Maailman vegaanipäivän reseptit – Vastuullinen ruokavalio yritysten strategioissa

Hyvää maailman vegaanipäivää!

Nyt kun lihaton lokakuu on ohi, on aika kokeilla vegaanista ruokavaliota. Tämä tekee hyvää ilmastolle ja ympäristölle, omalle terveydelle sekä eläinten hyvinvoinnille.

Onneksi yritykset ovat tarttuneet kasvavaan markkinaan. Kaupat ja ravintolat ovat nykyään täynnä toinen toistaan parempia vegaaniruokia ja tuotteita.

Maatalouden ja erityisesti eläintuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja ilmaston kuumenemiseen ovat huomattavia. Esimerkiksi Suomessa maatalouden päästöt ovat noin 16 miljoonaa tonnia eivätkä ne ole viimeisen 20 vuoden aikana laskeneet. Tilastokeskuksen mukaan maatalouden päästöt olivat 14 prosenttia Suomen päästöistä vuonna 2020.

Yksilön valintojen näkökulmasta tehokas keino energiratkaisujen ja liikkumisen ohella on pienentää omia ympäristövaikutuksia siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Poliittisten päättäjien rooli taas on ohjata esimerkiksi maataloustukien ja verotuksen avulla ruuan tuotantoa kestävämpään suuntaan. On hassua, että paikoin ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta haitallista ruuan tuotantoa tuetaan enemmän kuin parempia vaihtoehtoja.

Vastuu ei kuitenkaan ole yksin yksilöillä tai poliittisilla päättäjillä. Myös yritykset voivat tehdä toimialasta riippumatta paljon kestävän ruuan edistämiseksi. Keskeinen tapa on tietysti vähentää eläintuotantoa tai eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja lisätä kasvispohjaisten raaka-aineiden käyttöä. Tätä voi tehdä omassa tuotannossa tai hankinnoissa.

Alan yrityksillä on varsin iso lista jo hyviä ilmastotavoitteita. Esimerkiksi Valion ja Atrian tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. HKScan tavoittelee hiilineutraalia ruokaketjua vuoteen 2040 mennessä. Edelleen Arla aikoo olla hiilineutraali 2050. Fazerin tavoite on vähentää päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä, ja Paulig tavoittelee 50 % päästövähennyksiä arvoketjussa 2030 mennessä. Saarioinen aikoo olla oman toiminnan osalta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi yritykset, jotka myyvät ruokaa, ovat vielä kunnianhimoisempia. S- ja K-ryhmän tavoitteena on olla oman toiminnan osalta hiilineutraali 2025 mennessä, ja Lidl on vastaavasti hiilineutraali vuonna 2022.

Yritysten vastuullisuustyössä korostuu tällä hetkellä ilmastokriisi ja luontokato sekä monet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden teemat. Eläinten hyvinvointi on ehkä jäänyt pienempään rooliin vaikka voisi kuvitella, että erityisesti koronapandemian myötä ihmisten vääristynyt suhde eläimiin olisi noussut suureen rooliin. Yllättävän harva yritys on uskaltanut asettaa tavoitteita eläinten käytön vähentämiselle vaikka monilla on jo ilmaston osalta hiilineutraaliustavoitteita tai luonnon monimuotoisuuden osalta nettopositiivisuustavoitteita.

Mitä jokainen vastuullinen yritys voisi toimialasta riippumatta tehdä eläinten hyväksi? Ohessa kuusi vinkkiä yrityksille:

  1. Strategia: Lisää eläinten hyvinvointinäkökulmat ja kasvispohjaisen ruokavalion edistäminen omaan liiketoiminta- tai vastuullisuusstrategiaan.
  2. Tavoite: Aseta tavoitteeksi olla täysin vegaaninen tai eläinystävällinen yritys vuoteen 202X mennessä.
  3. Oma toiminta: Suuntaa tuotantosi kasvispohjaisiin elintarvikkeisiin tai tarjoa lähtökohtaisesti eri tilaisuuksissa, tapahtumissa ja toimistolla kasvispohjaisia elintarvikkeita tai ruokia.
  4. Hankinnat: Huomioi hankinnoissa eläinten oikeudet ja suosi kasvispohjaisia raaka-aineita.
  5. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Tue eläinsuojelutyötä tai eläinoikeusjärjestöjen vaikuttamistavoitteita.
  6. Viestintä: Viesti aktiivisesti kasvispohjaisen ruokavalion puolesta.

Pelkkä viestintä ei yksin kuitenkaan riitä. Se, että mainostaa sitä, kun on ottanut valikoimiin vegaanimakkaran tai sitä, että eläinperäisen lihan ympärillä olevassa paketissa on vähemmän muovia, osoittaa vasta sen, että vääjäämättömästi muuttuva markkinatilanne on huomattu. Kuten kaikessa vastuullisuustyössä, myös eläinten oikeuksien huomioimisessa perusta lähtee liiketoimintastrategiasta ja siitä, miten yrityksen perustehtävässä on huomioitu eläinten oikeudet ja kestävä ruokavalio.

Jos lihaton lokakuu ja maailman vegaanipäivä menivät ohi niin viimeistään tammikuussa jokainen voi ottaa jälleen vastaan vegaanihaasteen. Tämä teemakuukausi tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia myös yritysten vastuullisuustyöhön.


Lopuksi vielä Maailman vegaanipäivän reseptit omalta osaltani.

Jos mietit, millainen se oma vegaaniruokavalio voisi olla, niin tässä oma listani päivän ruokien osalta.:

  1. Aamupalaksi neljän viljan puurohiutaleita, siemeniä, mustaherukoita, kaakaorouhetta ja soijamaitoa + cashew-pähkinöitä.
  2. Lounaaksi Pastaa ja herneproteiinivalmiskastiketta ja kaurajauhista + salaattia (tomaattia, kurkkua, kaalia, vihersalaattia, siemeniä).
  3. Välipalaksi ruisleipää, kasvisrasvalevitettä ja soijaleikkeleitä.
  4. Päivälliseksi kalatonta keittoa (perunoita ja kylmäsafutofua kaurakermaisessa liemessä) sekä porkkanoita ja salaattia.

Iltapalaksi tein lapsille vielä keitosta jääneistä perunankuorista paistettuja ”hävikkisipsejä”. Tämä resepti on yksinkertainen. Paista perunankuoret pannulla öljyssä ja lisää hiukan suolaa, soijakastiketta sekä valkosipulia. Näin perunankuoret (mikäli et syö niitä perunoiden kanssa) saavan kokonaan uuden elämän ja pienennät kätevästi ruokahävikkiä.

Hyvää maailman vegaanipäivää! Meillä kaikilla on mahdollisuus nauttia ja rakastaa ruokaa ilman eläinten hyväksikäyttöä tai kuolemaa.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa