi haaveeksi. Tämä riittää juuri ja juuri varavaltuutetun paikkaan, mikä on tietysti kova juttu!
Koronapandemian myötä olin huolissani monen muun tavoin siitä, että uutisointi ilmastosta jää vähemmälle.
Näin ei näytä kuitenkaan lopulta käyneen.
Suomen ympäristökeskuksen 10.5.2021 julkaiseman tiedotteen mukaan Tammi-huhtikuussa 2021 ilmastouutisointi oli 1,9 kertaa vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin.
Kuva: Suomen ympäristökeskus
Tämä on hyvä uutinen!
Toki pelkkä määrä ei vielä yksin takaa laatua, vaikka varmasti määräkin kertoo jotain siitä, miten tärkeänä aihetta pidetään. Tässä tutkimuksessa oli mukana myös vain Helsingin Sanomien ja Iltasanomien uutisointia.
Päätimme Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 myöntää kaupungin henkilöstölle kulttuuri- ja liikuntaseteleitä 7,6 miljoonalla eurolla.
Käytännössä tämä tarkoittaa maksimissaan 200 euron etua työntekijää kohti. Tämä on hieno ele ja tukee samalla koronapandemian takia kriisiin ajautunutta kulttuuri- ja liikunta-alaa.
Lisäksi kokouksessa keskusteltiin myös muista palkankorotuksista. Kun Helsingin tilinpäätös näytti noin 500 miljoonan ylijäämää, on noussut ääniä kaupungin työntekijöille maksettavista ylimääräisestä rahallisesta palkitsemisesta.
Ihmisillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja on huolestuttavaa, miten alhaiset palkat kaupungilla useissa tehtävissä on.
Sen sijaan jos ajatellaan sitä, miten henkilöstö on venynyt koronapandemian aikana, niin mahdollisten rahallisen palkitsemisen ohella voisi olla hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta perusteltua antaa työntekijöille ylimääräistä vapaata tai vapaapäiviä.
Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella
Olen saanut puolustaa lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.
Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Huomenna Helsinki on vihreä. Sinä päätät.
Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. Paluuta vanhaan kuitenkaan tuskin on luvassa. On aika kurkottaa menneisyyden sijaan eteenpäin ja tulevaisuuteen. Sitä ennen kuitenkin vielä kertaus menneeseen vuoteen.
Vaikka itselleni vuosi 2020 oli hyvä. Monin paikoin ja monille se on ollut kamala.
Koronapandemia on määritellyt totuttuja käytänteitä ja arkea monilla uusiksi. Yhteiskunnat ja yksilöt kykenivät kuitenkin sopeutumaan uusiin toimintatapoihin paikoin ennennäkemättömän nopeasti. Monet uudet käytännöt jäävät pysyviksi rokotteesta riippumatta.
Tämä herättää toivoa siitä, että kun alamme käsittelemään demokratioissa kriisiä kriisinä, meillä on mahdollisuus vastata myös ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen kaltaisiin ongelmiin. Tämän takia tein myös aloitteen, että myös Helsinki julistaisi ilmastohätätilan.
Koronapandemian ohella maailmanpolitiikkaa ovat ravisuttaneet vuonna 2020 Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja Black Lives Matter -liike. Koronapandemian myötä myös ilmastopäästöt vähenivät hetkellisesti ja liikkeelle laitettiin ennennäkemätön määrä investointeja puhtaaseen teknologiaan. Ympäristö- ja vastuullisuusteemat eivät kadonneet mihinkään politiikan, yritysten ja yksilöiden agendalta.
Oheinen Mari Holopaisen ja minun mielipidekirjoitus julkaistiin 19.9.2020 Helsingin Sanomissa.
Rakentamisessa pitää muistaa lähiluonnon merkitys
”Helsingin rakentamistavoitteita on syytä arvioida suhteessa viheralueiden säilymiseen.”
Helsingissä käsitellään parhaillaan maankäytön ja asumisen ohjelmaa. Viranhaltioiden pohjaesityksessä tavoitteena on rakentaa kaupunkiin vuosittain vähintään 7 000 asuntoa. Tämä tarkoittaisi tuleville vuosille mittavaa rakentamisen painetta.
On selvää, että Helsinkiin tulee rakentaa lisää, mutta samalla ympäristön ja luonnon kannalta kestävää rakentamisen tasoa ja vauhtia tulee arvioida kriittisesti. Mitä enemmän tavoittelemme rakentamista, sitä kovemmat paineet kohdistuvat asukkaille tärkeisiin luonto- ja virkistysalueisiin sekä kulttuuriympäristöihin.
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.
Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia.
Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla.
Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä.
Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen.
Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa.
Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.
Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin.
Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi
Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille.
Third Rock Finland oli saanut alkunsa.
Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti:
-noin 700 projektia -palveltu noin 300 asiakasta -tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa -tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta
Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa.
Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.
Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella.
Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.
Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea.
Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja.
Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa.
Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.
Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen.
Kuormittaako kehoa enemmän lomailu vai työarki? Oma kokemukseni on, että vaikka lomailisi pitkään ja ottaisi todella rennosti, voi loma olla kuormittavampaa kuin työarki.
Tein kesällä yhteensä neljä mittausta Firstbeatilla. Käytännössä siis pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa neljänä eri ajankohtana kolmen vuorokauden ajan.
Mittausten tulokset vahvistivat omat tuntemukseni monien vuosien ajalta. Loma ja lomailu on kivaa, mutta itselleni lomailu on rankempaa ja kuormittavampaa kuin esimerkiksi intensiivinen työnteko.
Tein kolmen päivän mittauksen kesäkuussa keskellä tiukkaa työrupeamaa. Tällöin tulokset olivat erinomaiset eli tarkemmin ottaen 85/100.
Sen sijaan kiinnostavaa oli katsoa tuloksia kun tein mittauksen lomaillessani lasten ja puolison kanssa. Tuolloin tulokset olivat 76/100. Stressi oli korkeammalla kuin töissä ollessa ja uni heikompaa. Liikunta oli erinomaisella tasolla. Kokonaisuudessa voimavarat pysyivät vielä lähtötasolla ja palautuminen oli riittävää.
Kolmas lomamittaus ajoittui kohtaan, jossa olimme kahdestaan toisen lapsen kanssa matkalla Lofooteille ja takaisin. Tuolloin tulokset heikkenivät edelleen ollen 71/100. Stressi kyllä väheni edelliseen mittaukseen verrattuna, mutta uni heikkeni edelleen ja yllättäen myös liikunta tippui aiemmista 100/100 tuloksista tasolle 87/100.
Keskimääräinen tulos omassa ikä- ja sukupuoliryhmässäni on Firstbeatin mukaan 58/100 eli elämä on kuormittavaa ja voimavaroja syödään melkein jokaisella osa-alueella. Itse sain vastaavat mittaustulokset (53/100) kun olin tehnyt täydenmatkan triathlonin ja mietin tätä kirjoittaessa, että jos ihmisistä keskimäärin tuntuu samalta kuin minusta silloin, niin ei ihmekään, jos ei jaksa ja voimavarat on vähissä. Täytyy sanoa, että sitä on todella onnekas, kun pystyy palautumaan ja on näin paljon energiaa käytössä. Tätä taustaa vasten voi myös pohtia, että ehkä aktiivinen elämä sittenkin antaa enemmän keholle kuin kuormittaa sitä.
Vaikka tämä on ollut pitkä, rento ja ihana loma, niin onneksi työt jatkuvat ja pääsen taas vahvistamaan voimavaroja ja palutumista kuormittavan loman jälkeen.
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.
Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.
Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.
Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi
Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.