Vuonna 2021 seurasin poikkeuksellisen tarkasti kaikkea kulutustani ja tekemisiä. Näin oli helppo laskea myös oma hiilijalanjälki yleisimpiä laskureita käyttäen.
Oma hiilijalanjälkeni oli 1690 – 2100 kg CO2-ekv laskurista riippuen.
Hiilijalanjälkeni vuoden 2021 osalta Syken ilmastodieetti-laskurilla tehtynä: Koti 200 kg, ruoka 700 kg, liikenne 60 kg, tavarat ja palvelut 700 kg ja jätteet 30 kg.
Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.
Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2021 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2021 osalta.
Kokeilin tammikuussa 2020, voisinko lukea tai kuunnella kuukauden aikana 31 kirjaa. Keväällä 2020 huomasin, että olin lukenut tai kuunnellut jo sata kirjaa. Vuoden lopussa kirjoja kertyi yhteensä 375.
Oma kirjani Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän ilmestyi vuoden 2022 alussa.
Vuonna 2021 ajattelin ottaa rennommin. Päätin kuitenkin twiitata jokaisesta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta ja pian huomasin, että kirjoja kertyi lähes samaa tahtia kuin viime vuonna. Joulukuussa katsoin, että koko vuoden osalta olisi mahdollista päästä kirja per päivä tahtiin ja tässä sitä nyt ollaan.
Kirjojen kuuntelun/lukemisen ohella sain viimeisteltyä tänä vuonna myös yhden oman kirjan. Kirjassani avaan mm. sitä, miten tämä on keskellä työ- ja perhe-elämää mahdollista. Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän ilmestyy ihan kohta eli 3.1.2022.
Viimeisen kahden vuoden aikana eli tämän vuosikymmenen kuluessa olen lukenut tai kuunnellut nyt yhteensä 745 kirjaa. Vaikka luin ja kuuntelin kirjoja aiemminkin kohtalaisen paljon, tuntuu tämä määrä mykistävältä.
Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Joulukuussa kokeilin seurata, miten vuoden aikana kokeilemani asiat ovat kiinnittyneet osaksi arkea.
Tammikuussa kokeilin päivätorkkujen ottamista. 10-20 minuutin päivätorkut lounaan jälkeen antaa mahtavasti lisää energia iltapäivään.
Käytännössä tein excelin, johon kirjasin päivittäin, olenko tehnyt tai toteuttanut joulukussa vuoden aikana aiemmin kokeilemiani asioita. Toki seuranta samalla myös kannusti tekemään joitakin jo unholaan jääneitä kokeiluita.
Tässä yhteenveto siitä, miten monena päivänä olen joulukuussa kutakin vuoden aikana kokeilemaani asiaa tehnyt:
Ilmastokriisin ja luontokadon syynä on se, että kulutamme liikaa luonnonvaroja.Suomi on asettanut tavoitteekseen, että vuonna 2035 primääriraakaineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.
Pelkästään yksilönvalinnoilla tätä tavoitetta ei saavutetta, mutta haluan silti omassa arjessani minimoida luonnonvarojen kulutuksen. Kulutuksen vähentämiseen kun on monia itsekkäitäkin syitä. Kulutusta vähentämällä lisää omaa hyvinvointia ja arjen tehokkuutta sekä vähentää paineita rahan ansaitsemiselle.
Käyn läpi pari kertaa vuodessa omat tavarani ja laitan kierrätykseen ne, joita en tarvitse.
Hyvä kriteeri kierrätykseen laittamiselle on esimerkiksi seuraava: jos ei ole käyttänyt jotain 1-2 vuoteen, ei sitä todennäköisesti enää kannata säilyttää omissa nurkissa. Kannattaa mieluimmin antaa tai myydä tavara jollekin, jolle siitä on hyötyä.
Tänään (29.12.2021) tuli täyteen 365 kuunneltua tai luettua kirjaa vuonna 2021! Kokeilin tammikuussa 2020, voisinko lukea tai kuunnella kuukauden aikana 31 kirjaa. Keväällä 2020 huomasin, että olin lukenut tai kuunnellut jo sata kirjaa. Vuoden lopussa kirjoja kertyi yhteensä 375. Tänä vuonna ajattelin ottaa rennommin. Päätin kuitenkin twiitata jokaisesta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta ja pian huomasin, että kirjoja kertyi lähes samaa tahtia kuin viime vuonna. Joulukuussa katsoin, että tänäkin vuonna olisi … Lue lisää
Lapset saivat meiltä vanhemmilta joululahjaksi tänä vuonna tuttuun tapaan 20 euron lahjakortin, jonka he saivat lahjoittaa haluamaansa kohteeseen. Tämän myötä pääsemme käymään myös kiinnostavia keskusteluja lasten kanssa. Tällä kertaa lahjoitukset kanavoituivat seuraavasti: 7-vuotias halusi lahjoittaa rahat kodittomille nuorille 10-vuotias halusi lahjoittaa rahat metsiensuojelutyöhön Pienet lahjoitukset lastemme puolesta on tehty nyt VVA:lle ja WWF:lle. Tavoitteenamme on lahjoittaa noin 10% kotitaloutemme nettotuloista hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna olemme lahjoittaneet tähän mennessä yhteensä 8539 euroa. … Lue lisää
Ajanhallinnan opas ”Tehokkuuden taika” avuksi uudenvuoden lupauksiin Jos odotat enemmän viikonloppua kuin maanantaita, on syytä pysähtyä pohtimaan tilannetta ja lukea tämä kirja. Vuodenvaihteessa ilmestyvä Leo Straniuksen Tehokkuuden taika kertoo miten itseään voi johtaa ja aikaansa hallita. Kirjassaan Stranius käy läpi viisi perusajatusta ajanhallinnasta sekä kuvaa rutiinien ja tapojen voimaa. Teos sisältää kolmen askeleen mallin asioiden hoitamiseen sekä vinkit aamuun, iltapäivään ja iltaan. Kirja syntyi ajanhallintavalmennuksien pohjalta. Tehokkaana ajan hallitsijana tunnettu Stranius järjesti … Lue lisää
Joulukuussa monilla on tyypillisesti paljon hoidettavia asioita niin töissä kuin vapaa-ajallakin, kun kaikki pitää saada valmiiksi ennen joulun viettoon siirtymistä. Stressitaso nousee.
Toteutin vuonna 2020 joulukalenterin ja kokeilun, jossa tein joulukuun ajan joka päivä jotain rentoa tai ehkä laiskotteluksi miellettyä.
Halusin jatkaa tänä vuonna laiskottelua, mutta en kuitenkaan tehdä tästä uutta suoritusta jo moniin arjen rutiineihini. Turha keksiä pyörää siis uudelleen, kun nämä vanhat vinkit toimivat tänäkin vuonna.
Ohessa 24 vinkkiä joulunajan laiskotteluun – ensin sanoin, sen jälkeen kuvina.
Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Marraskuussa kokeilin kirjoittaa päivittäin blogitekstin.
Yhteensä julkaisin kirjoituksia marraskuun aikana 26 kpl, jos myös tämä kuukauden viimeinen teksti lasketaan mukaan. Tekstiä kertyi noin 85 000 merkkiä. Tämä vastaa 55-57 kirjasivua.
Ensimmäisestä viikosta lähtien rytmiksi muodostui se, että julkaisin tekstin jopa päivä sunnuntai-perjantai välillä ja lauantaina pidin taukoa.
Välillä oli vaikea keksiä kirjoitettavaa. Jostain aihe kuitenkin löytyi aina viimeistään illalla. Tähän auttoi kun piti kirjoittamiskynnyksen matalalla ja viime kädessä alkoi vain kirjoittamaan jostain juuri sillä hetkellä mielessä olleesta asiasta. Aiheita poimin ajankohtaisista teemapäivistä, uutisista ja sosiaalisen median keskusteluista.
Miksi kirjoittaa paljon tai päivittäin? Näin voi ylläpitää ja parantaa omaa kirjoitustaitoaan. Selvää on, että nämä marraskuun tekstini eivät ole mitään kirjallisuuden tai blogitekstien aatelia. Siitä huolimatta toiston kautta tapahtuu myös kehitystä.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä!
Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti.
Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa.
Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.
Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla.
Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan.
Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Toivottavasti yhä useampi muistaisi, että tämä pieni, hauras ja sininen piste keskellä pimeää tyhjyyttä on ainoa kotimme. Erimielisyydet näyttävät tästä perspektiivistä tuskaisen turhilta. Olisipa meillä taitoa nähdä toisemme tällä samalla lempeydellä ja ymmärryksellä myös täällä alhaalla. Meillä on vain toisemme ja tämä yksi, korvaamaton planeetta, jolla matkustamme läpi äärettömyyden. 💚🌍
Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.
Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?
Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.
Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.
Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?
Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.
Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.
Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?
Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Anna Abreun keikalla oli tänään mahdollista bailata kaksi tuntia ilman liharuokavaliota esiintyvän taiteilijan toiveesta. Niin upeaa Anna @iamabreu ! Vastaavaa Suomessa ei ole varmaan ennen nähty.
Valitettavasti Veikkaus Areenan ravintolapalvelut onnistuivat kuitenkin tuottamaan pettymyksen. Kyllähän tarjolla oli vegaanihampurilaista, ranskalaisia sekä erilaisia herkkuja ja juomia, mutta suuri osa ruokatarjoiluista ei ollut täysin kasvispohjaisia vaan niissä oli mukana jotain eläinperäistä. Montako vegaanista pizzaa näet tuossa viimeisessä kuvassa? Ei onneksi kuitenkaan lihaa.
Pisteet asenteesta upealle artistille ja miinukset areenan ruokatarjonnasta vastaaville.
Tiettävästi kukaan ei lihan puutteen takia kuollut tai joutunut sairaalaan.
Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.
Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.
Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.
Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin.
Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa.
Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä.
Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen.
Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä.
Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista.
Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
