Kotitalouksien ja kaupunkien ruokahävikki pienemmäksi

Kotitalouksien ruokahävikkiViime viikolla vietettiin Hävikkiviikkoa. Teemaviikon tarkoitus on vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä.

Keskimäärin jokainen suomalainen heittää vuodessa noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin (ks. viereinen kuva).

Sen arvo on noin 125 euroa. Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki vastaa ilmastovaikutuksiltaan noin 100 000 auton hiilidioksidipäästöjä.

Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta Suomessa haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia.  Suurin osa eli 35 % elintarvikeketjun ruokahävikistä syntyy Suomessa kotitalouksissa. Teollisuuden osuus on 27 %, kaupan 18 % ja ravitsemuspalveluiden 20%. Lisää tietoa ruokahävikistä täällä.

Esimerkiksi usein kauhistelemiemme pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Usein juuri pakkauskokoja pienentämällä tai muuten hyvällä pakkauksella voidaan vähentää ruokahävikkiä.

Myös julkisella sektorilla riittää tehtävää.

Lue lisää

Roihuvuoressa Herkkupesä: Joulu ilman ruokahävikkiä?

Suomalaisissa kodeissa heitetään vuosittain miljoonia kiloja ruokaa roskiin. Varsinkin juhlapyhinä ruokajätettä kertyy helposti enemmän kuin muulloin.

Kotona valmistettua ruokaa kipataan roskiksiin noin 20-30 miljoonaa kiloa vuosittain sen vuoksi, että kotiruokaa valmistetaan liikaa ja sitä jää lautastähteeksi, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen MTT:stä.

Asiaa pohditaan mm. MTT:n, Motivan ja muutaman muun tahon vetämän Saa syödä! -hankkeessa.  Olen itse mukana hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen myötä Helsingin Roihuvuoressa kokeillaan ruoan jakamista naapuruston kesken ihan virallisesti.

Taloyhtiön kylmäkellariin on järjestetty ruoan jakopiste ”Herkkupesä”. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä, tai samana päivänä valmistettuja ruokia. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa syötäväkseen Herkkupesään jätettyjä ruokia.

Lue lisää

Ruoan hävikkiä ehkäisemään: Otetaanko käyttöön hävikkivero?

Löysin eilen (8.2.2012) jääkaapistani vanhan jälkiuunileivän (kuvassa). Kauhukseni parasta ennen päivä oli ollut jo aikaa sitten – tarkemmin ottaen 20.1.2012.

Kuvittelin, että roskiin meni, vaan eipä mennytkään. Leipä oli oikein hyvässä kunnossa ja syömäkelpoista.

Ei voi kuin ihmetellä miten eri tavoin eri elintarvikkeet säilyvät. Monet vaaleat leivät menevät pilalle tai homehtuvat moneen kertaan muutamassa viikossa. Tämä jälkiuunileipä oli kuitenkin kuin uutta, vaikka parasta ennen päiväys oli 19 päivän takaa.

Ruokajäte kuormittaa ympäristöä melkoisesti. Eniten ruokahävikkiä syntyy MTT:n tekemän selvityksen mukaan (pdf) kotitalouksissa. Arviot hävikiksi päätyvän ruoan osuudesta vaihtelevat 10-20 prosentin välillä kotitalouksien ruokaostoista siinä missä päivittäistavarakaupassa roskiin päätyy vain muutama prosentti ruoasta.

Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami