Kotitalouksien ja kaupunkien ruokahävikki pienemmäksi

Kotitalouksien ruokahävikkiViime viikolla vietettiin Hävikkiviikkoa. Teemaviikon tarkoitus on vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä.

Keskimäärin jokainen suomalainen heittää vuodessa noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin (ks. viereinen kuva).

Sen arvo on noin 125 euroa. Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki vastaa ilmastovaikutuksiltaan noin 100 000 auton hiilidioksidipäästöjä.

Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta Suomessa haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia.  Suurin osa eli 35 % elintarvikeketjun ruokahävikistä syntyy Suomessa kotitalouksissa. Teollisuuden osuus on 27 %, kaupan 18 % ja ravitsemuspalveluiden 20%. Lisää tietoa ruokahävikistä täällä.

Esimerkiksi usein kauhistelemiemme pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Usein juuri pakkauskokoja pienentämällä tai muuten hyvällä pakkauksella voidaan vähentää ruokahävikkiä.

Myös julkisella sektorilla riittää tehtävää.

Lue lisää

Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Talvivaara Leo Stranius ja Tuula PohjolaOlin aamulla 9.11.2013 Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Mukana oli myös tekniikan tohtori Tuula Pohjola.

Talvivaara on moniongelmainen yhtiö.

Käytetty tekniikka (bioliuotus) ei ole toiminut odotetulla tavalla, kaivos on aiheuttanut vakavia ympäristöhaittoja ja viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, että myöskään taloudellisia toimintaedellytyksiä ei ole.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos kaivos saataisiin suljettua ja ajettua alas mahdollisimman nopeasti.

Käytännössä kaivoksen pysäyttäminen ei kuitenkaan suju nopeasti, helposti eikä halvalla. Pysäyttäminen on ikävää, hankalaa, vaikeaa ja kestää vuosia.

Pysäyttäminen kuitenkin onnistuu! Kyse ei ole ikiliikkujasta. Talvivaaralla pitää ympäristöluvankin mukaan olla suunnitelma siitä, miten kaivoksen toiminta ajetaan alas, kun sen käyttö loppuu.

Ohessa on kolmen kohdan suunnitelma Talvivaaran toiminnan lopettamiseksi ja sen jälkeen toimenpidesuunnitelma jatkotoimenpiteiksi.

Lue lisää

Arvio: Pekka Himanen ja Manuel Castells: Kestävän kasvun malli -loppuraportti

Kestävän kasvun malli Jyrki Katainen Pekka HimanenSäätytalolla julkaistiin torstaina 7.11.2013 Manuel Castellsin ja Pekka Himasen toimittama Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen loppuraportti.

Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti pääministeri Jyrki Katainen.

Odotukset olivat tietysti kovat kaiken tutkimushankkeen ympärillä leijuneen kohun jälkeen. Valitettavasti monet joutuivat pettymään. Niin minäkin.

Toisaalta. Vaikka olisi kuinka kriittinen, niin kyllä raportissa on paljon kiinnostavia ajatuksia ja se on nopean silmäilyn jälkeen ilman muuta lukemisen arvoinen. Suosittelen siis pääsemään yli omista ennakkoluuloista ja tutustumaan loppuraporttiin avoimin silmin siitä huolimatta, että se ei välttämättä kestä akateemista tarkastelua.

Ohessa on raportin kolme heikkoutta ja sen jälkeen paljon kehuja.

Lue lisää

Helsinki: Talousarvio 2014 sekä valtuustoaloite energiansäästötoimien kohdentamisesta

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläHelsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin tänään 6.11. noin viiden tunnin keskustelu vuoden 2014 talousarvioesityksestä.

Lopullisesti talousarvio hyväksytään viikon päästä 13.11. pidettävässä kokouksessa.

Talousarviossa vuodelle 2014 on ympäristönäkökulmasta katsoen paljon hyvää.

Joukkoliikenteen parantamiseen laitetaan 5-7 miljoonaa euroa vuosittain. Pyöräteihin satsataan noin kymmenen miljoonaa vuosittain.

Tavoite arvokkaiden metsien suojelemisesta ja monimuotoisuuden lisäämisestä metsäisen suojeluverkoston avulla etenee ensivuodelle varattujen rahojen turvin. Tovottavasti Meri-Rastilakin saadaan vielä suojeltua!

Myös ilmastosuojelutyöhön saatiin lisärahaa. Näin pystymme pitämään kiinni tavoitteestamme vähentää ilmastopäästöjämme 30 prosenttia, aivan kuten Emma Kari Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa hyvin totesi.

Monia muitakin hyviä ja ympäristön kannalta fiksuja hankkeita lähtee liikkeelle.

Lue lisää

Ympäristöjärjestöjen tavoitteet Varsovan ilmastokokoukselle

Ilmastoasenne Kuva Hanna HeikkiläYmpäristöjärjestöt julkaisivat 6.11. omat tavoitteensa Varsovan ilmastokokoukselle.

