Arki

10 kirjaa, jotka ovat koskettaneet minua

NosteSosiaalisessa mediassa on kiertänyt haaste, jossa kannustetaan ihmisiä listaamaan kymmenen mieleen tullutta kirjaa.

Hiljattain myös toimituspäällikkö Erja Saarinen jututti minua Suomen sosiaali- ja terveys ry:n Noste-lehteen yhdestä kirjasta, joka on tehnyt minuun suuren vaikutuksen ja johon usein palaan.

Suosittelen Noste-lehteä muutenkin lämpimästi kaikille!

Kirja johon palaan on Viktor E. Frankl: Ihmisyyden rajalla. Olen kirjoittanut teoksesta aiemmin myös blogiini.

Alla on Erja Saarisen kirjoittama juttu kokonaisuudessaan ja sen jälkeen vielä lista kymmenestä kirjasta, jotka ovat koskettaneet minua tavalla tai toisella.

Lue lisää

Viisi vinkkiä onnelliseen ja hyvään parisuhteeseen

Hyvä parisuhdeLapsiperhearjen keskellä voi olla joskus vaikea löytää yhteistä aikaa parisuhteelle. Tämän olen itsekin huomannut. Pohdiskelin asiaa, kun tällä viikolla juhlistimme puolisoni kanssa 11-vuotispäivää.

Parisuhteessa puolison pitäisi olla ensimmäinen. Hän on kuitenkin elämäsi tärkein ihminen, ja hänen hyvinvoinnistaan riippuu myös oma hyvinvointisi.  Jos puolisosi voi huonosti, heijastuu se varmasti myös sinuun.

Omassa arjessamme pyrimme vaihtamaan kuulumiset ja sopimaan tärkeät asiat yhteisen päivällisen tai iltapalan yhteydessä. Lapsen nukkumaanmenon jälkeen ei enää puhuta työasioista, tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä tai kalenteriasioista.

Lisäksi pyrimme sopimaan riidat tai erimielisyydet aina ennen nukkumaan menoa. Emme siis mene vihaisena tai huonolla mielellä nukkumaan. Tätä edistää se, että yritämme muistaa sanoa toisillemme joka ilta ennen nukkumaan menoa vähintään viisi kiitoksen aihetta joko toisen tekemisistä tai yhteisestä arjesta ylipäätään.

Ohessa on vielä viisi muuta vinkkiä parisuhteeseen.

Lue lisää

Ekoisi: Neljä ajatusta vuoden hoitovapaasta

Hoitovapaalla pihalla leikkimässäOlen ollut helmikuun 2013 alusta lähtien kotona hoitovapaalla pienen lapseni kanssa.

Vuoden vaihteessa on jälleen aika palata töihin Luonto-Liiton toiminnanjohtajaksi.

Kun hoitovapaan lisäksi mukaan lasketaan isyysvapaa ja isäkuukausi, olen saanut olla kotona alle kolme vuotiaan lapseni kanssa yli vuoden. Sanoisin, että olen etuoikeutettu.

Harva kuolinvuoteellaan lopulta katuu sitä, että tuli oltua liikaa lapsen kanssa ja liian vähän töissä. Juuri tämä ajatus on minuakin motivoinut silloin, kun arki lapsen kanssa kaikkine kotitöineen ei ole ollut niin hohdokasta.

Ohessa on neljä vapaata ajatusta hoitovapaasta ja lapsen kanssa kotona olemisesta

Lue lisää

Kolme askelta ja 11 vinkkiä: Kuinka lisätä tehokkuutta päivään

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläOlennaista on tämä: Syö terveellisesti, harrasta säännöllisesti liikuntaa ja nuku riittävästi.

Lisäksi kannattaa pyrkiä ajattelemaan positiivisesti, murehtimaan vähemmän ja olemaan kiitollinen, työskentelemään lujemmin ja nauramaan useammin.

