Maanantai: Heräsin klo 5.00 käymään läpi Ekopop-kirjan toimitettuja lukuja. Tämän jälkeen kävin juoksemassa, päivitin blogia ja luin sähköposteja sekä kävin hankkimassa uuden sykemittarin (Garmin 310xt). Lounaan jälkeen vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja osallistuin Vanhalla ylioppilastalolla Ilmastonmuutos käytännössä -kirjan julkaisutilaisuuteen, johon itsekin olen kirjoittanut yksilöistä ja järjestöistä ilmastonmuutostalkoissa. Tämän jälkeen kokoustin yhdessä Luonto-Liiton puheenjohtajiston kanssa. Ilta hurahtikin sitten Tom Henrikssonin kanssa Ekopop-kirjan tekstejä läpikäydessä. Nukkumaan menin klo 0.30.
Elämä
Viikkopäiväkirja 17 (25.4.-15.2011)
Maanantai: Heräsin aamulla Tartossa. Aamupäivällä matkustimme bussilla Tallinnaan, kävimme vanhassa kaupungissa syömässä ja jatkoimme Helsinkiin. Iltapäivällä kävin läpi sähköposteja ja kirjoittelin blogia, paikkasin pyörän renkaan ja kävin läpi Ekopop-kirjahankkeen tekstejä.
Tiistai: Kävin aamulla juoksemassa ja osallistuin YLE Radio 1:n Markku Heikkisen keskusteluohjelmaan aiheesta ”Onko vähään tyytyminen elämän rikkautta?” Tämän jälkeen pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle hoitelemaan henkilöstö- ja hallintoasioita. Iltapäivällä osallistuin Keskon kestävän kehityksen palkinnon palkintoraadin kokoukseen ja Mielenosoitukseen Suomi irti ydinvoimasta! – Tshernobyl 25 vuotta.
Viikkopäiväkirja 16 (18.-24.4.2011)
Maanantai: Aamulla kävin juoksemassa vaalihumun pölyt pois iholta, päivitin verkkosivuni ja kävin läpi sähköposteja. Vaikka eduskuntavaalien kokonaistuloksessa uusi Suomi näyttää synkältä ja persuilleen menneeltä, löytyy siitä toki myös monta kirkasta valonpilkahdusta. Ainakin olen itse inspiroitunut vaalikampanjasta ja 1429 äänestä. Kiitos teille kaikille upeille ihmisille, joiden kanssa sain tehdä tätä! Iltapäivän olin jälleen Luonto-Liitossa ja vedin toimistokokousta. Illan istuin hallituksen kokouksessa. Vaalien jälkeen on hyvä orientoitua ympäristöjärjestötyöhön. Iltapäivällä tiedotimme viikonlopun liittokokouksen puheenjohtajavalinnasta.
Minulla on 100 tavaran unelma
Kirjoitus on julkaistu 31.3.2011 Netcyclerin blogissa.
Siinä missä vanhemmat sukupolvet ovat arvostaneet ja säästäneet tavaraa, nuoremmille tavarasta luopuminen ei ole temppu eikä mikään. Tästä huolimatta tai ehkä juuri siksi yhä useampi meistä painii ylettömän tavarapaljouden keskellä.
Tavaraähky aiheuttaa helposti sen, että tilaa tarvitaan enemmän. Pitää hankkia yksi hylly tai kaappi lisää. Kun kaappeja ei mahdu nykyiseen asuntoon, pitää hankkia uusi huone eli suurempi asunto – mieluiten vielä isolla varastotilalla tai vaatekaapilla varustettuna. Tämä taas kuluttaa entistä enemmän luonnonvaroja asunnon lämmityksen ja valaistuksen myötä.
Haasteeseen pyritään vastaamaan milloin milläkin kevätsiivouksella tai ryhtiliikkeellä. Nurkkiin kertyy kuitenkin jatkuvasti uutta roinaa, vaikka olisi kulutuskriittinenkin. Mitä ihmettä siis pitäisi tehdä?
Vaalikampanja on tehty: Kiitos ja kumarrus!
Eduskuntavaalityö on nyt omalta osaltani tehty, ja on aika kiittää kaikkia niitä lukuisia ihmisiä, joiden tuesta, avusta ja kyvyistä olen kampanjakuukausien aikana saanut nauttia.
