Talous

Mitä jos talous ei kasva, valtiovarainministeri Jyrki Katainen?

Olin tänään tapaamassa valtiovarainministeri Jyrki Kataista. Mukana lisäkseni olivat professori Peter Victor Yorkin yliopistosta Kanadasta, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, Maan ystävien Marko Ulvila ja Aalto-yliopiston Timo Järvensivu. Miten Suomi valmistautuu sellaiseen tilanteeseen, jossa ekologiset reunaehdot tekevät nykyisenkaltaisen talouskasvun mahdottomaksi? Mikä on vaihtoehtoinen suunnitelma, jos talous ei enää tulevaisuudessa kasva 2-3 prosentin vuosivauhtia? Huomenna pe 24.9. klo 10-18 aiheesta keskustellaan Kasvu murroksessa konferenssissa Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Paikalla ovat mm. Peter … Lue lisää

Kasvu murroksessa (degrowth) -konferenssi valloittaa Vanhan – Katso traileri!

Talouskasvukeskustelun kansainväliset huippunimet Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche saapuvat Suomeen. He puhuvat Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja monien muiden yhteistyötahojen järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa pe 24.9. Helsingissä Vanhalla klo 10-18. Konferenssissa etsitään vaihtoehtoja jatkuvaan kasvuun perustuvaan talouteen, joka uhkaa ilmastoa ja hyvinvointia. Seminaarin traileri on katsottavissa tästä Growth in Transition 2010 – Kasvu murroksessa 2010 from SLL on Vimeo. Lisätietoja seminaarista ja aiheesta osoitteessa: http://www.degrowthfinland.fi/ Ohjelma KASVU MURROKSESSA -konferenssi … Lue lisää

Ympäristötietoisuus Suomessa – nousussa vai laskussa?

Helsingin Sanomien (15.9.2010) mukaan huoli ilmastonmuutoksesta on hiipunut, energiaverot epäilyttävät eduskuntaa, Sukari ajaa Vihtiin Ideaparkia, jonne myös Sivulan perhe rakentaa 200 neliön omakotitaloa ja aikoo käydä sieltä töissä Helsingissä. Lisäksi samaa lehteä koristivat Forumin kauppakeskuksen iloiset ”Hintasirkus” -mainokset. On vaikea uskoa, että ympäristötietoisuus Suomessa on 2010-luvulle tultaessa huipussaan. Voisiko siis olla niin, että talouskriisin ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistumisen myötä median ja ihmisten innostus ympäristökysymyksiä kohtaan on lopahtanut? Asian voi nähdä … Lue lisää

Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet ja yritysten yhteiskuntavastuu

Osallistuin torstaina (2.9.) Aalto-yliopiston Yritysvastuun politiikan tutkimusverkoston järjestämään ”Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet” -seminaariin. Käytin kommnettipuheenvuoron liittyen Neste oilin palmuöljytuotannon ympäristöhaasteisiin. Ohessa esitykseni. Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet stranius-02092010 View more presentations from lstraniu. Alustusten jälkeen osallistuin päivän päätteeksi järjestettyyn paneelikeskusteluun. Eettisen yrityksen tunnistaa nähdäkseni ainakin kahdesta asiasta: 1. Eettisyys näkyy niin pienissä kuin suurissa teoissa. Yritys ei hae hyväksyntää omalle toiminnalleen sillä, että toiminta on pienimuotoista tai markkinoilla on suurempia pelureita. … Lue lisää

Kasvukeskustelun (degrowth) huippunimet Suomeen 24.9.2010

Talouskasvukeskustelun kansainväliset huippunimet Tim Jackson, Peter Victor ja Serge Latouche saapuvat Suomeen. He puhuvat Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja monen muun tahon järjestämässä Kasvu murroksessa -konferenssissa 24.9. Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla. Konferenssissa etsitään vaihtoehtoja jatkuvaan kasvuun perustuvaan talouteen, joka uhkaa ilmastoa ja hyvinvointia. Entä jos talouskasvu ei jatkukaan ikuisesti tavoiteltavaa kolmen prosentin vuosivauhtia, kun ihmiset löytävät merkityksiä palkkatyön ulkopuolelta, väestö ikääntyy ja ekologiset reunaehdot ylittyvät? Mikä on suunnitelma B? Millä tavalla elintärkeät … Lue lisää

Hallituksen budjettiriihi: Hyvää ja parannettavaa

Hallitus esitteli eilen torstaina (19.8.) vuoden 2011 talousarvioesityksensä. Esityksessä on monia hyviä avauksia ja vielä useampia asioita, joita voi tulevassa eduskuntakäsittelyssä parantaa. Hyviä asioita ovat ilman muuta (1) energiaverojen ja (2) kehitysyhteistyömäärärahojen korotukset, (3) Seinäjoki-Oulu raideyhteyden perusparannus, (4) makeisvero sekä (5) määrärahojen osoittaminen uusiutuviin energialähteisiin. On myös ilahduttavaa, että jäteveroa korotetaan ja ympäristöministeriö sai ministeri Paula Lehtomäen johdolla lisättyä Itämeren suojeluun 3 miljoonaa euroa. Parannettavaa eduskunnalla on kuitenkin sitäkin enemmän. … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 32 (9.8.-15.8.2010)

