Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin tänään 6.11. noin viiden tunnin keskustelu vuoden 2014 talousarvioesityksestä.
Lopullisesti talousarvio hyväksytään viikon päästä 13.11. pidettävässä kokouksessa.
Talousarviossa vuodelle 2014 on ympäristönäkökulmasta katsoen paljon hyvää.
Joukkoliikenteen parantamiseen laitetaan 5-7 miljoonaa euroa vuosittain. Pyöräteihin satsataan noin kymmenen miljoonaa vuosittain.
Tavoite arvokkaiden metsien suojelemisesta ja monimuotoisuuden lisäämisestä metsäisen suojeluverkoston avulla etenee ensivuodelle varattujen rahojen turvin. Tovottavasti Meri-Rastilakin saadaan vielä suojeltua!
Myös ilmastosuojelutyöhön saatiin lisärahaa. Näin pystymme pitämään kiinni tavoitteestamme vähentää ilmastopäästöjämme 30 prosenttia, aivan kuten Emma Kari Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa hyvin totesi.
Monia muitakin hyviä ja ympäristön kannalta fiksuja hankkeita lähtee liikkeelle.
Yksi näistä on Kokoomuksen ehdottama Helsinki-LED hanke, jossa korvataan kaikki Helsingin julkisen tilan valaisimet energiatehokkailla LED-ratkaisuilla vuoden 2016 loppuun mennessä.
Hankkeen tavoitteena on energiansäästöjen aikaansaaminen, kaupungin käyttömenojen
vähentäminen sekä kaupunkitilan viihtyisyyden parantaminen.
Kiitos kokoomukselle hyvästä aloitteesta!
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Laura Rissanen totesi, että ”Tällaisia kokonaisvaltaisia hankkeita kaipaamme lisää, jossa samanaikaisesti luodaan uutta lisäarvoa ja säästetään sekä rahaa että energiaa. Hankkeita, joissa on vain voittajia.”
Tästä inspiroituneena teimme Vasemmistoliiton Petra Malinin kanssa valtuustoaloitteen, jossa esitämme, että koulujen ja muiden kaupungin tilojen energiasäästötoimista saadut säästöt kohdennettaisiin toimijoille itselleen. Esimerkiksi Vantaa kouluissa säästettiin 280 000 euroa vuodessa 15 koulun omilla energiasäästötoimilla. Myös seitsemässä helsinkiläiskoulussa on alkanut vastaava EU-kokeilu.
Esitämme valtuustoaloitteessamme, että kokeilua, jossa toimijat saavat puolet mahdollisesta säästösummasta, laajennetaan koulujen lisäksi myös muihin kaupungin kiinteistöihin, esimerkiksi päiväkoteihin, liikuntatiloihin ja muihin toimitiloihin.
Valtuustoaloitteen allekirjoitti 68 valtuutettua. Allekirjoittajia oli mukana kaikista yhdeksästä valtuustoryhmästä.
Lisäksi teimme Petra Malinin kanssa valtuustoaloitteen ylijääneen kouluruoan kokeiluluontoisesta myymisestä. Suomessa tuhlataan vuosittain yli 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Myös koulujen keittiöissä jää ruokaa yli, koska ruokaa joudutaan valmistamaan varmuuden vuoksi niin paljon, ettei se lopu kesken.
Tämän aloitteen allekirjoitti yhteensä 56 valtuutettua. Allekirjoittajia oli niin ikään mukana kaikista yhdeksästä valtuustoryhmästä.
Alla on molemmat valtuustoaloitteemme kokonaisuudessaan.
***
Valtuustoaloite koulujen ja muiden kaupungin tilojen energiansäästötoimien kohdentamisesta
Vantaan kouluissa säästettiin 280 000 euroa vuodessa 15 koulun omilla energiasäästötoimilla (Helsingin Sanomat 14.10.2013). Koulut ovat saaneet osan säästyneistä rahoista itselleen.
Myös seitsemässä helsinkiläiskoulussa on alkanut EU-kokeilu, jossa pyritään kahdeksan prosentin energiansäästöön. Koulut saavat itselleen puolet mahdollisesta säästösummasta.
