Helsingin Sanomat vieraskynä: Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa

Leo-Stranius-kasvokuvaOheinen Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Kai Mykkäsen ja allekirjoittaneen kirjoitus julkaistiin viikonloppuna (18.1.2014) Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla.

Kirjoituksesta uutisoivat ainakin myös Iltasanomat ja Iltalehti.

Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa

Joustot vähentäisivät päästöjä, vaikka energiaa kulutettaisiin yhtä paljon kuin ennen.

Energiantuotannon päästöt ovat talvella moninkertaiset kesään verrattuna. Eniten päästöjä syntyy kovilla pakkasilla, kun sähkön ja lämmön suuren kulutuksen vuoksi käyttöön otetaan erillisiä huippuvoimalaitoksia. Niissä palaa runsaasti hiiltä, öljyä ja turvetta.

Kulutushuiput osuvat kylmiin talvi-iltoihin. Yöllä sähkön käyttö vähenee selvästi. Paukkupakkasilla illan ja yön ero sähkövoimaloiden tuotantotehossa voi olla 1 000 megawattia – Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria tuottavat yhteensä suunnilleen tuon verran sähköä. Olisi arvokasta, jos voisimme siirtää osan iltojen sähkönkulutuksesta seuraavaan yöhön tai edelliseen aamuun.

Nykyisin sähkön kuluttaja ei tiedä, miten kalliiden ja halpojen tuntien vaihtelu vaikuttaa sähkölaskuun. Entä jos asunnon älykäs lämmitysjärjestelmä hyödyntäisi sääennusteita ja pohjoismaisessa sähköpörssissä etukäteen noteerattuja tuntikohtaisia hintoja?

Järjestelmä voisi lämmittää asunnon ennen kulutushuippua ja antaa lämpötilan pudota muutaman asteen kulutushuipun aikana. Järjestelmä voisi myös suositella, että pesukonetta käytetään vasta kulutushuipun tasaannuttua.

Tällainen kulutusjousto antaisi sähkön käyttäjille mahdollisuuden pienentää helposti sähkölaskua. Suomessa on noin 700 000 sähkölämmitteistä asuntoa, ja älykkään lämmitysjärjestelmän ansiosta kuluttajan lämmityslasku voisi pienentyä ainakin 15 prosenttia. Se merkitsisi satojen eurojen säästöä.

Päästöt vähenisivät, vaikka energiaa kulutettaisiin sama määrä kuin aiemmin. Saastuttavia huippuvoimalaitoksia ei tarvitsisi käyttää niin usein kuin nyt.

Kun tasaisempi kulutus loiventaisi sähkön hintapiikkejä, tulisi muun muassa sairaaloille ja ympäri vuorokauden toimiville tehtaille säästöjä. Niiden on käytettävä sähköä hintavaihteluista riippumatta.

Monet suuria teollisuuslaitoksia omistavat yritykset ovat jo oppineet hyödyntämään sähkön hintavaihteluita. Hintapiikin aikaan yritykset vähentävät sähkön kulutusta tehtailla ja myyvät jo kertaalleen ostamaansa sähköä takaisin verkkoon.

Joustavan sähkönkulutuksen avulla säästäminen on tulossa mahdolliseksi myös kaikille kotitalouksille. Suurimpaan osaan suomalaisista kodeista on jo asennettu etäluettavat sähkönkulutuksen tuntimittarit. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa käytännössä katsoen kaikkien talouksien kulutuksesta saadaan tieto etäluettavien mittarien avulla.

Pelkät mittarit eivät kuitenkaan auta. Tuntihinnoiteltuun sähkösopimukseen siirtymisen pitää olla kuluttajalle helppoa. Erityisesti etäluettavista mittareista saatavan informaation käytettävyys älykkäissä palveluissa vaatii vielä pelisääntöjen selkeyttämistä.

Tuntikohtainen hinnoittelu olisi tarpeen myös kaukolämmössä. Automatiikka voisi tasoittaa kulutushuippuja myös kaukolämpöä käyttävissä kotitalouksissa.

Maalämpöpumput yleistyvät nopeasti. Jos kaukolämpöverkko muutettaisiin kaksisuuntaiseksi, maalämpöpumput voisivat varata ennen kulutushuippua tavallista enemmän lämpöä omistajilleen. Kulutushuipun aikaan lämpöä voitaisiin myydä maalämpöpumpputalouksista alueen lämpöverkkoon. Tämä vähentäisi uusien voimalaitosten käynnistämisen tarvetta.

Tukholmassa kaksisuuntaista lämpöverkkoa jo kokeillaan. Suomessakin olisi aika tehdä niin.

Suomessa on sähkö- ja mobiilitekniikan huippuosaamista. Kulutusjoustoissa tarvittavasta automatiikasta voi tulla vientituote.

Eurooppa käyttää lähivuosikymmeninä tuhansia miljardeja euroja energiajärjestelmän muutokseen. Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä tuotannon vaihteluun tarvitaan uusia ratkaisuja.

Ympäri Eurooppaa harkitaan parhaillaan kapasiteettimaksujen käyttöönottoa. Maksujen avulla vanhoja voimaloita pidettäisiin varalla, vaikka niiden ajotunnit jäävät alle kannattavuusrajan. Varavoimaloiden tarve kannattaisi minimoida muun muassa hyödyntämällä kulutuksen joustoa. Sähkön ja lämmön kulutushuippujen tasaaminen olisi kaikkien etu.

Kai Mykkänen ja Leo Stranius
Mykkänen on johtaja Elinkeinoelämän keskusliitossa. Stranius on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja.

