Climate Aid yhdistää taiteen ja ilmastotyön

Muistatteko Live Aidin hyväntekeväisyyskonsertit, joilla kerättiin lahjoituksia Afrikan nälänhädän uhreille?

Tämän sukupolven suurin hätä koskee ilmastokriisiä.

Tänään 10.10.2019 julkistimme Climate Aid -konsertin ja lahjoituskohteet. Ilmaiskonsertti pidetään Musiikkitalolla lauantaina 23.11.2019. Tapahtuman suojelijana toimii Jenni Haukio.

Visiona on, että tästä lähtee liikkeelle jättiläismäisten ilmastohyväntekeväisyyskonserttien sarja ympäri maailmaa.

Climate Aid syntyi siitä, kun Heta Heiskanen twiittaili Sitran Mari Pantsarin kanssa sekä tuli keskustelmaan luontoväen jouluglögeillä kanssani ideasta joulukuussa 2018. Aiemmin Heta oli puhunut ideasta myös Johanna Almarkin kanssa. Innoistuin tästä ja niin menimme keskustelemaan aiheesta yhdessä Positive Impactin Elina Levulan ja Jussi Kallion kanssa Sitraan. Siitä se lähti.

Lue lisää

Tajuatteko, miten nopea tuleva muutos tulee olemaan?

Aloitin lokakuun alussa työt Kestävän tulevaisuuden johtajana T-Mediassa. Viikko on ollut täynnä uuden oppimista. Yritykset ovat tajunneet hyvin, että ilman vastuullisuutta ja ilmastotoimia ei kohta ole koko liiketoimintaa. Hyvin harva on kuitenkaan tajunnut todennäköisesti sitä, miten nopea käsillä oleva muutos tulee olemaan.

Yrityksiltä vaaditaan vastuullisuuden kentällä yhä enemmän. T-Median vuodesta 2013 toteuttamien Luottamus&Maine-tutkimusten yli 200 000 yksittäistä yritysarviota osoittavat, että asiakkaat ja muut sidosryhmät harkitsevat yhä tarkemmin, millaisten yritysten kanssa ne haluavat olla tekemisissä.

Lue lisää

Kaksi vuotta Kansalaisareenassa

Tätä kirjoittaessa on viimeinen päiväni Kansalaisareenan toiminnanjohtajan tehtävässä. Ensimmäinen julkinen työtehtäväni järjestössä oli lokakuussa 2017 avauspuheenvuoron pitäminen kansainvälisessä Vertaistuen päivässä. Silloin jännitti ja innosti. Nyt on ilmassa haikeutta.

Paljon on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut ja paljon olen matkan varrella oppinut. On ollut etuoikeus olla mukana edistämässä vapaaehtoistoimintaa Kansalaisareenan kautta. Seuraavassa muutamia nostoja parin vuoden ajalta.

Lue lisää

Ekoistin muistelmat

Perjantaina 27.9.2019 klo 16.00 on omaelämäkertani Ekoistin muistelmien julkistustilaisuus Helsingin keskustakirjasto Oodin kirjataivaassa (3 krs). Samana päivänä Helsingissä ja Suomessa vietetään myös kansainvälistä ilmastolakkoa.

Julkistustilaisuudessa minua haastattelee kirjailija Laura Gustafsson. Lisäksi puheenvuoron pitävät isäni Pentti Stranius, europarlamentaarikko Heidi Hautala ja johtaja Mari Pantsar (Sitra). Lämpimästi tervetuloa! Tapahtuma täällä.

Omaelämäkerran kirjoittaminen 45-vuotiaana oli aluksi outo ajatus. En ole elämässäni siinä vaiheessa, jossa kirjoitetaan muistelmia. Siitä huolimatta kirjahanke ja kirjoittaminen omista taustoista vei minut mennessään. Nyt vuoden kestänyt projekti on muuttunut kirjaksi.

Lue lisää

Kestävän tulevaisuuden johtajaksi

Uutisia työtehtävien suhteen. Olen siirtymässä kestävän tulevaisuuden johtajaksi T-Media Relations -nimiseen yritykseen nykyisistä töistäni Kansalaisareenan toiminnanjohtajan paikalta.

Aikaisemmin minua ahdisti se, että kukaan muu ei tee ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi tarpeeksi. Nyt ahdistaa se, että vaikka monet tekevät paljon, aika loppuu kesken. Koen, että myös minun on tehtävä kaikkeni.

Tavoitteenani on vauhdittaa yritysten ja eri organisaatioiden siirtymistä sosiaalisesti oikeudenmukaiseen hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

Haaste on valtava. Ihmiskunta ei mennyt kuitenkaan kuuhun siksi, että se oli helppoa ja halpaa, vaan siksi, että iso haaste motivoi. Vaikka toivottomuus on moraalitonta, Greta Thunbergiltä olen oppinut, että emme tarvitse toivoa. Tarvitsemme tekoja. Kun alamme toimia, on toivoa kaikkialla. 

Nykymenolla hiilibudjettimme riittää alle yhdeksäksi vuodeksi. Jos pystymme vähentämään globaalisti päästöjä 18 % vuosittain tästä vuodesta alkaen, meillä on vielä 66 % mahdollisuus pitää lämpeneminen 1,5 asteen rajoissa. On arvioitu, että 1,5 asteen ja 2 asteen lämpenemisen ero tarkoittaa noin 150 miljoonan ihmisen lisäkuolemaa. Ei ole sama lämpeneekö ilmasto 1,5 vai 2 vai 3 astetta. Jokainen teko lasketaan. 

Oheinen tiedote on julkaistu tänään 18.9.2019.

