Kirjoitimme 21.3.2016 Ilkka Savolaisen kanssa Helsingin Sanomiin siitä, miten ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa.
Avain on suopellot. Suopeltoja on vain noin 15 prosenttia peltopinta-alasta, mutta ne lähes kaksinkertaistavat Suomen maatalouteen liittyvät päästöt.
.
Ohessa kirjoituksemme kokonaisuudessaan:
Ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa
Suopeltoja on vain noin 15 prosenttia peltopinta-alasta, mutta ne lähes kaksinkertaistavat Suomen maatalouteen liittyvät päästöt.
Kirjoitin 12.10.2015 Helsingin Sanomien mielipidesivulla kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok) kanssa turpeen verokohtelusta.
”Turpeen tähänastinen verokohtelu on ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan näkökulmasta suorastaan noloa.”
Alla kirjoitus kokonaisuudessaan.
Turpeen verokohtelu oikeudenmukaisemmaksi
Keskiviikkona 24.6.2015 tapahtui ehkä jotain historiallista.
Helsingin Sanomat julkaisi kaupunginvaltuutetuille tehdyn kyselyn tulokset, jonka mukaan merkittävä osa valtuutetuista vastustaa Guggenheimin museohanketta.
Fortum taas ilmoitti, että ei ole valmis osallistumaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, koska se ei ole saanut sopimusta venäläisen TGC-1:n vesivoimatuotannon ostosta.
Miten nämä kaksi hanketta oikein liittyvät toisiinsa? Eivät välttämättä mitenkään. Tai sitten niin, että suurten hankkeiden aika on ohi. Pieni on taas kaunista. Perustelen seuraavassa hiukan tarkemmin.
Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin tänään 23.6.2015 Art in the City eli niin sanottu Majakka.
Helsingin Sanomat kartoitti kaikkien kaupunginvaltuutettujen näkemyksiä hankkeeseen. Kysymys kuului suunnilleen seuraavasti: Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheimin taidemuseo tiedossa olevien suunnitelmien ja rahoituksen mukaisesti?
Itse vastasin, että en osaa sanoa. Seuraavassa perustelut kannalle:
Perustelu on yhtä yksinkertainen kuin vastauskin. Kun hankkeen kustannukset, hyödyt ja muut vaikutukset eivät ole vielä selvillä, on mahdotonta muodostaa myöskään lopullista kantaa.
Pekka Harju-Autti ja Leo Stranius:
Työn yhteiskunnallinen arvo näkyy huonosti työntekijän palkkapussissa
Helsingin Sanomat uutisoi (HS 21.1.) Pekka Harju-Autin kolmisen vuotta sitten kehittämästä ja Leo Straniuksen julkaisemasta laskurista, jonka avulla erilaisia työstä saatavia hyötyjä voi tiivistää yhteen.
Tarvittaisiin mittari, jonka avulla päästäisiin vähän eroon työn arvottamisesta vain rahan kautta: todellisuudessahan ihmiset kuitenkin tekevät esimerkiksi työpaikan vaihto/valintapäätöksiä monilla muilla perusteilla kuin rahalla.
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo ja MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ihmettelivät Helsingin Sanomien mielipidesivuilla (26.1.2014), miksi ympäristöjärjestöjä ei kiinnosta metsien sertifiointi. Tällä he viittaavat PEFC-sertifiointiin.
Kuten kyseiset henkilöt ja heidän edustamat organisaatiot hyvin tietävät, ympäristöjärjestöjä kiinnostaa sertifiointi, mutta ei mikä tahansa viherpesu.
Sertifiointijärjestelmä ilman riittävän vaativia kriteerejä, tärkeiden sidosryhmien sananvaltaa prosessissa ja ilman sanktioita sopimusten rikkojille ei ole tehokas tapa viedä metsäluontomme kehitystä parempaan suuntaan. Siksi ympäristöjärjestöt osallistuvat aktiivisesti metsien tilaa edistävään toimintaan muualla kuin PEFC-työryhmässä.
Ympäristöjärjestöt ovat mukana kehittämässä FSC-järjestelmää.
Ohessa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkavan, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin ja allekirjoittaneen yhteinen vastine, joka julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 4.2.2014.
PEFC-sertifiointi ei edusta kestävää metsätaloutta
Jatkoimme 23.1.2014 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Kai Mykkänen kanssa keskustelua Helsingin Sanomien mielipidepalstalla energian kulutushuippujen joustosta.
Kirjoitimme aiheesta jo aiemmin (18.1.2014) Helsingin Sanomiin vieraskynätekstin (Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa).
Vaikka olinkin saman lehden kotimaa-osastolla EK:n kanssa nokat vastakkain EU-komission ehdotuksesta vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiksi, niin energian kulutushuippujen tasaamiseksi tehdään hyvää yhteistyötä rinta rinnan!
Ohessa Helsingin Sanomissa 23.1.2014 julkaistu mielipidekirjoituksemme. Toivottavasti mahdollisimman moni muutkin osallistuu keskusteluun joko täällä blogissa tai Helsingin Sanomien mielipidesivuilla!
Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan
Oheinen Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Kai Mykkäsen ja allekirjoittaneen kirjoitus julkaistiin viikonloppuna (18.1.2014) Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla.
Kirjoituksesta uutisoivat ainakin myös Iltasanomat ja Iltalehti.
Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa
Joustot vähentäisivät päästöjä, vaikka energiaa kulutettaisiin yhtä paljon kuin ennen.
Energiantuotannon päästöt ovat talvella moninkertaiset kesään verrattuna. Eniten päästöjä syntyy kovilla pakkasilla, kun sähkön ja lämmön suuren kulutuksen vuoksi käyttöön otetaan erillisiä huippuvoimalaitoksia. Niissä palaa runsaasti hiiltä, öljyä ja turvetta.
Kulutushuiput osuvat kylmiin talvi-iltoihin. Yöllä sähkön käyttö vähenee selvästi. Paukkupakkasilla illan ja yön ero sähkövoimaloiden tuotantotehossa voi olla 1 000 megawattia – Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria tuottavat yhteensä suunnilleen tuon verran sähköä. Olisi arvokasta, jos voisimme siirtää osan iltojen sähkönkulutuksesta seuraavaan yöhön tai edelliseen aamuun.
Alla oleva minun ja Petra Malinin yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin tänään (18.12.2013) Helsingin Sanomissa.
Haluamme edistää kokeiluja, koska ne ovat hyvä tapa kehittää toimintaa pienilläkin resursseilla.
Käytäntöjen toimivuutta voidaan testata heti ilman pitkällistä suunnitteluvaihetta. Kun kokeilu onnistuu hyvin, muutkin voivat hyödyntää siitä saatuja kokemuksia.
Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja
Helsingin Sanomien Sunnuntai-sivuilla julkaistiin tänään (2.6.2013) minusta kahden sivun henkilöhaastattelu.
Juttua varten toimittaja vietti koko päivän kanssani. Kävimme aamulla pyöräilemässä Vanhankaupunginlahden ympäri ja söimme lounasta Veganissimossa. Jutustelun ohessa leikimme lapsen kanssa niin pihalla kuin kotonammekin.
Oli kiva viettää päivä mukavan, perusteellisen ja asiallisen toimittajan kanssa. Hyvien kysymysten kautta tulee samalla pohdittua omaa elämää ja valintoja. Uskon, että tällainen pohdinta tekisi monille aikuisille hyvää.
Viime aikoina olen pyrkinyt kovasti puhumaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen puolesta. Vaikka omat elämäntapavalinnat ovat toki tärkeitä ja voivat toimia inspiraationa ja kokeilujen kautta saadun oppimisen lähteenä, olisi kuitenkin tärkeämpi painottaa vaikuttamista yhteiskunnallisiin rakenteisiin: lainsäädäntö, verotus, erilaiset tuet ja maksut pitäisi saada tukemaan ihmisten ekologisia valintoja.
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.
Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia.
Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle.
Täällä tarkemmin:
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla.
Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä.
Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen.
Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa.
Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.
Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin.
Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi
#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä.
Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta!
Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille.
Third Rock Finland oli saanut alkunsa.
Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti:
-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta
Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa.
Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.
Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella.
Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.
Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!
#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Jes! Nyt on tehty tänä kesänä triathlonin kaikki yleisimmät matkat.
Kesäloman ensimmäisen päivän kesäkuun lopussa vietin tekemällä omatoimisesti täydenmatkan triathlonin.
Heinäkuun lopussa olin mukana kun ystävä teki sprinttimatkan ja elokuun alussa teimme yhdessä perusmatkan.
Tänään sitten vielä omatoimisesti puolimatka.
Tästä on hyvä aloittaa kohta alkava syksyn treenikausi!
#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto
Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea.
Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja.
Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa.
Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.
Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen.
#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
Kuormittaako kehoa enemmän lomailu vai työarki? Oma kokemukseni on, että vaikka lomailisi pitkään ja ottaisi todella rennosti, voi loma olla kuormittavampaa kuin työarki.
Tein kesällä yhteensä neljä mittausta Firstbeatilla. Käytännössä siis pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa neljänä eri ajankohtana kolmen vuorokauden ajan.
Mittausten tulokset vahvistivat omat tuntemukseni monien vuosien ajalta. Loma ja lomailu on kivaa, mutta itselleni lomailu on rankempaa ja kuormittavampaa kuin esimerkiksi intensiivinen työnteko.
Tein kolmen päivän mittauksen kesäkuussa keskellä tiukkaa työrupeamaa. Tällöin tulokset olivat erinomaiset eli tarkemmin ottaen 85/100.
Sen sijaan kiinnostavaa oli katsoa tuloksia kun tein mittauksen lomaillessani lasten ja puolison kanssa. Tuolloin tulokset olivat 76/100. Stressi oli korkeammalla kuin töissä ollessa ja uni heikompaa. Liikunta oli erinomaisella tasolla. Kokonaisuudessa voimavarat pysyivät vielä lähtötasolla ja palautuminen oli riittävää.
Kolmas lomamittaus ajoittui kohtaan, jossa olimme kahdestaan toisen lapsen kanssa matkalla Lofooteille ja takaisin. Tuolloin tulokset heikkenivät edelleen ollen 71/100. Stressi kyllä väheni edelliseen mittaukseen verrattuna, mutta uni heikkeni edelleen ja yllättäen myös liikunta tippui aiemmista 100/100 tuloksista tasolle 87/100.
Keskimääräinen tulos omassa ikä- ja sukupuoliryhmässäni on Firstbeatin mukaan 58/100 eli elämä on kuormittavaa ja voimavaroja syödään melkein jokaisella osa-alueella. Itse sain vastaavat mittaustulokset (53/100) kun olin tehnyt täydenmatkan triathlonin ja mietin tätä kirjoittaessa, että jos ihmisistä keskimäärin tuntuu samalta kuin minusta silloin, niin ei ihmekään, jos ei jaksa ja voimavarat on vähissä. Täytyy sanoa, että sitä on todella onnekas, kun pystyy palautumaan ja on näin paljon energiaa käytössä. Tätä taustaa vasten voi myös pohtia, että ehkä aktiivinen elämä sittenkin antaa enemmän keholle kuin kuormittaa sitä.
Vaikka tämä on ollut pitkä, rento ja ihana loma, niin onneksi työt jatkuvat ja pääsen taas vahvistamaan voimavaroja ja palutumista kuormittavan loman jälkeen.
Lue tuloksista tarkemmin www.leostranius.fi
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.
Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.
Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.
Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.
Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi
Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.
#norja #lofootit #lappi
