Ilmasto lämpenemässä katastrofaaliset 2,7 astetta

Tällä viikolla ilmastouutiset eivät ole valitettavasti olleet kovin kohottavia.

Ilmasto on lämmennyt esiteolliseen aikaan verrattuna noin 1,1 asteta. 1,5 asteen lämpenemistä pidetään kriittisenä rajana sille, jonka jälkeen vaikutukset ovat niin hallitsemattomia, että yhteiskunnat eivät enää selviä muutoksesta. Tämä raja saatetaan ylittää jo seuraavan viiden vuoden aikana.

Maailman maat ovat Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutuneet pitämään ilmakehän lämpenemisen 1,5 asteen tuntumassa. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä pitäisi globaalisti vähentää 45 % vuoteen 2030 mennessä ja päästöt pitäisi tiputtaa nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Nykyisellä päästötasolla 1,5 asteen hiilibudjetti ei riitä enää kuin muutamiksi vuosiksi.

Tuoreen YK-raportin mukaan eri maiden tämän hetkiset toimenpiteet ja lupaukset vähentää päästöjä johtavat vuosisadan loppuun mennessä katastrofaaliseen 2,7 asteen lämpenemiseen. Vuoteen 2030 mennessä päästöt uhkaavat kasvaa 16 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna.

Kuva: UNFCCC Full NDC Synthesis Report: Some Progress, but Still a Big Concern

Lue lisää

Voisiko ravintolan listalla olla lähtökohtaisesti tarjolla vegaaniruokaa?

Olemme käyneet lasten kanssa usein viikonloppuisin uimahallissa uimassa. Polskimisen jälkeen on kiva jäädä uimahallin kahvila-ravintolaan syömään ja katselemaan lasien läpi muiden uintia.

Viime sunnuntaina uimahallin kahvilassa oli tarjolla lihapullia ja perunamuusia. Tapettuja ja kuolleita eläimiä. Ällöttävää. Yleensä ravintolasta saa kysymällä kuitenkin aina myös vegaaniruokaa. Tällä kertaa keittiö valmisti meille spagettia soijasuikale-tomaattikastikkeella. Leipien päälle tuli lisäksi vegaanista margariinia.

10-vuotiaan lapsen meille valmistamat vegaanihampurilaiset

Hämmästyttävän moni lapsiperhe otti uimahallin ravintolassa mukisematta tuon tarjolla olleen lihapulla-annoksen. Miksi? Veikkaan, että siksi kun sitä tarjottiin.

Ravitsemuksen, ympäristön ja ilmaston sekä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta meidän annos oli parempi. Suurella todennäköisyydellä se oli parempi myös maun puolesta. Miksi se ei ollut lainkaan tarjolla ruokalistalla?

Lue lisää

Budjettiriihestä tuli ilmastoriihi – Vai tuliko sittenkään? Ilmastoasiantuntijat pettyneitä

Ilmastokysymykset nousivat tällä viikolla budjettiriihen ja politiikan keskiöön.

Tämä on hyvä asia. Ilmastokriisin aikakaudella on syytäkin, että ilmastoasiat ovat politiikan teon ytimessä. Eikä ainoastaan budjettiriihen aikana vaan kaikissa päätöksissä. Joka päivä.

Valitettavasti tehokkaimmat keinot jäivät käyttämättä. Yksittäisinä esimerkkeinä herättää ihmetystä, että lyhyitä reittilentoja tuetaan samalla kun kävelyn ja pyöräilyn rahat vähenevät. Monet yritykset menevät ilmastotoimissa kuitenkin menojaan. Ei kannata jäädä ilmastonmuutoksen suhteen historian väärälle puolelle.

Politiikka on toki yhteisten asioiden hoitamista, monien erilaisten intressien yhteensovittamista ja kompromissien taidetta. Siitä huolimatta olisi toivottavaa, että päätöksenteko perustuisi enemmän tutkittuun tietoon.

Esimerkiksi sähköauton hankintatuen maksavat kaikki veronmaksajat ja hyödyn saavat lähinnä vain hyvätuloiset, jotka sähköautoja hankkivat. Sen sijaan polttoaineveron maksaa vain polttoaineen käyttäjät, jotka nekin ovat usein hyvätuloisia. Lisäksi polttoainevero olisi kertaluokkaa tehokkaampi keino vähentää päästöjä, kuten Sanna Kurronen avaa Twitterissä. Se siitä tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä.

