Varsovan ilmastokokouksessa otettiin askelia taaksepäin

Varsovan ulosmarssiVarsovan ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin.

Tavoitteena oli edetä kohti sitovaa ja kunnianhimoista kansainvälistä ilmastosopimusta.

Edellisenä vuonna Dohassa sovitun ja Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin ensimmäisen osan yhteenvedon julkistamisen jälkeen askelmerkkien piti olla kävelemistä vaille valmiit.

Myös juuri kokouksen alla riehuneen Filippiinien hirmumyrskyn olisi voinut kuvitella vauhdittavan neuvotteluita.

Näin ei tällä kertaa tapahtunut. Maat eivät saaneet sovittua kunnolla edes siitä, miten ja milloin päästövähennystavoitteet tulisi ilmoittaa tulevaa ilmastosopimusta varten.

Paikoin vaikutti siltä, että neuvotteluita kelataan taaksepäin.

Lue lisää

Nyt riitti: Joukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä käveli ulos Varsovan ilmastokokouksesta

Varsovan ulosmarssiJoukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä (mm. Greenpeace, Friends of the Earth ja WWF) sekä ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC käveli tänään (21.11.) ulos Varsovan ilmastokokouksesta.

Tempaus järjestettiin vain päivää ennen kokouksen päättymistä.

Järjestöjen mukaan Puolan ilmastoneuvottelut eivät ole tuottamassa mitään ja voimavarat kannattaa suunnata nyt muualle.

Varsovassa oli tarkoitus edetä kohti sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Valitettavasti neuvottelut ovat ottaneet toistaiseksi vain takapakkia.

Lue lisää

Ympäristöjärjestöjen tavoitteet Varsovan ilmastokokoukselle

Ilmastoasenne Kuva Hanna HeikkiläYmpäristöjärjestöt julkaisivat 6.11. omat tavoitteensa Varsovan ilmastokokoukselle.

”Sitovan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että ilmastorahoituksen jatkosta tehdään konkreettisia päätöksiä Varsovassa. Ilmastolla ei ole varaa enää yhteenkään välikokoukseen”, painottaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Itse olen sitä mieltä, että Varsovan ilmastokokouksen tärkein tavoite on estää Puolaa sössimästä neuvotteluita ja varmistaa, että prosessi kohti kunnianhimoista ilmastosopimusta jatkuu. Varsovassa pitäisi pystyä myös sopimaan riittävistä päästövähennyksistä ja oikeudenmukaisesta taakanjaosta, jotta ilmastosopimus saadaan aikaan vuonna 2015.

Suomen tulee ympäristöjärjestöjen mielestä:

Lue lisää

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.