Toinen puoli säästöistä voitaisiin ohjata esimerkiksi ylimääräiseen energiansäästörahastoon, josta jaettaisiin halpakorkoista lainaa asukkaille ja yrityksille hakemusten perusteella energiaa säästäviin ja taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin sekä tukea kaupungin omille asuin- ja palvelukiinteistöille hakemusten perusteella. Lainat ja korot maksettaisiin kaupungille takaisin niillä kustannussäästöillä, joita hankkeet tuovat.
Kaupunginvaltuusto on hyväksymässään strategiaohjelmassa vuosille 2013-2016 sopinut mm. seuraavaa:
– ”Käynnistetään uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyviä kokeiluja.”
– ”Koko Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.”
Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kokeilua, jossa toimijat saavat puolet mahdollisesta säästösummasta, laajennetaan koulujen lisäksi myös muihin kaupungin kiinteistöihin, esimerkiksi päiväkoteihin, liikuntatiloihin ja muihin toimitiloihin.
Helsingissä
Leo Stranius (vihr) ja Petra Malin (vas)
***
Valtuustoaloite ylijääneen kouluruoan kokeiluluontoisesta myymisestä
Suomessa tuhlataan vuosittain yli 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Myös koulujen keittiöissä jää ruokaa yli, koska ruokaa joudutaan valmistamaan varmuuden vuoksi niin paljon, ettei se lopu kesken. Jyväskylässä Vaajakummun koulussa tehtiin kokeilu, jossa ylijäämäruokaa myytiin edulliseen hintaan lähialueen asukkaille. Pieni 1,5 euron maksu kattoi kaikki ylimääräisen ruokailijan aiheuttamat kulut. Ylijääneen ruoan myynti vähensi kaatopaikkajätettä. Osa lähiseudun asukkaista sai mahdollisuuden nauttia edullista ja terveellistä ruokaa ja eri-ikäisten asukkaiden kanssakäyminen lisääntyi, kun seudun perheet ja vanhukset lähtivät kotoaan kouluaterialle. Kokeilu sujui niin hyvin, että Jyväskylän kaupunki päätti jatkaa toimintaa ja harkitsee sen laajentamista muihin kouluihin. Myös Rovaniemellä on hyödynnetty koulujen ylijäämäruokaa jakamalla sitä maksutta alueen eläkeläisille.
Helsingin kaupungin arvoihin kuuluvat taloudellisuus ja ekologisuus. Ylijäämäruoan hyödyntäminen on resurssien viisasta käyttöä, joka voi vaikuttaa positiivisesti myös asukkaiden kanssakäymiseen ja hyvinvointiin.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että myös Helsingissä otettaisiin käyttöön ylijääneen kouluruoan myynti- tai jakelukokeilu, josta saatujen kokemusten perusteella voitaisiin selvittää toiminnan laajempaa soveltuvuutta Helsinkiin.
Helsingissä
Petra Malin (vas) ja Leo Stranius (vihr)
***
Metsäluonnon suojelu ja monimuotoisuuden lisääminen Helsingissä taitaisi saada aika kovan kertoimen, jos niistä joku vetoja ottaisi. Taas oli muuten mennyt Vantaan puolella Kylmäojan rannat kaupunki silpomaan ja viemään taimenilta suojan. Aika paljon saa ideoida Helsingin puolellakin, kun näitä rakentamisuhan alle meneviä alueita tulee koko ajan lisää, ja kaupungin kasvu ei niidenkään jälkeen ole loppumassa.
Ainakin voi sanoa, että luontoa ei kaupasta saa ja talouskasvu ei sitä takaisin tuo, jos sen menee tuhoamaan. Olisikin syytä kaupungin itse huomata tämä, kun ei kaupunkilaiset voi kehittää vaihtoehtokaavoja jokaiseen kohteeseen, ja juosta kaupungin työntekijöiden perässä, ettei vahingossa mene tärkeää luontoa, kuten tuolla Kylmäojalla. Sille ei sitten mitään voi, jos enemmistö haluaa kaiken rakentaa, mutta hassusti kaikki aina koittavat muistaa mainita nämä asiat puheissaan, vaikka teossa unohtuisivatkin. Ei saisi polttaa fossiilisia, ei saisi kuluttaa kestämättämästi, metsässä sielu lepää…Olisi vain kiva joskus nähdä siirryttävän puheista tekoihin, niin laskisi tämä akuutti turhauma inhimilliselle tasolle.