12 kommenttia artikkeliin ”Helsingin Sanomat vieraskynä: Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa”

  1. Nyt meni luotto Leoon, tämä kirjoitus olisi voinut (ja kenties onkin) tullut suoraan ko. tuntisähkötuotetta myyvän yrityksen markkinointiosastolta. Voi Leo minkä teit, monet ovat pitäneet juuri sinua vihreiden kasvojenpesijänä mutta samaan lokaan menit.

    Vastaa
    • Hei Pekka,

      kiitos palautteesta! Harmittavaa kuulla. Kyllä mielestäni sähkön kulutushuippuja on ympäristön kannalta erittäin järkevää pyrkiä tasaamaan. Ja toisaalta, jos luotto meni tämän yhden kirjoituksen perusteella, niin ei se silloin alunperinkään varmaan kovin korkealla ollut 🙁

      Parhain terveisin
      -Leo

      Vastaa
  2. Emeritusprofessori Timo Korpela kyseenalaistaa väitteenne päästöjen pienentämisestä Helsingin Sanomissa. Toivon, että perustelisitte esittämänne merkittävän päästövähennyksen tarkemmin. Luonnollisesti kulutusta voidaan pienentää esittämällänne tavalla huippukuormien aikaan, mutta miten olette ajatelleet korvaavan energian tuotettavan huippukuormien ulkopuolella?

    Jos kuluttajien olisi mahdollista siirtyä tuntihinnoiteltuun sähköön kulutushuippujen tasaamiseksi, olisin luultavasti ensimmäisten joukossa kokeilemassa.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/S%C3%A4hk%C3%B6nkulutuksen+joustoilla+ei+ole+vaikutusta+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6ihin/a1390201901139

    Vastaa
  3. Aivan, There:ä tarkoitin! Tuote on hyvä, toivottavasti kauppa käy! Se, että vihreiden yksi näkyvimmistä hahmoista kirjoittaa näin suoran mainostekstin ko. tuotteesta, kertoo vähintään todella onnistuneesta lobbauksesta. Siitä onnittelut Theren aktiiviselle porukalle.

    Muutaman kerran olen kanssasi Leo jutellut ja olen ollut vaikuttunut! Toki sen jälkeen olit esillä Hautala-gatessa ja se vähän pisti miettimään. Nyt tämä selvästi lobbaukselta vaikuttava esiintulo vahvisti tuota mielikuvaa, joka minulle tuli tuosta esiintymisestäsi Hautalan tapauksessa.

    Tässä aiheeseen liittyen:
    http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Kansanedustajat%20innostuivat%20lobbarirekisterista-14113

    mitä mieltä Leo olet tuosta rekisteristä?

    Vastaa
    • Hei Pekka

      Pari korjausta kommenttiisi.
      – Theren porukoiden kanssa en ole tässä yhteydessä ollut yhteyksissä tai muuten tekemisissä.
      – Käsittääkseni en ole ollut osallisena ns. Hautala-gatessa. Mitä oikein tuolla väitteellä tarkoitat?
      – Jonkinlaista lobbausrekisteriä kannatan lämpimästi.

      Parhain terveisin
      -Leo

      Vastaa
  4. Minun silmissäni tämä kirjoitus puolestaan nosti Leon pisteitä. Rajat ylittävä yhteistyö ja ympäristö- ja markkinahyötyjen yhdistäminen osoittavat, että Leo ei ole kaivautunut niin syvälle poteroon, ettei enää näkisi sieltä ulos.

    Vastaa
  5. Hei Leo,

    kiitän vastauksestanne. On selvää, että laudevoimalat säätyvät huippukulutuksen mukaan, ja kallista öljyä palaa sähkön kulutuksen ollessa huipussaan. En vieläkään käsittänyt kirjoutuksestanne, että millä nyt huippukulutuksen aikana poltettu öljy korvattaisiin mallissanne. Öljyn korvaaminen hiilellä toki laskee kustannuksia, mutta entäs päästöjä? Vai onko meillä jokin vähäpäästöinen energiantuotantomuoto, jota ei nykyisellään pystytä täysin hyödyntämään kulutushuippujen ulkopuolella?

    Muistutan meille kaikille, että huippujen tasaamista tärkeämpää on kulutuksen pienentäminen. Parhaassa tapauksessa kulutusta voisi pienentää erityisesti kulutushuippujen aikaan. Muistaakseni Leo pärjäsit vuoden ~750kWh:lla sähköä. Olen pitänyt sitä tavoitteenani, vaikka sadalla kWh:lla tavoite viime vuonna ylittyikin.

    Säästöterveisin
    Vesa

    Vastaa
  6. Minä ymmärsin yksinkertaisena ihmisenä niin, että tuntikohtaisen hinnoittelun ansiosta yhtä jyrkkiä kulutushuippuja ei tulisi kuin tällä hetkellä. Siis ideaalitilanteessa. Silloin ei tarvitsisi huippukuormalaitoksia käynnistää.

    En vain ole varma, että toimisiko systeemin noin. Kun tiedetään tulevan päivän tuntihinnat, voidaan harkita kulutetaanko sähköä tulevana päivänä vai ei. Jos riittävän paljon sähkönkäyttäjiä siirtää kulutusta, huippukuormalaitosta ei tarvitse käynnistää, koska kulutuspiikkien ja huippukuormalaitosten käynnistämisen välillä on viive, joka antaa aikaa reagoida? Eikö tuo viive voi periaatteessa tulla laitosten ylösajoviiveestäkin?

    Pyydän kärsivällisyyttä. Ihmettelen ja yritän samalla ymmärtää logiikan.

    Vastaa

Jätä kommentti