Miten itse pyrin hallitsemaan päivittäiset tehtäväni? Kirjoitan mieleeni tulevat asiat heti muistiin, ja siirrän ne sieltä ja sähköpostista työlistalleni. Lisäksi teen jokaiselle päivälle ja viikolle suunnitelman tärkeimpien tehtävieni tekemisestä.

Ohessa on kolmen askeleen malli asioiden hallintaan ja sen jälkeen 11 vinkkiä siihen, miten voi tältä pohjalta tehostaa omaa päiväänsä.

Lue lisää

12 vinkkiä vedensäästämiseen

Novosan-Vedetön-pisuaariToimittaja kyseli viime viikolla vedensäästövinkkejä. Joukkoistin kysymyksen Facebookissa ja sain niin paljon hyviä vastauksia, että niistä syntyi lopulta tämä blogikirjoitus.

Suomessa ei ole pulaa vedestä.

Lähinnä ongelma on veden puhdistaminen, siihen liittyvä luonnonvarojen kulutus sekä lämmin vesi, jonka lämmittäminen vaatii energiaa ja aiheuttaa siten ympäristöongelmia esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen muodossa.

Käytännössä isoin ongelma Suomessa on piilovedenkulutus (ks. esim. www.vesijalanjalki.org). Kulutamme huomattavan määrän vettä Suomen ulkopuolella sellaisilla alueilla, joissa vedestä on todellista pulaa. Tämä tapahtuu ostamalla ruokaa ja tavaroita. Näitä ovat esimerkiksi kahvi, puuvillapaita, elektroniikkalaitteet tai naudanliha.

Toinen ongelma, johon emme tule usein kiinnittäneeksi huomiota, on ruoka. Suurin osa maailman vedestä kuluu ruuan tuotantoon, joten erityistä huomiota kannattaa kiinnittää paikallisen kasvisruuan suosimiseen. Lisäksi maatalouden typpi-, fosfori- ja muut kemikaalipäästöt pilaavat vesistöjä. Itämeren kuormituksen isoin ongelma on maatalouden lisäksi kalankasvatus. Mitä enemmän syömme eläinperäisen ravinnon sijaan kasvis- ja luomuruokaa, sen parempi.

Ohessa on 12 vinkkiä vedenkulutuksen vähentämiseen omassa arjessa ja vähän laajemminkin:

Lue lisää

Seitsemän vinkkiä maanantaiaamuun

Leo Stranius AamullaNousetko ylös aamuisin välillä väärällä ja välillä oikealla jalalla? Se millaisen startin saat aamuusi, voi ratkaisevasti vaikuttaa koko päiväsi kulkuun ja sitä kautta elämääsi.

Mitä siis teet heti kun heräät?

Itselläni puhelin toimii herätyskellona. Ja älypuhelimen käteen saatuani saatan maata puolituntia tai tunnin sängyssä puhelin kädessä käyden läpi sähköposteja, Facebook-kommentteja, Twitteriä ja verkkouutisia. Viime aikoina olen lukenut myös päivän lehden (Helsingin Sanomat) puhelimesta aamulla sängyssä maaten.

Ensimmäinen tunti on tärkeä ja luo pohjan päivälle ja koko arjen sujumiselle. En ole ihan varma kannattaako ensimmäisenä aamulla antaa muiden määritellä (viestien ja uutisten muodossa), miten päivä lähtee käyntiin.

Jäin pohtimaan asiaa kun luin juuri aamulla puhelimestani heti herättyäni pari hyvää artikkelia/vinkkilistaa aiheeseen liittyen.

Mitä jos aamu sujuisikin heti herättyäni esimerkiksi näin:

Lue lisää

Kuohu: Unelmia maailmanluokan ekokaupungista

Kuohu 4-2013Oheinen kirjoitukseni on ilmestynyt Kuohussa (4/2013).

Unelmia maailmanluokan ekokaupungista

Pyöräilin syyskuussa Kumpulaan Ilmatieteen laitoksen tiedotustilaisuuteen. Tykkään pyöräilystä, koska se on ekologinen ja terveellinen tapa liikkua pääkaupunkiseudulla paikasta toiseen.

Tilaisuus, johon pyöräilin, käsitteli Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) julkaisemaa viidennen arviointiraportin ilmastotiedettä käsittelevän ensimmäisen osan yhteenvetoa.

IPCC:n yhteenvetoraportti ei yllättänyt. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on kasvanut nopeammin kuin on osattu ennakoida. Ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jäätiköt sulaneet, merenpinta noussut ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet.

Tilanne on pelottava. Mikäli päästöjä ei saada nopeaan laskuun, menetetään mahdollisuus pitää lämpeneminen alle kahdessa asteessa. Tätä taas pidetään kriittisenä rajana sille, että yhteiskunnilla on vielä mahdollisuus selvitä muutoksista.

Miten tämä liittyy Helsinkiin, Arabianrantaan, Toukolaan ja Vanhaankaupunkiin?

Lue lisää

Kirjavinkki: Minä Zlatan Ibrahimović

Minä Zlatan IbrahimovićLuin viime viikolla kirjan jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovićista. Teoksen on kirjoittanut David Lagercrantz. Suomennoksesta vastaa WSOY ja Miika Nousiainen.

Kirja on paljon enemmän kuin tarina Ruotsin kuuluisimmasta jalkapalloilijasta. Kirja on ensinnäkin klassinen tarina ryysyistä rikkauksiin. Toisekseen kyse on ruotsalaisen maahanmuuttajan arjen ja elämän kuvauksesta.

Zlatan Ibrahimović kiteyttää koko kirjan sanoman ensimmäisen sivun omistuskirjoituksessa:

”Haluan omistaa yhden ajatuksen kaikille lapsille siellä jossain, kaikille jotka tuntevat itsensä hieman oudoiksi ja erilaisiksi, jotka eivät sovi joukkoon ja tulevat johdetuksi harhaan. On okei olla erilainen kuin muut. Uskokaa yhä itseenne, se toimi minullakin kaikesta huolimatta.”

Lue lisää

Maailmanparannuksella tienaa mukavasti: Vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloni

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläTiedotusvälineet ovat tänään (1.11.) julkaisseet ahkerasti verotietoja vuodelta 2012.

Pääsin itsekin uutisiin palkkatietojeni takia. Esimerkiksi YLE julkaisi joidenkin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjohtajien palkkatietoja: Maailmanparannuksella tienattiin mukavasti.

Itse sain, aivan kuten YLE tiesi kertoa, vuonna 2012 verotettavaa ansiotuloa yhteensä 42 001,21 euroa ja verotettavaa pääomatuloa 2179,88 euroa.

Ohessa on avoimuuden hengessä palkka- ja pääomatulotietoni avattu vielä hiukan tarkemmin sekä pohdintaa siitä, että todellinen palkka on paljon muutakin kuin rahaa.

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Seuraavaksi Vegaaninen marraskuu

Lihaton Lokakuu Leo Stranius Tuomas Enbuske Riku RantalaOlin aamulla (31.10.) yhdessä Riku Rantalan kanssa MTV3 Huomenta Suomessa ja Radio Novan Enbuske & Linnanahde Crewssa keskustelemassa Lihattomasta Lokakuusta.

Haastoin syyskuun lopussa osana Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalan olemaan kuukauden ilman lihaa.

Tästä sai alkunsa Lihaton Lokakuu. Haasteeseen vastasi Facebookissa yli 30 000 ihmistä.

Miksi Lihaton Lokakuu? Ohessa on muutama syy miksi tämmöiset kampanjat ovat tärkeitä:

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 225 4 200

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

15 1
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

32 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

41 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.

71 4
Open post by leostranius with ID 18101379551316687
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään? Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa. Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista. Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään. Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa. Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi: - Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta. - Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta. - Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan. Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia? Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.

Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?

58 5
Open post by leostranius with ID 17906550228407418
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?

Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

80 4
Open post by leostranius with ID 18375580954162440
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

33 0
Open post by leostranius with ID 18073973717543603
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.

21 0
Open post by leostranius with ID 17882827290508075
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍 Kuva: Nasa.
Seuraa minua Instagramissa