Vuosi Luonto-Liiton pääsihteerinä

Viime viikon maanantaina (1.11.) tuli tasan vuosi täyteen töitä Luonto-Liiton pääsihteerinä. Valinta tehtiin valtuuston kokouksessa 6.9.2009 ja nimitys julkistettiin 14.9.2009: Luonto-Liiton pääsihteeriksi Leo Stranius. Tarkemmin ottaen pääsin aloittamaan urani jo perjantaina (9.10.2009) kun istuin Luonto-Liiton pääsihteerinä Jenny ja Antti Wihurin  rahaston juhlatilaisuudessa Finlandia-talolla yhdessä puheenjohtaja Mauno Särkän kanssa. Tilaisuudessa myönnettiin Luonto-Liitolle 100 000 euron kunniapalkinnon pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi. Kirjoittelin päivästä aikanaan tänne: Yhtä … Lue lisää

Biodiversiteettineuvottelut Nagoyassa – ja Suomen toimenpiteet?

Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi huipentuu parhaillaan YK:n biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokouksessa (COP 10) Nagoyassa, Japanissa. Toivottavasti kokouksessa löydetään yhteinen sävel luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Toistaiseksi maailman maat ovat epäonnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kiihtyvän heikkenemisen. Esimerkiksi Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna. Kokouksen yhteydessä julkaistiin myös maapallon luonnon ekosysteemien taloudellista arvoa koskeva raportti: Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB). Tavoitteena on luoda erilaisille ekosysteemipalveluille … Lue lisää

Palmuöljy Helsingin joukkoliikenteessä

Tiistaina (24.6.) Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri järjesti ympäristöjärjestöjen, Neste Oilin ja HSL:n kanssa tapaamisen liittyen palmuöljyn käyttöön kaupungin joukkoliikenteessa. Tilaisuuden taustalla oli käynnissä oleva palmuöljydieselin kokeiluhanke ja siitä tehty valtuustoaloite. Palmyöljyn käyttöön liittyy nähdäkseni ainakin kaksi ongelmaa: 1. Palmuöljyn käyttö lisää haitallisia maankäytön muutoksia. Tämä tarkoittaa sademetsien hakkuiden lisääntymistä, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja ruokaturvan vaarantumista. Vaikka Neste Oil käyttää vain sertifioitua palmuöljyä, siirtää se kysynnän lisääntyessä ongelmat vain toisaalle. 2.  … Lue lisää

Puurakentamisen ilmastovaikutukset

Olin torstaina (3.6.) kansanedustaja Timo Juurikkalan eduskunnan kansalaisinfossa järjestämässä seminaarissa puhumassa puurakentamisen ilmastovaikutuksista. Lisäkseni paikalla olivat metsäteollisuuden Mikko Viljakainen vertailemassa Ruotsin ja Suomen puukerrostalorakentamista ja ympäristöministeriön Jorma Jantunen puhumassa rakennusmääräyksistä. Keskustelua kommentoi Skanskan suunnittelujohtaja Pekka Sokka. Puurakentaminen tulee tulevaisuudessä korostumaan, kun toimenpiteet hiilineutraalin yhteiskunnan edistämiseksi etenevät esimerkiksi rakennusnormien kiristymisen myötä. Sementin ja teräksen valmistuksen aiheuttamat maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat useita prosentteja. Kyseessä on esimerkiksi lentoliikennettä merkittävämpi päästölähde. Puurakentamisen lisääntymistä tukevat myös … Lue lisää

Sipoonkorven kansallispuisto: Toinen keuhko pääkaupunkiseudulle

Olin sunnuntaina (30.5.) vetämässä Maailma kylässä festareilla Suomen luonnonsuojeluliiton ja ympäristöjärjestöjen Sipoonkorpiryhmän keskustelutilaisuutta Sipoonkorven kansallispuistoon liittyen. Mukana keskustelemassa olivat Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko ja Pääkaupunkiseudun partiolaisten toiminnanjohtaja Tapani Tulkki. Tilaisuuden aluksi Teatteri Poleemi esitti oman tarinansa kansallispuistosta. Keväällä Metsähallitus julkaisi selvityksen kansallispuiston perustamisen edellytyksistä. Tämän mukaan mitään merkittävää estettä laajalle kansallispuistolle ei ole. Kyseessä on luontoarvoiltaan ja retkeilymielessä Nuuksion kansallispuiston veroinen kohde. Sipoonkorpi on sijaintinsa lisäksi lajistoltaan ja ekologisilta … Lue lisää

Suomen vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelussa – Kiihtyvä sukupuuttoaalto

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa (28.4.) keskusteltiin Suomen vastuusta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Paikalla olivat puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäen lisäksi ympäristöministeri Paula Lehtomäki, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen. Kokouksessa nousi esille erityisesti ajatus monivuotisen tutkimusohjelman käynnistämisestä luonnon monimuotoisuuden yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta merkityksestä Suomelle. Upeaa, että poliittinen johtomme sitoutuu kiihtyvän sukupuuttoaallon pysäyttämiseen. Kokouksen vaikuttavimman puheenvuoron käytti kuitenkin professori Ilkka Hanski. Hanskin mukaan lajien luontainen sukupuuttonopeus on noin … Lue lisää

Viisi innostavaa tilaisuutta, kuntoilua ja Kansan Uutiset

Perjantaina (12.3.) aamulenkin jälkeen olin eduskunnassa vetämässä Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjan ja poliittisten nuorisojärjestöjen lehdistötilaisuutta. Eduskunnasta pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle degrowth-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Tarkoituksena on toteuttaa syksyllä aiheesta kansainvälinen seminaari. Suomen luonnonsuojeluliitosta matka jatkui Nuorisoasiankeskukseen, jossa ideoimme yhdessä nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan ja muutamien muiden kanssa nuorten tulevaisuuden osallisuutta sosiaalisessa mediassa. Innostavan keskustelun jälkeen siirryin Allianssiin keskustelemaan yhdessä Nuoran edustajien kanssa valtioneuvoston Kasvuhankkeesta. Kirjoittelin Kasvuhankkeesta aiemmin viikolla tänne. Samaan syssyyn ehdin … Lue lisää

Kaasuputken sijaan junarata – sekä verotusta ja metsiensuojelua

Suomi antoi luvan Itämeren kaasuputken rakentamiselle. Suomen luonnonsuojeluliitto ehti kommentoimaan asiaa seuraavasti: Luonnonsuojeluliitto arvostelee Itämeren kaasuputken kiirehtimistä. Itse rakentaisin kaasuputken sijaan mielummin junaradan Helsingistä Tallinnaan. Aamupäivän istuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokouksessa. Kokouksessa käsiteltiin lähinnä järjestöjen verotusta koskevia kysymyksiä. Iltapäivällä pääsin jälleen nauttimaan Luonto-Liiton kehityskeskusteluista. Illan istuin Luonto-Liiton metsäjaoston kokouksessa. Pöydän ympärillä istui juuri niitä nykyisiä ja tulevia sankareita, joiden myötä Suomen metsien suojelussa saavutetaan voittoja tai tappioita. On ollut todella ilo … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa