Ympäristöjärjestöt julkaisivat 6.11. omat tavoitteensa Varsovan ilmastokokoukselle.
”Sitovan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että ilmastorahoituksen jatkosta tehdään konkreettisia päätöksiä Varsovassa. Ilmastolla ei ole varaa enää yhteenkään välikokoukseen”, painottaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.
Itse olen sitä mieltä, että Varsovan ilmastokokouksen tärkein tavoite on estää Puolaa sössimästä neuvotteluita ja varmistaa, että prosessi kohti kunnianhimoista ilmastosopimusta jatkuu. Varsovassa pitäisi pystyä myös sopimaan riittävistä päästövähennyksistä ja oikeudenmukaisesta taakanjaosta, jotta ilmastosopimus saadaan aikaan vuonna 2015.
Suomen tulee ympäristöjärjestöjen mielestä:
1. Tarkistaa päästövähennystavoitteitaan ilmastotieteen mukaisiksi ja sitoutua 2050-ilmastotiekartassa vähentämään päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vähintään 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Nämä ovat vähimmäisvaatimuksia, joista ei voida tinkiä, mikäli halutaan välttyä ilmastokatastrofilta. Suurempiin vähennyksiin on varauduttava tieteellisen tiedon tarkentuessa.
2. Säätää vahva ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten johdonmukainen, vaikuttava ja ennustettava toteuttaminen. Lain tulee sekä vahvistaa pitkän tähtäimen päästövähennystavoite että käynnistää pikaiset ja johdonmukaiset päästövähennyksiin ohjaavat politiikkatoimet.
3. Lopettaa ilmastolle haitalliset suorat ja epäsuorat tuet, jotka lisäävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä, ja edistää tätä tavoitetta myös EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten piirissä.
4. Edistää EU:n tasolla laillisesti sitovia ja kunnianhimoisia tavoitteita päästövähennyksille, uusiutuvan energian osuudelle ja energiansäästölle vuodelle 2030.
5. Edistää oikeudenmukaista vastuunjakoa, niin että se ohjaa kansallisesti ja kansainvälisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Oikeudenmukaisuusperiaatteet on määriteltävä selkeästi ja niiden toteutumista on arvioita riittävin mittarein.
6. Sekä itsenäisesti että osana EU:ta näyttää esimerkkiä kunnianhimoisilla päästövähennyksillä ja rahoitussitoumuksilla ja edistää siten kansainvälisen sopimuksen syntymistä.
7. Ajaa kaikille maille yhtenäistä ”uuden ja lisäisen” ilmastorahoituksen määritelmää, joka turvaa ilmastorahoituksen kasvun eikä vaaranna kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitetta.
8. Edistää rikkaiden maiden sitoutumista nykyisen ilmastorahoituksensa kaksinkertaistamiseen vuosina 2013–2015 ja rahoituksen tasaiseen kasvattamiseen vuosina 2016–2020, jotta 100 miljardin dollarin taso voidaan saavuttaa vuonna 2020.
9. Laatia vielä tällä hallituskaudella ilmastorahoitusstrategia, jossa nimetään ne lähteet ja keinot, joilla Suomi toteuttaa kasvavat ilmastorahoitusvelvoitteensa oikeudenmukaisella, kestävällä ja ennakoitavalla tavalla.
Järjestöjen tavoitteet ovat laatineet Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, 350 Suomi ja ilmasto.org -ilmastosivusto.
Lisätietoja Varsovan ilmastokokouksesta täällä: http://ilmasto.org/varsova ja Ympäristöministeriön sivuilla.