Leo Stranius kestävän tulevaisuuden johtajaksi T-Mediaan – Ilmastonmuutoksen ajatusjohtaja auttamaan yrityksiä liiketoiminnan suunnittelussa

Lue lisää

Johtamiskulttuurin muutos kohti itseorganisoituvaa organisaatiota

Oheinen kirjoitus on julkaistu alunperin Kansalaisareenan VerkkoAreena-lehden pääkirjoituksena.

Johtamisessa on viimeisen sadan vuoden aikana siirrytty organisaatioiden ja asioiden johtamista korostavasta management-johtamisesta ensin innovatiivisuutta ja ihmisiä korostavaan leadership-johtajuuteen sekä tämän jälkeen palvelevaan johtamiskulttuuriin (servant leadership), jossa johtajan ja esihenkilön ensisijaisena tehtävänä on auttaa omaa porukkaa menestymään ja onnistumaan.

Viime vuosina on alettu puhua yhä enemmän myös itseohjautuvuudesta ja itseohjautuvasta johtamisesta. Itseohjautuva johtamismalli lähtee siitä, että paras osaaminen ei välttämättä ole aina byrokratian huipulla esihenkilöillä tai johtajilla. Väliportaita, hierarkioita ja esihenkilöitä tarvitaan vähemmän ja päätösvaltaa voidaan antaa suoraan tekijöille.

Lue lisää

Äänikirjat mullistivat kirjojen kulutukseni – Kesällä luetut/kuunnellut kirjat

Olen viimeiset pari vuotta kuunnellut äänikirjoja. Tämä on mullistanut kirjojen kulutukseni.

Kun muutama vuosi sitten luin ehkä noin 2-4 paperikirjaa kuukaudessa, on äänikirjojen myötä kirjamäärät moninkertaistuneet.

Kivointa on kuunnella äänikirjoja kuntoillessa. Langattomat kuulokkeet ovat hyvät!

Lisäksi kuuntelen kirjoja kaksinkertaisella nopeudella. Kun aikanaan aloitin tämän, kuulosti puhe aivan aluksi vähän huvittavalta. Ei mennyt kuitenkaan kauan, kun aivot tottuivat nopeampaan tahtiin. Nykyään en edes huomaa nopeampaa lukutahtia. Ainoastaan koko kirja tulee kuunneltua puolet lyhyemmässä ajassa ja siitä saa paljon enemmän irti, kun keskittyminen paranee.

Tyypillisesti kuuntelen kirjoja juoksulenkillä, kotitöitä tehdessä tai pyöräillessäni paikasta toiseen. On kätevää kun koko kirjasto on aina mukana puhelimessa. Erillistä lukulaitetta ei tarvita.

Lue lisää

Vieraskynä: Earth Strike -Suomi 27.9.2019

Luettuani Greta Thunbergin kirjan tulin vakuuttuneeksi, että koululaisten perjantaiset ilmastolakot eivät riitä.

Olemme kriisissä ja tarvitsemme kaikki mukaan. Yksilövalintojen ohella tarvitsemme järjestelmän muutoksen. Hyvä tapa asettaa tulevaisuus nykyisyyden edelle on osallistua tavalla tai toisella yleiseen ilmastolakkoon 27.9.2019.

Ymmärrän, että monille suurille ay-liitoille tai keskusjärjestöille lakko tai yleislakko ovat niin latautuneita, merkityksellisiä ja symbolisia käsitteitä, että on vaikeaa tai mahdotonta lähteä mukaan “yleislakkoon”.

Toisaalta herää kysymys. Mikä voisi olla tärkeämpi asia lakkoilla, kuin yhteinen tulevaisuutemme ja ilmasto? Lakkoillaanhan sitä kiky-minuuteista ja palkankorotustenkin puolesta. Earth Strike olisi ay-järjestöille hyvä tapa näyttää, että he ovat ymmärtäneet, mikä on tämän sukupolven suurin haaste ja kaikkein tärkein puolustettava arvo.

Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä niin paljon kuin pystymme! Meillä on niin paljon voitettavaa.

Ohessa Earth Strike Suomen vieraskynäkirjoitus blogiini.

Lue lisää

Talkoolaisena Saparomäessä

Kansalaisareenassa työntekijät saavat käyttää kaksi päivää vapaaehtoistoimintaan vuodessa.

Hyödynsin tätä mahdollisuutta ja olin yhden lauantain koko perheen voimin ystäväni Eveliina Lundqvistin perustamassa Saparomäessä talkootöissä. Saparomäki on turvallinen loppuelämän koti entisille tuotantoeläimille Porvoossa.

Otimme pyörät mukaan ja lähdimme eräänä lauantai aamuna bussilla Porvooseen koko perheen voimin. Porvoosta pyöräilimme puolisoni sekä viisi- ja seitsemänvuotiaiden lasten kanssa vielä kuuden kilometrin matkan perille.

Idea talkoista Saparomäessä tuli ystävältäni. Hän oli sopinut Saparomäen kanssa ajankohdasta ja kerännyt joukon ystäviään mukaan. Olikin mukavaa, kun paikalla oli läheisiä ystäväperheitä ja lapsilla näin leikkiseuraa.

Mitä sitten viikonlopun aikana teimme?

Lue lisää

Greta Thunberg ja Sydämen asioita

”Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä niin paljon kuin pystymme.”

Olin viikonloppuna tekemässä talkootöitä eläinten turvakoti Saparomäessä. Pyörämatkalla kuuntelin perjantaina 16.8.2019 suomeksi ilmestyneen Greta Thunbergista kertovan kirjan Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä.

Kirja oli omasta mielestäni kiinnostava ainakin kolmesta eri näkökulmasta.

Lue lisää

Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Seuraa minua Instagramissa