”Sitovan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että ilmastorahoituksen jatkosta tehdään konkreettisia päätöksiä Varsovassa. Ilmastolla ei ole varaa enää yhteenkään välikokoukseen”, painottaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Itse olen sitä mieltä, että Varsovan ilmastokokouksen tärkein tavoite on estää Puolaa sössimästä neuvotteluita ja varmistaa, että prosessi kohti kunnianhimoista ilmastosopimusta jatkuu. Varsovassa pitäisi pystyä myös sopimaan riittävistä päästövähennyksistä ja oikeudenmukaisesta taakanjaosta, jotta ilmastosopimus saadaan aikaan vuonna 2015.

Suomen tulee ympäristöjärjestöjen mielestä:

Lue lisää

Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen

Fukushima-kynttilämielenosoitus-SenaatintorillaNeljä ympäristö- ja ilmastotutkijaa julkaisi 3.11.2013 avoimen kirjeen, jossa he kehottivat ympäristötoimijoita edistämään kehittyneen ydinenergian käyttöönottoa ilmastonlämpenemiseen hillitsemiseksi.

Kirje löytyy suomeksi Ilmastotiedon sivuilta.  Tutkijoiden mukaan ” Ydinvoiman jatkuva vastustaminen vaarantaa ihmiskunnan mahdollisuudet välttää vaarallinen ilmastonmuutos.”

Ymmärrän toki hyvin joidenkin toimijoiden halua edistää ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, jossa on paljon ydinvoimaa, päästöt asukasta kohden ovat suhteellisen pienet. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden kehitys on ollut aiemmin kallista ja hidasta.

Nyt tilanne on muuttunut. Uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko ja tuuli, ovat entistä kilpailukykyisempiä. Energiansäästö ja energiatehokkuus taas ovat ylivoimaisia keinoja päästöjen ja muidenkin ympäristöhaittojen vähentämiseen.

Se mikä onnistui menneinä vuosikymmeninä, on tuskin mahdollista enää nykyisin, kun käsillä on selvästi ydinvoimaa parempia vaihtoehtoja. Itse olen siis neljän tutkijan kanssa eri mieltä.

Ohessa on viisi syytä, miksi en aio ryhtyä ainakaan vielä ydinvoiman puolustajaksi.

Lue lisää

Kirjavinkki: Minä Zlatan Ibrahimović

Minä Zlatan IbrahimovićLuin viime viikolla kirjan jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovićista. Teoksen on kirjoittanut David Lagercrantz. Suomennoksesta vastaa WSOY ja Miika Nousiainen.

Kirja on paljon enemmän kuin tarina Ruotsin kuuluisimmasta jalkapalloilijasta. Kirja on ensinnäkin klassinen tarina ryysyistä rikkauksiin. Toisekseen kyse on ruotsalaisen maahanmuuttajan arjen ja elämän kuvauksesta.

Zlatan Ibrahimović kiteyttää koko kirjan sanoman ensimmäisen sivun omistuskirjoituksessa:

”Haluan omistaa yhden ajatuksen kaikille lapsille siellä jossain, kaikille jotka tuntevat itsensä hieman oudoiksi ja erilaisiksi, jotka eivät sovi joukkoon ja tulevat johdetuksi harhaan. On okei olla erilainen kuin muut. Uskokaa yhä itseenne, se toimi minullakin kaikesta huolimatta.”

Lue lisää

Maailmanparannuksella tienaa mukavasti: Vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloni

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläTiedotusvälineet ovat tänään (1.11.) julkaisseet ahkerasti verotietoja vuodelta 2012.

Pääsin itsekin uutisiin palkkatietojeni takia. Esimerkiksi YLE julkaisi joidenkin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjohtajien palkkatietoja: Maailmanparannuksella tienattiin mukavasti.

Itse sain, aivan kuten YLE tiesi kertoa, vuonna 2012 verotettavaa ansiotuloa yhteensä 42 001,21 euroa ja verotettavaa pääomatuloa 2179,88 euroa.

Ohessa on avoimuuden hengessä palkka- ja pääomatulotietoni avattu vielä hiukan tarkemmin sekä pohdintaa siitä, että todellinen palkka on paljon muutakin kuin rahaa.

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Seuraavaksi Vegaaninen marraskuu

Lihaton Lokakuu Leo Stranius Tuomas Enbuske Riku RantalaOlin aamulla (31.10.) yhdessä Riku Rantalan kanssa MTV3 Huomenta Suomessa ja Radio Novan Enbuske & Linnanahde Crewssa keskustelemassa Lihattomasta Lokakuusta.

Haastoin syyskuun lopussa osana Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalan olemaan kuukauden ilman lihaa.

Tästä sai alkunsa Lihaton Lokakuu. Haasteeseen vastasi Facebookissa yli 30 000 ihmistä.

Miksi Lihaton Lokakuu? Ohessa on muutama syy miksi tämmöiset kampanjat ovat tärkeitä:

Lue lisää

Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Seuraa minua Instagramissa