Maanantaina palasin lomien ja muiden puuhien jälkeen hetkellisesti töihin Luonto-Liiton toimistolle. Ohjelmassa oli kesäkuulumisten vaihtoa, toimiston muuttopuuhia ja sisustussuunnitelman läpikäyntiä, toimistokokous sekä hallituksen tulevan kokouksen kokousvalmisteluja. Samalla jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamiseen liittyen. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa 15 km reippaan lenkin, johon kuului alussa ja lopussa 2 km verryttelyjuoksua ja välissä 50 minuutin reipas 11 km. Aikaisempien 10 km lenkkien sijaan olen päättänyt ottaa käyttöön Juoksija-lehden verkosta löytyvän juoksuvalmennusohjelman. Näin lenkkeilyyn … Lue lisää

Suomi kestävän kasvun uralle – kasvufetissi tarvitsee uskon hypyn

Osallistuin perjantaina 13.8.2010 valtioneuvoston kanslian ja pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään kutsuseminaariin ”Suomi kestävän kasvun uralle”. Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan Suomen tulee luoda vuosikymmenen yli ulottuva pitkän aikavälin kasvuohjelma. Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu nojaa hänen mukaansa omaan osaamiseemme. Talouskasvu on tärkeää, koska sen myötä syntyy työpaikkoja, valtio saa lisää tuloja, ja näin voidaan turvata hyvinvointipalvelut ja eläkkeet. Valtioneuvoston kasvuhankkeen puheenjohtaja ministeri Antti Tanskanen esitteli työryhmänsä työtä. Tulevaisuuden tärkein tavoite on työn … Lue lisää

Ville-Veikko Hirvelä: Kulutuskarkuri, jolla on varaa olla ilman

Vietin aamupäivän Turussa Aurinkotehtaalla. Kävimme Tom Henrikssonin kanssa keskustelemassa Ville-Veikko Hirvelän kanssa ekologisen elämäntavan valinnoista sekä sitä, kuinka pitkälle näissä valinnoissa on tarpeen mennä. Kuinka paljon ja millaisia valintoja meidän tulisi tehdä? Riittääkö se, että asuu tiiviisti, käyttää ekosähköä, laittaa oveensa ”ei mainoksia, kiitos!” -tarran ja pesee pyykkinsä 30 asteessa? Riittääkö se, että liikkuu pyörällä ja julkisilla kulkuneuvoilla sekä välttää lentämistä ja autoilua? Riittääkö, että on vegaani sekä kieltäytyy päihteistä … Lue lisää

Talousarvioesitys vie verotusta ympäristöystävällisempään suuntaan

Valtiovarainministeriön tänään (30.11.2010) julkistamassa vuoden 2011 talousarvioesityksessä otetaan askelia oikeaan suuntaan. Liikenteen puolella riittää kuitenkin parannettavaa. Fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun verotusta kiristetään. Myös turpeen vero otetaan käyttöön. Nyt olisi aika nostaa myös bensiiniveroa sekä lopettaa turpeen energiakäytön erityiskohtelu kokonaan. Edelleen kohtuuttoman suuri osa liikenneinvestoinneista laitetaan yksityisautoilun edistämiseen. Esimerkiksi suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen ja rataverkon kunnossapitoon jää vain murusia. Sen sijaan yksityisteiden ja lentokenttien ylläpitoon osoitetaan turhaan miljoonia … Lue lisää

Bluesky

Instagram

Leo stranius

leostranius

2 163 3 956

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.

#norja #lofootit #lappi

145 4
Open
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. #norja #lofootit #lappi

Saana

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi

25 0
Open
Saana #saana #saanatunturi #kilpisjärvi

Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.

41 0
Open
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.

Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa.

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo.

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun.

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon

23 0
Open
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. Hieno konsepti Lieksan kaupungilta! Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. #lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?

68 2
Open
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?

Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.

36 1
Open
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.

Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja

20 0
Open
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal.

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain.

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal.

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan:
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.

54 8
Open
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana? Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana? Tässä lista ja arvio kaloreista: -banaani, 100 kcal -nuudeleita soijarouheella, 400 kcal -4 x vauhtikarkki, 168 kcal -6 x ruispalaleipää, 438 kcal -6 x margariini leivän päälle, 210 kcal -6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal -pastaa soijarouheella, 600 kcal -8 dl smoothieta, 720 kcal -4 dl appelsiinimehua, 180 kcal -4 x Mariannekarkki, 80 kcal -suklaajäätelötötterö, 200 kcal -urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal -nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal -vesi 2 dl, 0 kcal Yhteensä 3937 kcal Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: -uinti 903 kcal -pyöräily 3725 kcal -juoksu 2750 kcal Yhteensä: 7378 kcal Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin! Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.

Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi.

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa.

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille!

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä

41 8
Open
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! Mutta mitä seuraavaksi? Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä! #triathlon #helsinkitriathlon #käpylä

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt?

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt.

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua.

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e.

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e.

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä.

#maatapitkin

86 14
Open
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. #maatapitkin

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!

24 2
Open
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!