Lahja ilmastolle – Climate Aid

Greta Thunberg sanoo inspiroivasti “one thing we need more than hope is action”. Toiminnasta syntyi maailman ensimmäinen Climate Aid.

Viime viikolla vietettiin Climate Aid -viikkoa. Climate Aid -viikolla nähtiin upeaa ilmastoaktiivisuutta ja järjestettiin jopa 18 erilaista tapahtumaa, joissa käsiteltiin ilmastonmuutosta tieteen, taiteen ja toiminnan kautta. Viikko huipentui lauantaina 23.11.2019 järjestettyyn maailman ensimmäiseen Climate Aid -konserttiin. Itselläni oli suuri kunnia sanoa konsertissa tervetulosanat yhdessä Sitran Mari Pantsarin kanssa.

Monet muistavat 1980-luvun LiveAid-konsertit, joilla kerättiin rahaa Afrikan nälänhädän uhreille. Nyt haluamme kerätä varoja ilmaston hätätilan auttamiseen ja kasvattaa hiilinieluja.

Siksi, että ilmastokriisi on tämän sukupolven tärkein kysymys.

Tässä esimerkki konsertista

Konsertti oli ilmainen. Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni lahjoittaa ja kasvattaa hiilinieluja menemällä osoitteeseen www.climateaid.fi – sitä kautta on mahdollisuus lahjoittaa rahaa puiden istutukseen ja soiden ennallistamiseen. Tehkää lahjoitus viimeistään 6.12. mennessä.

Lisäksi kannattaa muistaa, että onnistumisen kannalta tärkeitä eivät ole ne asiat, joita tehdään silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat, joita tehdään säännöllisesti. Muistakaa ilmastotoimet myös konsertin ja lahjoituksen jälkeen.

Konsertin aluksi kuulimme terveisiä YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Patricia Espinosalta ja konsertin suojelija Jenni Haukiolta. Haukio toivotti kaikille hyvää konsertti-iltaa seuraavilla sanoilla:

“Hyvät ystävät, tänä iltana unelmat voittavat ahdistuksen. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Näine sanoin toivotan kaikille mitä elämyksellisintä ja vaikuttavinta konsertti-iltaa!”

Ohessa vielä toinen näyte konsertista, jossa mukana myös hurmaavat Biolapset:

Voit vielä osallistua Climate Aid toimintaan tekemällä lahjoituksen ilmastolle vielä tänään tai viimeistään 6.12. mennessä osoitteessa: www.climateaid.fi/lahjoita

Kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana tukemassa ja tekemässä Climate Aid’a. Kiitos myös kaikille tapahtumien osallistujille ja lahjoittajille.

Climate Aid on omistettu kaikille ilmastotekoja tekeville. Me emme ole yksin

# climateaid #tahtimuutokselle


15 kommenttia artikkeliin ”Lahja ilmastolle – Climate Aid”

  1. Kuten edellisen blogin kommentissani sanoin, väitän vieläkin, että nykyhetkessä kiireellisiä toimenpiteitä vaativa ilmastokriisi/ hiilinielujen kasvattaminen ei onnistu tarpeeksi nopeasti soita ennallistamalla. Se ei siis ole tarpeeksi nopea keino jarruttaa nyt heti ilmaston lämpenemistä. Muutenkaan tuhotun luonnon ennallistaminen ei palauta koskaan luontoa täysin ennalleen. Tuhot on estettävä.

    Ette tosiaankaan ole yksin ! Ette ole olleet aikaisemminkaan !
    Oletko Leo itse käynyt tutustumassa soihin ja suotutkimukseen esimerkiksi Pohjois-Karjalan biosfäärialueella ( hyväksytty UNESCON ohjelmaan v.1992 ) Suosittelen tutustumista siellä terhtyihin tieteellisiin havaintoihin.
    Biosfäärialueen kenttäkeskus on ollut Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusasema Ilomantsissa. Kävin siellä suonkin laidalla 1990-luvulla tutustumassa asiaan luonnossa paikan päällä saadakseni lisätietoa omaan turvesoiden suojeluumme paikallisen Tulivuorten Alueellisen Luonnonpuiston alueella ( kotipaikkani lähellä on mm.suomuseo, joka esittelee turvesoiden ekosysteemiä ) .Mekrijärvi onkin tosi upea tutkimuspaikka. Kädessäni on yksi ko.aseman toimintakertomuksista. Siitä ilmenee, että asemalla on tehty mm. useita tutkimuksia metsän ja soiden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

    Mekrijärven Tutkimusaseman soita koskevista tutkimuksista mainittakoon Suomen Akatemian rahoittama ” Hiilen kertymänopeus havumetsävyöhykkeen soissa ” ( Rate of carbon accumulation in the mires of boreal zone ). Ja ” Patvinsuon ekosysteemin kehitys ja hiilen kertymät ” ( Natural history and rate of carbon accumulation in Patvinsuo mire ecosystems ), Olen rampannut paljon lapsuudessani ja nuoruudessani soilla ja rämeillä, ja olen käynyt Patvinsuollakin ” nuuskimassa ” suon lumoavaa tuoksua.
    Luettavaksi vielä : ” Turvevarojen kasvu eri-ikäisissä soissa ” ( Rate of peat accumulation in mires of different ages ) ja mm.Kansanterveyslaitoksen rahoittama ” Suoekosysteemin metaani- ja dityppioksidiemissiot ” ( Emissions on methane and nitrous oxide from peatland ecosystems ). Näitä tutkimuksia on ollut suomalaisten kanssa tekemässä useiden maiden tutkijoita.
    Näitä tutkimuksia ei tosin voi ” kuunnella ” juostessa digilaitteella…ne vaativat jonkin verran parempaa keskittymistä …Mukavia ” suonkosteita ” lukuhetkiä !

    .

    Vastaa
  2. PS.
    ” Kestävän tulevaisuuden “…johtajalle :
    suhtautukaamme näihin asioihin vakavasti.
    Unescon ” Ihminen ja biosfääri” – ohjelma on kansainvälinen tutkimus-ja yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on säilyttää maapallo sekä ihmisille että eläin-ja kasvilajeille elinkelpoisena.
    Ohjelmaan kuuluvan Suomen ensimmâisen Pohjois-Karjalan biosfäärialueen tutkimuksissa pyritään löytämään toimivia ja kestäviä ratkaisuja ympäristö -ja talousongelmiin ns. ” kestävän kehityksen” hengessä Seurantaa varten biosfäärialueet muodostavat maailmanlaajuisen vertailualueverkoston. Tietojen vaihto, menetelmien testaus ja yhtenäistäminen sekä yhteisten tutkimus-ja seurantahankkeiden perustaminen helpottuu. Yhteistyö pelaa tässäkin tehokkaammin kuin individualistinen omahyväinen aktivismi.

    Vastaa
  3. Show must go on …!
    On aihetta kysyä mitä tällaisella näytöskampanjalla lopulta saavutetaan ” ilmaston hätätilan auttamiseksi ” ja ” hiilinielujen kasvattamiseksi ” ?

    Pienet askeleet eivät riitä ollenkaan. Nyt on uskallettava tehdä pitkä harppaus kohti haitallisten päästöjen lopettamista, toisin sanoen kohti IPCC:n ilmastoraportin tehneiden tiedeihmisten suositusta..
    Maria Ohisalolle kiitospisteitä ! Hän on pilottipaikalta nähnyt ja ymmärtänyt hyvin päästöjen pikaisen leikkaamisen tarpeen. Hallitustasolla on jo korkea aika tehdä rohkeita päätöksiä, jotka johtavat todella haitallisten päästöjen vähittäiseen lopettamiseen. Hiilineutraalisuudesta on muutoin turha puhua.

    Vastaa
  4. Ja Leolle Facebook-postauksen ( 30.11.19) johdosta:

    “Armollisuus ” on lähinnä uskonnollisuuteen viittaava käsite. Politiikka on tosiaankin nykyään melko ” armotonta ” peliä, mutta ei siltä voi vaatia pelkkää kilttiä laupeuttakaan.
    Kuitenkin myönteisen ja kielteisen palautteen suhdeluku, toisin sanoen kansalaisten käsitys ja arvio, riippuu ennenmuuta poliittisen päätöksentekijän aikeiden ja konkreettisten tekojen sisällöstä.
    ” Kaikki meistä tekevät joskus virheitä ” ei ole hyvä puolustus yhteisten asioiden hoitamisessa, koska näin pyyhkäistään pöytä hätäisesti puhtaaksi ” kissanhännällä ” ja paetaan vastuuta. Samalla sallitaan virheiden mahdollinen uusiutuminen.
    Yksikään realistinen poliitikko ei voi vaatia itselleen vain edullisinta palautteen suhdelukua. Kenelläkään ei ole varaa niin ylimitoitettuun egoon ! Kielteinen aiheellinen kritiikki on osattava sekin ottaa vastaan rennosti. Se on kyettävä analysoimaan hermostumatta siten, että sen perusteella on mahdollista tehdä vaadittavia parannuksia. Itsekritiikki ei ole ollenkaan pahitteeksi !

    Ilmaston hätätila ei enää kestä jatkuvaa virheiden tekemistä eikä vastuunpakoa, eikä varsinkaan poliitikoilta. Eikä ilmastokriisiä voida ratkaista sirkushuveilla.

    Vastaa
  5. Luettavaksi blogin aiheeseen sopiva juttu :
    YLE kotimaan uutiset 30.11.2019 , Hiilinielujen perustaminen peltoja metsittämällä on luultua hankalampaa -” Osa metsityksistä on selkeästi epäonnistunut”.

    Metsitystä pidetään tehokkaana keinona lisätä hiilen sidontaa ja hillitä ilmastonmuutosta. Onnistuuko se aina ja kaikkialla, ja mitä se maksaa ? Aiheesta puhuu jutussa Suomen metsakeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Hänen mukaansa metsitys on iso ja kallis urakka. Sen onnistuminen riippuu paljolti maapohjasta.
    Varmistuakseen ” hyväntekeväisyytensä ” tarkoituksenmukaisuudesta lahjoittajan on siis tärkeää tietää minne ja miten lahjoitusvaroilla hankitut puut istutetaan ( mitkä puulajit ?) . Hänen tulisi myös voida varmistua lahjoituksestaan koituvasta todellisesta hyödystä ilmastonlämpenemisen hillitsemisessä, ja tietysti siitä, mikä taho valvoo varojen sijoittamista ehdottomasti ilmaston kannalta kannattaviin metsittämiskohteisiin ?

    Tuhotun ja kadotetun luonnon palauttaminen ” ennallistamalla ” ei muutenkaan välttämättä onnistu hyvn, eikä se usein ole edes mahdollista. Ennemminkin metsien liiallinen hakkaaminen ja hävittäminen ja etenkin metsän raivaaminen pelloksi ja laitumeksi tulee lopettaa kaikkialla maapallolla..

    Vastaa
  6. Huolenpitoni piirissä on tuhansia puita – vanhoja ja nuoria ja siltä väliltä. On itse kasvaneita ja istutettuja. On monenlaisia lehti-ja havupuulajeja. Yhtäkään puista ei ole kuitenkaan ” omistettu ” ihmisille ! Ne kaikki ,ja niiden kanssa symbioosissa elävä kasvi-ja eliömaailma kokonaisuudessaan ovat omistautuneet ihan luonnollisella tavalla itsestään luonnolle ja sen monimuotoisuuden kasvattamiselle ja ylläpitämiselle. Ja tämä tapahtuu pikkuhiljaa ” villiintyneesti “, mutta silti rauhallisesti tavalla ja riehumatta.

    Ottakaapa luonnosta mallia ! Fanaattisuus ja siihen liittyvä henkilöpalvonta ei ole hyväksi missään asiassa, eikä varsinkaan ilmastokriisin hallinnassa ! Siinäkin pitäisi muistaa ” kohtuus kaikessa “. Tällainen yltiöpäisiä piirteitä saava meininki ei edistä positiivisella tavalla taistelua hyvän asian puolesta.

    Vastaa
  7. Puista ja maaperästä puheenollen :

    Onko tämä ” planeettamme pelastava ” internet-sukupolvi ajatellut sitä, miten käy Afrikkaan v.2020 istutettaville puille ilmastonlämpenemisen kiihtyessä yhä lisääntyvistä päästöistä johtuen ? Ehtivätkö ne toimia ajoissa tehokkaana hiilinieluna .Miten käy Afrikan metsien, kun lyhyellä aikavälillä ja jo tässä hatkessä ilmastonlämpenemisen aiheuttama kasvava kuumuus ja kuivuus tekevät niistä hyvin haavoittuvia ? Jollei päästöjä vähennetä reilusti välittömästi, niin Euroopankin metsille käy huonosti !

    Ilmastonlämpeneminen aiheuttaa jo nyt metsäkatoa. Ei meidän tarvitse edes lähteä Afrikkaan asti voidaksemme todeta metsän kuolevan liiallisen yhä pitempään jatkuvan kuumuuden, kuivuuden ja siitä aiheutuvien sairauksien takia jo Euroopassa. Tästä esimerkkinä Vosgien vuoriston havumetsien kuoleminen.
    Tuhot ovat jo selvästi näkyvissä Afrikan manteretta pohjoisempana. Näin on asianlaita myöskin meillä eteläisen Ranskan vuoristossa Puut kuolevat samasta
    syystä, vaikka ne ovatkin vaikeisiin luonnon-ja ilmasto-olosuhteisiin tottuneita paikallisia lajeja. Muutama viimeisin kesäkausi on ollut entistä kuumempia ja kuumuus on kestänyt tavallista pitempään yhtäjaksoisesti. Varsinkin viime kesä oli hälyyttävän kuuma ja kuiva. Sateita ei saatu juuri lainkaan 4 kuukauteen. Pitkään kestänyt, usein +40°C:n ylittävä kuumuus ja kuivuus ovat aiheuttaneet vahinkoa ja tuhoja kasvillisuudelle . Monien pensaiden lehdet suorastaan käpristyivät polttavassa auringonpaahteessa.Pihallani on pari vanhaa saarnea ja yksi pihlaja ja useita havupensaita , jotka ovat kuolleet kuivuuteen,ja joutuvat kaadettavaksi. Pensaskasveista selja ja eurooppalainen pähkinäpensas ovat kestäneet parhaiten kuivuutta. Jopa vuoristoniittyjen laidunmaiden heinänkasvu on tänä vuonna kärsinyt kovasti kuivuudesta. Pohjavedet ovat olleet hyvin matalalla aiemmin sateista hyötyvässä vuoristossakin. Läänin prefektuuri julisti hätätilan ja sen määräyksestä vedenkäyttö oli tiukasti rajoitettua lokakuun loppuun asti. Ihmisten ja karjan juomaveden saanti oli etusijalla, eikä edes kasvimaata saanut kastella !
    Pitkään jatkuneiden helteiden mentyä ohi on sitten satanut pari kuukautta lähes yhtäkyytiä. Ukkoskuurot ja rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia ja ihmishenkien menetyksiä. Luonto on sekin kärsinyt liiallisista sateista.kosteuden voimakkuudesta.Tämä on sitä ilmastokriisin konkreettisuutta parhaimmillaan !

    Kasvimaani selviytyi hädintuskin viime kesâstä muutettuani entistäkin enemmän maankäyttöä. Olen käyttänyt viljelyyn permakulttuuri- ja biodynamista menetelmää ja parantanut lisää luonnon monimuotoisuutta käyttämällä vain luonnon menetelmiä kasvinsuojelussa. Täten olen saanut hyvää satoa ja hyönteisten ja lintujen määrä ja lajivalikoima on selvästi kasvanut. Mutta puut ovat olleet heikoilla.
    Suomessakin kannattaisi metsätalouden ohella kiinnittää entistä enemmän huomiota myöskin maatalouden haitta-ja hyötyvaikutuksiin suhteessa ilmastokriisiin . EU aikoo tiukentaa maatalouden ilmastotoimia. Miksi maa-ja metsätalouden osalta Suomen ilmastokunnianhimon taso ei ole kohonnut hallituksen kauniista puheista
    huolimatta ? Ilmastokriisi on ympärsitökriisi. Suomi taitaa haluta päästä ympäristön kriisitilanteessa eteenpäin mahdollisimman vähäisillä ilmaston kehitystä ja ympäristöä säätelevillä normeilla ? .

    Vastaa
  8. Päätän tämän ” moralisoinnilta ” tuntuvan jurnutukseni kehoittamalla kaikkia kaupunkilaisia nuoria kulkemaan metsässä ja suolla ennemminkin kuin meluisissa tilaisuuksissa ja paikoissa. Metsästä ja suolta saa avaruutta ajatuksille ja eväitä elämään .Luonnossa mieli herkistyy. Metsän ja suon äänet ja tuoksu ovat tervehenkistâ terapiaa kiireen ja kulutushurman uuvuttamille ihmisille. Metsässä luodaan ihmiskunnan tulevaisuutta.. Näitä tuoksuja ja ääniä on varjeltava tarkasti kaikelta hävittämiseltä.

    Liisa Palosaari v. 1992 :
    ” Millä matkalla olet, ihminen ? Mistä ja minne ? Jos tällä tiellä minun pitäisi viedä teidät jonnekin, en minä teitä muualle veisi kuin lähimmälle suolle, että te oppisitte viisauden : kasvaa kymmenentuhatta vuotta ylöspäin ”

    Onnekasta kasvamista ylöspäin !

    Vastaa
  9. PS.
    Kun puhutaan Afrikan metsittämisestä, niin en malta olla mainitsematta, että itäisen Afrikan valtio Kamerun toteuttaa käytännässä ekologista siirtymävaihetta istuttamalla kaksi miljoonaa puuta.Tämä tehdään metsäkadon estämiseksi ja metsittämisen edistämiseksi.
    Samanaikaisesti maa on perustanut metsäoppilaitoksen, jossa opetetaan ennenkaikkea luonnonvarojen säilyttämistä ennallaan. Oppilaitos on luonut Kamerunissa uuden ammatin metsänhoidon hyväksi toteuttamiseksi. Koulu ohjaa opiskelijoita metsien ensisijaiseen säilyttämiseen ja suojelemiseen.
    Huomattavaa on, että koulun opiskelijoista 30 % on naisia. Tällä tavalla edistetään myös Afrikan mantereen naisten kouluttautumista.

    Vastaa
  10. Mutta …mutta :
    Pariisin ilmastokonferenssi osoitti suunnan mihin pitäisi edetä : hiilineutraalisuus ja päästöjen radikaali vähentäminen.
    Madridin ilmastokokouksessa on kuitenkin voitu todeta, että päästöt nousevat vaikka niiden pitäisi laskea ! ilmastoasiantuntijat ovat havainneet myös sen, että metsittämällä ei saada aikaan pysyviä päästövähennyksiä. Siis: metsiä on ennenmuuta suojeltava ja säilytettävä. Metsittämisellä ja ennallistamisella ei saada aikaan nopeita pelastavia tuloksia, joita kriisitilanne vaatii .
    Pois turha ja hidas ” vihertävä ” räätälöiminen , sillä se ei auta.Suomessakin on nyt tiukan ilmastopolitiikan aika !

    Vastaa
  11. Ilmaston lämpeneminen taitaa sekoittaa idän ja lännenkin…. Kamerun on tietysti Äfrikan länsipuolella sijaitseva valtio.

    Greta Thunberg on oivaltanut hyvin poliittisten päättäjien roolin ja tärkeyden ilmastokriisin ratkaisussa. Päättäjien pitäisi vihdoin itsekin ymmärtää asemansa ja tehtävänsä.
    Madridin COP25 kokouksen aikana Greta joutui jälleen kerran syyttämään maailman hallitsijoita hidastelusta ja saamattomuudesta.ilmastonmuutoksen edessä. Gretan oli taas kerran todettava katkerana, että ilmastoaktivistien ääni kuuluu, yhä enemmän , mutta se ei ole johtanut konkreettisiin toimiin, “Herättelijöiden ” aktiivisuus ei ole siis muuttunut poliittiseksi toiminnaksi.

    Entäpä jos poliittisen laskelmoinnin sijasta päättäjät tekisivät nyt heti ekologisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen täyskäännöksen, johon demokratiaa uhkaava kohtuuton yleismaailmallinen ultraliberaali ja produktivistinen systeemi nyt pakottaa ?
    Politiikalla on nyt oltava yksi ainut valinta ja suunta : vähemmän eriarvoisuutta ja enemmän ympäristöä ja ilmastoa !

    Vastaa
  12. Ehditäänkö tällä vähäisellä ” metsittämisellä” ja suon ” ennallistamisella ” todella hillitä ilmastonmuutosta, joka etenee jo kovaa vauhtia ? Metsän on annettava kasvaa sen omalla hitaalla kasvuvauhdilla , ja suon on voitava muhia ja kasvattaa turvetta sen luonnonmukaisessa hitaassa rytmissä. Nähtäväksi jää 10-20 vuoden kuluttua se, miten 82 000 puun istuttamisella ( ” metsittämisellä” , onpa iso sana tâssä yhteydessä ! ) ja vain 11,2 hehtaaria suota ” ennallistamalla ” ollaan onnistuttu käytännössä hillitsemään nopeasti etenevää ilmastonlämpenemistä.

    Pelkkään olettamukseen eli teoriaan perustuva toiminta ei läheskään aina tuota luonnonoloissa tavoiteltua käytännön tulosta. Positiivisella ajattelulla ja myönteisessä mielessä tehdyllä kunnianhimoisella työlläkään ei aina onnistuta saavuttamaan tulevaisuuden kannalta kestäviä päämääriä. Nykyajan nuorilta poliitikoilta ja monilta ympäristöaktivisteiltakin kun tahtoo puuttua johdonmukaisuutta , pitkäjännitteisyyttä ja todellista kauaskatseisuutta. Ja itsekritiikki puuttuu täysin näiltä aikamme kiireisiltä ” ekoisteilta ” , joiden ego on ylimitoitettu !
    Ainakin ilmastokriisin ratkaisussa ja yleensäkin ympäristönsuojelussa viherpesu rehoittaa, varsinkin Suomessa ! Ja usein asiat hoidetaan hätäisesti huitaisten ” kunhan tässä nyt jotain tehdään “- tyyliin.

    Monesti hätäilemätön epäilevä suhtautuminen asioihin ja kielteinen arvostelu johtavat myönteiseen tulokseen. Ja päinvastoin ylenmääräinen ” positiivisuus ” ja yliuhkuva hötkyilevä ” aktiivisuus ” voivat ihan hyvin muodostua esteeksi ja johtaa negatiiviseen tulokseen käytännössä. Hätä ei ole ihan tämän näköinen miltä sen uskotaan näyttävän.

    Vastaa
  13. Blogin aiheeseen liittyvä hyvä kertomus puiden istuttamisesta ( metsittämisestä ) ja vesien suojelusta Brasiliassa : ” Brasilian Extremassa vesi on arvossaan “, IPS/ Mario Osava, KU verkkolehti 14.12.2019.
    Jutussa todetaan , että esimerkiksi entisten laidunmaiden ennallistaminen metsiksi ja uusien metsien luominen on vaikeaa ja aikaavievää. Huomattavaa on se, että paikallisille maanviljelijöille maksetaan vesiensuojelukorvaus.

    Vastaa
  14. “Joulu joulu tullut on, juhla armahainen …”

    Mutta, mutta .höpsöä kiertotaloutta kerrassaan ! Ottaen huomioon ilmaston ja yleisesti ympäristön hätätilan, niin on aiheellista kysyä mitä järkeä on vuokrata joulun tuoksua ja tenhoa vailla oleva plastiikkinen ” ( usein Kiinassa valmistettu ) ” joulukuusi ” muka lasten iloksi ?
    Millaisen aidon kosketuksen lapsi saa suomalaiseen jouluperinteeseen ja luontoon tällaisen ” kuusen ” edessä ? Ilmeisesti hyvin vääristyneen ja pinnallisen kosketuksen. Puuttuu nimittäin se aitous.
    Eikö lastenkin egologisen kasvatuksen ja yleissivistyksen kannalta olisi viisaampaa ja paljon ympäristöystävällisempää hankkia taimitarhalla erityisesti joulukuuseksi kasvatettu elävä kuusi, jonka voi juurineen vaikka tilan puutteessa lahjoittaa joulun mentyä eteenpäin istutettavaksi jonnekin ” kasvattamaan hiilinielua ” ?
    Tarvitaanko nyt lisäksi vielä plastiikkisia ” joulukuusia “, kun plastiikki jo muutenkin tukehduttaa maapalloamme jätteen muodossa, eikä siitä koostu ainakaan hiilinielua ?
    Päinvastoin kuin plastiikkinen luonnoton kuusentapainen, oikea joulukuusi hyödyttää uudelleenistutettuna ja kuolleenakin luontoa !
    Joulunakin voisimme olla kunnioittavampia puita ja metsää kohtaan !

    Oikean joulun tuoksuista ja ihmisiä sekä luontoa kohtaan hyväntahtoista JOULUA !
    Toivottaa ikuinen ” piikittelijä “

    Vastaa
  15. Leolle uudenvuodentoivot(m)us :
    ilmaston liiallisen lämpenemisen ja mailmanlaajuisen ympäristökatastrofin edessä toivoisin markkinameiningin sijasta enemmän omintakeisuutta ja todellista aitoutta konkreettiseen toimintaan. Kaikki ei ole ehkä vielä menetettyä tälläkään saralla ?

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami