Mitä jos talous ei kasva, valtiovarainministeri Jyrki Katainen?

Kuva: Valtioneuvosto

Olin tänään tapaamassa valtiovarainministeri Jyrki Kataista. Mukana lisäkseni olivat professori Peter Victor Yorkin yliopistosta Kanadasta, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, Maan ystävien Marko Ulvila ja Aalto-yliopiston Timo Järvensivu.

Miten Suomi valmistautuu sellaiseen tilanteeseen, jossa ekologiset reunaehdot tekevät nykyisenkaltaisen talouskasvun mahdottomaksi? Mikä on vaihtoehtoinen suunnitelma, jos talous ei enää tulevaisuudessa kasva 2-3 prosentin vuosivauhtia?

Huomenna pe 24.9. klo 10-18 aiheesta keskustellaan Kasvu murroksessa konferenssissa Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Paikalla ovat mm. Peter Victor, Tim Jacson ja Serge Latouche. Lisätietoja seminaarista täältä: http://www.degrowthfinland.fi/

Ministeri Kataiselle jaettiin tapaamisessa alla oleva lyhyt muistio:

* * *
Ympäristön ja ihmisten hyvinvointi on murroksessa

Luonnonvarojen ylikulutus, finanssikriisi ja globaali epätasa-arvo pakottavat tarkastelemaan taloutta uusin silmin. Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana maailman talous on kaksinkertaistunut [1], mutta samalla on ylitetty maapallon ekologisen kantokyvyn rajat, eikä globaalia eriarvoisuutta ole onnistuttu ratkaisemaan [2; 3].

Vastuu uusien globaalisti vastuullisten yhteiskunnallisten mallien kehittämisestä on vaurailla mailla ja siten myös Suomella.

1) Tarvitaan tilaa talouden kasvupakolta. Nykyinen talousjärjestelmä perustuu kasvupakkojen kehälle [4; 5]. Talouskasvun pakko syö poliittista tilaa ratkaista aikamme muita yhteiskunnallisia haasteita. On pohdittava, voidaanko ympäristö- ja hyvinvointihaasteiden ratkaisu ylipäänsä yhdistää talouden jatkuvaan kasvuun.

2) Ympäristön kestävyys on haaste talouskasvulle. On esitetty analyyseja [6; 7; 8], että teollisuusmaissa voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä siten, että talous samalla kasvaa. Toisaalta esimerkiksi New Economics Foundation (NEF) ja professori Tim Jacksonin tutkimusryhmä ovat laskelmissaan päätyneet johtopäätökseen, ettei kasvutavoitetta voi enää sovittaa yhteen ilmastotavoitteen kanssa.[4; 9]

3) Kasvu syö ekotehokkuuden hyödyt. Ekotehokkuus ei ole taannut luonnonvarojen käytön pysymistä ympäristön kantokyvyn rajoissa.[10] Jevonsin paradoksin mukaan resurssin käytön tehostuminen johtaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tämän resurssin käytön lisääntymiseen, eikä niinkään vähentymiseen (ns. rebound-ilmiö). [11; 12; 13] Palvelu- ja immateriaalitalouteen siirtyminen vähentää globaalia materian kulutusta vain hieman.[14; 15]

4) Talouskasvu ei yksin ole hyvinvoinnin tae. Nykyinen talouskasvumalli ei ole onnistunut poistamaan äärimmäistä köyhyyttä maailmasta. [16] Vaurauden ja hyvinvoinnin välillä on jonkinlainen yhteys, mutta korrelaatio on vain osittainen. [17; 18]

5) Meiltä puuttuu B-suunnitelma. Mitä jos talouden kasvattaminen ei ole mahdollista ilman, että ympäristön vaarantaminen ja globaali epäoikeudenmukaisuus lisääntyvät? Esimerkiksi Antti Tanskasen kasvutyöryhmä [19; 20] ei ole pohtinut tällaista mahdollisuutta. Mitä tehdään, jos kasvun rajat tulevat todella vastaan?

Kohti ratkaisua: Tarvitaan kasvupakosta vapautumista

1. Talous ja sen teoreettiset mallinnukset on sovitettava ympäristön rajoihin. Tarvitaan uutta makrotalousteoriaa, joka ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin. [21; 22; 27]
2. Otetaan käyttöön merkityksellisiä mittareita. BKT:n rinnalle esimerkiksi GPI, ISEW ja HPI [23; 24; 25; 26].
3. Laitetaan tasa-arvoiset yhteisöt kukoistamaan paikallisesti ja globaalisti. Tasaisempi tulonjako – ei talouskasvu sinällään – edistää yhteiskunnallista vakautta, hyvinvointia ja kestävyyttä. [28]
4. Luodaan rehevä toimeliaisuuden aluskasvillisuus – myös talousjärjestelmän ulkopuolella. Kestävän talouden mahdollisuuksia ja rajoja on syytä kehittää kokeilemalla sekä tukemalla paikallisyhteisöjä. Hyvinvointia tuotetaan aina myös talousjärjestelmän ulkopuolella. [29; 30]

Yksi kommentti artikkeliin ”Mitä jos talous ei kasva, valtiovarainministeri Jyrki Katainen?”

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.