Seuraavassa vielä muuta pohdintaa ja nostoja viikon budjettiriihestä ja ilmastokeskustelusta.

Lue lisää

Kestävyysmuutoksen tekijät

Käynnistimme syyskuun alussa Kirsi Vuorisen kanssa Kestävyysmuutoksen tekijät -nimellä kulkevat livelähetykset.

Tavoitteena on nostaa esille tekijöitä ja ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin.

Ensimmäinen jakso tuli ulos pe 2.9.2021. Vieraina olivat Sitran Mari Pantsar ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Jakson voi katsoa täältä.

Ensimmäisessä jaksossa keskustelimme elokuun alkupuoliskolla ilmestyneestä IPCC:n tuoreesta raportista ja mitä sen viesti on mm. poliittisille päättäjille, yrityksille sekä kunnille.

Ohessa vielä muutama oma nosto tuoreesta IPCC-raportista ja siitä, mitä jokaisen täytyisi siitä ainakin ymmärtää.

Lue lisää

Elokuun kokeilu: Käsilläseisonta

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Elokuussa harjoittelin käsilläseisontaa.

Olen viimeksi seisonut tai kokeillut käsilläseisontaa lapsena. Muistan, että yläkouluikäisenä liikunnan tunnilla sai pisteitä liikuntanumeroa varten, jos osasi tehdä permannolla tiettyjä voimisteluliikkeitä. Tuolloin onnistuin sekä käsilläseisonnassa että käsilläkävelyssä. Tämän jälkeen en ole hommaa kokeillut.

Kuukauden harjoittelun jälkeen onnistun käsilläseisonnassa seinää vasten. Kuten kuvasta kuitenkin näkyy, vartalo ei ole suorassa enkä pysy montaa sekuntia asennossa ilman tukea.

Halu kokeilla käsilläseisontaa taisi herätä siitä, kun kesällä Hangossa ystävämme teini-ikäinen lapsi seisoi käsillä suvereenisti ja teki tasaisella nurmikolla voltin taaksepäin. Homma näytti niin hienolta, että halusin kokeilla, voisiko moinen onnistua vielä minulta.

No ei onnistunut. Ei lähellekään. En edes uskaltanut tai osannut kunnolla ponnistaa käsilläseisonta-asentoon. Siispä harjoittelemaan.

Ajattelin, että yksi kuukausi voisi olla sopiva aika oppia käsilläseisontataito uudestaan, jos harjoittelen hiukan joka päivä. Alkuun katsoin YouTubesta Jukka Rajalan erinomaisen opetusvideon.

Lue lisää

Heinäkuun kokeilu: Päivittäinen liikunta

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Heinäkuussa ajattelin, että on aika kuntoilla kunnolla ja pyrkiä tekemään kahden treenin päiviä. 

Otin tavoitteeksi liikkua joka päivä heinäkuun ajan. Suunnitelmissa oli, että herään joka aamu lomalla viideltä, käyn joka toinen aamu juoksemassa ja joka toinen aamu pyöräilemässä. Tämän lisäksi käyn iltapäivällä tai illalla vielä ylimääräisellä pyörälenkillä. Vähintään niinä päivinä, kun olen käynyt aamulla juoksemassa.

Näiden lisäksi jatkan joka aamuisia 7 minute workout -lihaskuntotreenejä, joita olen tehnyt keskeytyksettä joka ikinen päivä nyt jo yli 1,5-vuoden ajan eli 1.1.2020 lähtien.

Heinäkuun alussa olimme lomailemassa Hangossa, kuin puolivälissä päivä Kristiinankaupungissa sekä kuun lopussa vielä Uudessakaupungissa ja Joensuussa. Kuntoilut piti siis sovittaa loma- ja mökkimatkoihin.

Kuukausi lähtikin aluksi hyvin käyntiin. Onnistuin pitämään päivittäistä liikuntarytmiä yllä 2/3 kuukaudesta. Tämän jälkeen flunssa sekoitti kuviot.

Nautin siitä, että nousen ylös aikaisin ja hoidan päivän liikunnat heti alta pois. Tämä antaa huimasti energiaa päivään.

Apple Watching ja Ouran ilmoitukset samalta aamulta.

Seuraan mielenkiinnolla myös kehoni reaktioita ja valmiutta. Käytössäni on Oura ja Apple Watch. Siinä missä Apple Watch tyypillisesti vain kehottaa minua liikkumaan entistä enemmän, Oura toppuuttelee ja vaatii lepäämään.

Lue lisää

EU:n ilmastopaketti: tervetullut, mutta riittämätön

EU julkaisee 14.7.2021 suunnitelman päästövähennystoimista (Fit for 55) eli siitä, miten pääsemme tavoitteeseen vähentää päästöjä 55 % vuoteen 2030 ja näin siirtyä kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä.

Komission paketti sisältää uusia aloitteita ja esityksiä nykyiseen lainsäädäntöön. Näitä ovat muun muassa energiatehokkuusdirektiivi, päästökauppa ja päästökaupan ulkopuolisen sektori (taakanjako), uusiutuvan energian direktiivi, maankäytön muutokset ja nielut (LULUCF) sekä hiilitullit.

Vaikka EU:n sitova lainsäädäntö vauhdittaa konkreettisia ilmastotoimia, ei se ole linjassa ilmastotieteen kanssa. Nyt käsillä oleva esitys ei myöskään vaikuta ihmisten arkeen niin paljon kuin julkisessa keskustelussa helposti kuvitellaan.

Ohessa viisi havaintoa EU:n Fit for 55 -ilmastopaketista:

Lue lisää

Puoli vuotta ilman uusia tavaroita

Voisitko olla kuukauden ostamatta ainuttakaan tavaraa? Onnistuisiko kokonainen vuosi? Päätin kokeilla. Nyt testiä on puoli vuotta takana. Seuraavassa hiukan kokemuksia.

Miksi kulutukseen pitää kiinnittää huomiota? Siksi, että ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on se, että kulutamme liikaa luonnonvaroja.

Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa meidän pitää vakavasti miettiä kulutustamme niin yksilöinä kuin yhteiskunnankin tasolla. Suomi on asettanut tavoitteekseen, että vuonna 2035 primääriraak-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Jos tavoite otetaan tosissaan, toimiin pitää ryhtyä nyt. Olkoon tämä kokeilu oma henkilökohtainen kontribuutioni Suomen tavoitteeseen.

Lue lisää

Kruunusillat hanke etenee – HKL:n saavutuksia 2017-2021

Se on siinä! HKL:n viimeisessä johtokunnan kokouksessa päätimme tänään 1.7.2021 vielä hyväksyä Kruunusillat-hankkeen päivitetyn hankesuunnitelman ja kustannusarvion.

Neljän vuoden urakka HKL:n johtokunnassa on omalta osaltani nyt takana. Aika paljon ollaan saatu vuosina 2017-2021 aikaiseksi. Alla muutamia poimintoja.

HKL:n saavutuksia 2017-2021

Lue lisää

Kesäkuun kokeilu: Iltarutiinit kuntoon

Kokeilen tänä vuonna joka kuukausi jotain uutta tapaa. Kesäkuussa päätin kokeilla iltarutiinien vakioimista ja aikaista nukkumaanmenoa.

Miksi iltarutiinit? Minulla on hyviä kokemuksia siitä, kun olen ottanut käyttöön aamurutiinit ja etätyöpäivän päätteeksi tapahtuvat siirtymät vapaa-ajalle.

Siirtymärutiinit auttavat jaksamisessa ja keskittymisessä. Näin asiat eivät jää turhaan pyörimään mieleen. Ajattelin, että kesäkuussa olisi sopiva hetki aamurutiinien ja työpäivän päätteeksi tapahtuvan siirtymän ohella kiinnittää huomiota vuorokauden kolmanteen tärkeään hetkeen eli nukkumaanmenoon.

Illan päätteeksi pyöräilemässä. Iltaisin kannattaa välttää raskasta liikuntaa, koska se häiritsee yöunia. Kevyt liikunta sen sijaan auttaa siirtämään ajatukset toisaalle päivän tapahtumista.

Ajatukseni oli vakioida nukkumaanmenoaika ja herätys samalla tavoin kuin tein tammikuussa kokeillessani helvetinviikkoa. Tuolloin onnistuin viikon ajan mennä nukkumaan joka ilta klo 22.00 mennessä ja heräsin joka aamu klo 5.00.

Tavoitteenani oli, että vakioin iltarutiinit ja aloitan ne päivittäin klo 21.45 seuraavasti:

Lue lisää

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Seuraa minua Instagramissa