Tajuatteko, miten nopea tuleva muutos tulee olemaan?

Aloitin lokakuun alussa työt Kestävän tulevaisuuden johtajana T-Mediassa. Viikko on ollut täynnä uuden oppimista. Yritykset ovat tajunneet hyvin, että ilman vastuullisuutta ja ilmastotoimia ei kohta ole koko liiketoimintaa. Hyvin harva on kuitenkaan tajunnut todennäköisesti sitä, miten nopea käsillä oleva muutos tulee olemaan.

Yrityksiltä vaaditaan vastuullisuuden kentällä yhä enemmän. T-Median vuodesta 2013 toteuttamien Luottamus&Maine-tutkimusten yli 200 000 yksittäistä yritysarviota osoittavat, että asiakkaat ja muut sidosryhmät harkitsevat yhä tarkemmin, millaisten yritysten kanssa ne haluavat olla tekemisissä.

Esimerkiksi tuoreen eurobarometrin mukaan 93 % eurooppalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana ja 93 % kertoo myös tehneensä jo asialle jotain. Valmius kunnianhimoisille ilmastotoimille on olemassa. Suomen hallitus taas on sitoutunut olemaan hiilineutraali hyvinvointivaltio viimeistään vuoteen 2035 mennessä.

Kriisitietoisuus ilmastonmuutoksesta ei ole tarttunut tutkijoista vain ihmisiin ja poliittisiin päättäjiin. Esimerkiksi kesällä 2019 juuri G20-kokouksen alla maailman suurimmat sijoittajat vaativat nopeita ilmastotoimia ja sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Avoimessa kirjeessä maailman johtajille oli mukana lähes puolet maailman sijoitusvarallisuudesta.

Vastuullisuusstrategiaksi ei riitä, että täytetään lainsäädännön edellytykset ja vastataan eettisiin minimivaatimuksiin. Eikä pitkään riitä sekään, että luodaan vastuullisuudesta strategista kilpailukykyä. Tämän päivän menestyjät ovat niitä, jotka toimivat oman toimialansa suunnannäyttäjinä ja luovat kokonaan uusia markkinoita.

Ei riitä, että naudanlihapaketin muovipakkausta muutetaan ympäristöystävällisemmäksi, kun meidän täytyy tulevina vuosina siirtyä kokonaan kasvisperäisiin proteiinilähteisiin tai hankitaan työntekijöille vähäpäästöisempiä polttomoottoriautoja, kun kaikista fossiilisista polttoaineista täytyy luopua mahdollisimman pian.

Hyviä esimerkkejä kehityksestä alkaa olla jo paljon. Esimerkiksi Norjassa syyskuussa 2019 myydyistä autoista 54,5 % oli täyssähköautoja, 22,8 % hybridejä, vain 10,3 % bensa-autoja ja 12,4 % dieselautoja. Käytännössä pelkästään Tesloja myytiin enemmän kuin fosiilisella polttoaineilla kulkevia menopelejä. Fossiilisten autojen aikakausi voi tulla tiensä päätökseen nopeasti.

Syyskuun 2019 lopussa ruotsalainen sanomalehti Dagens ETC ilmoitti, ettei enää ota vastaan mainoksia fosiilifirmoilta. Samaan aikaan ihmisten lentohäpeä vaikuttaa lentämiseen ja sen kasvuodotuksiin jo merkittävästi. Jopa Venäjäkin ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen syyskuussa eikä maailmassa ole enää kuin 11 maata, jotka eivät ole ratifioineet kunnianhimoista sopimusta.

Muutos voi tapahtua yllättävän nopeasti. Muutoksen myös pitää tapahtua todella nopeasti. IPCC:n arvion mukaan globaali hiilibudjettimme riittää nykymenolla alle yhdeksäksi vuodeksi. Jos onnistumme vähentämään päästöjä tästä vuodesta lähtien 18 % vuosittain, on meillä vielä 66 % mahdollisuus pitää lämpeneminen alle 1,5 asteessa. Maailman talousfoorumi listaa kaikkein suurimmiksi ja todennäköisimmiksi riskeiksi epäonnistumisen ilmastokriisin torjumiseksi, äärimmäiset sääilmiöt ja luonnonkatastrofit.

Tulevaisuuden vastuullisuus on oman hiilijalanjäljen minimoinnin ohella erityisesti ekologisen kädenjäljen maksimointia eli yhteiskunnallisen muutoksen vauhdittamista oman toiminnan kautta. Edelläkävijät sopeutuvat parhaiten ja hyötyvät eniten. Samalla edelläkävijät määrittävät pelisäännöt ja antavat poliittisille päättäjille rohkeutta tehdä vaadittavat muutokset.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että fossiiliset polttoaineet, eläinproteiinit ja muut ilmastokriisiä kiihdyttävät tekijät tulevat häviämään markkinoilla yhtä nopeasti kuin aikanaan hevoset kaupunkien keskustoista, filmirullat kauppojen hyllyiltä tai videovuokraamot kaupunkikuvasta.

Muutos on valtava, nopea ja erittäin toivottava.


Yksi kommentti artikkeliin ”Tajuatteko, miten nopea tuleva muutos tulee olemaan?”

  1. Hei vaan,

    Hienoa, että muutos tulee, eikä se tule hetkeäkään liian aikaisin. Nyt jatketaan ilmastoystävällisten valintojen polulla itse kukin ja sitoudutaan ilmastoystävälliseen hiilineutraaliin elämäntapaan.

    Voimia paljon kaikille hiilineutraalin yhteiskunnan ystäville, edelläkävijöille ja aloittelijoille!

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!