Haluan myös kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat jo antaneet ainokaisen äänensä minulle, tai jotka ovat edes harkinneet sitä. Kiitos luottamuksestanne!
Eduskuntavaalien tulos ei ole vielä selvillä tätä kirjoittaessani, ja vaikka tulos jännittää, olo on rauhallinen ja tyytyväinen. Tulos ei ole minun vallassani.
Omalla kohdallani pääasia on, että on tehty hyvä kampanja, pidetty keskustelussa yllä tärkeitä teemoja ja kohdattu ihmisiä. Vaaleja tulee ja menee, mutta ihmiset pysyvät, ja myös monet ekologiset, sosiaaliset ja eläinten hyvinvointiin liittyvät haasteet vaativat huomiota yhä uudelleen ja uudelleen.
Millainen on vihreä mies: Ympäristöhavahtumiseni juuret
Kirjoitukseni omasta taustastani keräsi paljon palautetta ja sai monet kysymään, miten minusta sitten tuli ympäristötietoinen kansalainen tai ympäristöaktivisti.
Omalla kohdallani ympäristöhavahtuminen on tapahtunut hitaasti ja myöhäisemmällä iällä.
Matkan varrella minua ovat inspiroineet lukuisat muut ympäristö- ja kansalaisaktivistit, jotka ovat pistäneet itsensä likoon paremman maailman puolesta sekä Pentti Linkolan, Leena Vilkan ja monen muun kirjoitukset.
Ohessa ympäristöhavahtumiseni kymmenen tärkeintä askelta:
Eduskuntavaalitavoitteet: Onnellisuus
Tänään (12.4.) on eduskuntavaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Nyt on aika valita, ketä äänestää. Olen julkaissut sivuillani omat kampanjateemani: onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus. Tässä onnellisuus kokonaisuudessaan videon kera. Onnellinen, innostava ja oikeudenmukainen uusi Suomi – Työt jaetaan tasaisemmin, ja otetaan käyttöön perustulo. – Perhevapaita tasataan, säädetään sukupuolineutraali avioliittolaki ja kavennetaan tuloeroja. – Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä. – Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa. – Joukkoäly ja … Lue lisää
Millainen on vihreä mies?
Aika usein ajatellaan, että vain keskiluokkaisesta ja hyvinvoivasta taustasta tulevat voivat olla vihreitä.
Mielikuva on usein, että vain hyvin arvosanoin kouluputkesta selviytyneet ovat henkilöitä, joilla on varaa ja mahdollisuuksia jatko-opiskella, olla yhteiskunnallisesti aktiivisia sekä puolustaa niitä hiljaisia ääniä, jotka eivät muuten pysty omasta puolestaan puhumaan.
Minulle kaikkein kovimpia arvoja ovat juuri ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, kaikkein heikko-osaisimpien puolustaminen sekä kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia.
Taustaltani en kuitenkaan ole ehkä kaikkein tyypillisin ympäristöaktivisti. Elämääni on mahtunut esimerkiksi seuraavia asioita.
Kymmenen asiaa taustastani:
Blogille tunnustuspalkinto!
Sain hienon tunnustuspalkinnon Paavo ja Timo Järvensivun degrowth-blogilta.
Tunnustuksen myötä pääsen arvioimaan lyhyesti omaa blogiani.
Ohessa vastaukset viiteen kysymykseen sekä oma tunnustuspalkintoni seuraavalle blogille.
1. Milloin aloitit blogisi?
Aloitin blogin kirjoittamisen 13.11.2005. Tässä kirjoittamani juhlakirjoitus viisivuotispäivän kunniaksi viime marraskuulta: Juhlapäivä: Viisi vuotta ja 991 tekstiä! Mukana on myös kaikkein aikojen ensimmäinen blogikirjoitukseni.
Viikkopäiväkirja 12 (21.-27.3.2011)
Maanantai: Kävin aamupäivällä läpi sähköposteja ja pistin toimeen viikonlopun valtuuston ja hallituksen kokouksen päätöksiä. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja hyppäsin Kotkaan menevään bussiin. Kotkassa olin puhumassa Energia ja eduskuntavaalit -seminaarissa ydinvoimasta, ilmastonmuutoksesta, kansainvälisestä ilmastopolitiikasta ja ympäristöjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteista. Tämän jälkeen hyppäsin jälleen bussiin ja matkasin takaisin Helsinkiin.
Tiistai:
