Hyvää maailman vegaanipäivää!
Nyt kun lihaton lokakuu on ohi, on aika kokeilla vegaanista ruokavaliota. Tämä tekee hyvää ilmastolle ja ympäristölle, omalle terveydelle sekä eläinten hyvinvoinnille.
Onneksi yritykset ovat tarttuneet kasvavaan markkinaan. Kaupat ja ravintolat ovat nykyään täynnä toinen toistaan parempia vegaaniruokia ja tuotteita.
Maatalouden ja erityisesti eläintuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja ilmaston kuumenemiseen ovat huomattavia. Esimerkiksi Suomessa maatalouden päästöt ovat noin 16 miljoonaa tonnia eivätkä ne ole viimeisen 20 vuoden aikana laskeneet. Tilastokeskuksen mukaan maatalouden päästöt olivat 14 prosenttia Suomen päästöistä vuonna 2020.
Yksilön valintojen näkökulmasta tehokas keino energiratkaisujen ja liikkumisen ohella on pienentää omia ympäristövaikutuksia siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon.
Poliittisten päättäjien rooli taas on ohjata esimerkiksi maataloustukien ja verotuksen avulla ruuan tuotantoa kestävämpään suuntaan. On hassua, että paikoin ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta haitallista ruuan tuotantoa tuetaan enemmän kuin parempia vaihtoehtoja.
Vastuu ei kuitenkaan ole yksin yksilöillä tai poliittisilla päättäjillä. Myös yritykset voivat tehdä toimialasta riippumatta paljon kestävän ruuan edistämiseksi. Keskeinen tapa on tietysti vähentää eläintuotantoa tai eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja lisätä kasvispohjaisten raaka-aineiden käyttöä. Tätä voi tehdä omassa tuotannossa tai hankinnoissa.
Alan yrityksillä on varsin iso lista jo hyviä ilmastotavoitteita. Esimerkiksi Valion ja Atrian tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. HKScan tavoittelee hiilineutraalia ruokaketjua vuoteen 2040 mennessä. Edelleen Arla aikoo olla hiilineutraali 2050. Fazerin tavoite on vähentää päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä, ja Paulig tavoittelee 50 % päästövähennyksiä arvoketjussa 2030 mennessä. Saarioinen aikoo olla oman toiminnan osalta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi yritykset, jotka myyvät ruokaa, ovat vielä kunnianhimoisempia. S- ja K-ryhmän tavoitteena on olla oman toiminnan osalta hiilineutraali 2025 mennessä, ja Lidl on vastaavasti hiilineutraali vuonna 2022.
Yritysten vastuullisuustyössä korostuu tällä hetkellä ilmastokriisi ja luontokato sekä monet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden teemat. Eläinten hyvinvointi on ehkä jäänyt pienempään rooliin vaikka voisi kuvitella, että erityisesti koronapandemian myötä ihmisten vääristynyt suhde eläimiin olisi noussut suureen rooliin. Yllättävän harva yritys on uskaltanut asettaa tavoitteita eläinten käytön vähentämiselle vaikka monilla on jo ilmaston osalta hiilineutraaliustavoitteita tai luonnon monimuotoisuuden osalta nettopositiivisuustavoitteita.
Mitä jokainen vastuullinen yritys voisi toimialasta riippumatta tehdä eläinten hyväksi? Ohessa kuusi vinkkiä yrityksille:
- Strategia: Lisää eläinten hyvinvointinäkökulmat ja kasvispohjaisen ruokavalion edistäminen omaan liiketoiminta- tai vastuullisuusstrategiaan.
- Tavoite: Aseta tavoitteeksi olla täysin vegaaninen tai eläinystävällinen yritys vuoteen 202X mennessä.
- Oma toiminta: Suuntaa tuotantosi kasvispohjaisiin elintarvikkeisiin tai tarjoa lähtökohtaisesti eri tilaisuuksissa, tapahtumissa ja toimistolla kasvispohjaisia elintarvikkeita tai ruokia.
- Hankinnat: Huomioi hankinnoissa eläinten oikeudet ja suosi kasvispohjaisia raaka-aineita.
- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Tue eläinsuojelutyötä tai eläinoikeusjärjestöjen vaikuttamistavoitteita.
- Viestintä: Viesti aktiivisesti kasvispohjaisen ruokavalion puolesta.
Pelkkä viestintä ei yksin kuitenkaan riitä. Se, että mainostaa sitä, kun on ottanut valikoimiin vegaanimakkaran tai sitä, että eläinperäisen lihan ympärillä olevassa paketissa on vähemmän muovia, osoittaa vasta sen, että vääjäämättömästi muuttuva markkinatilanne on huomattu. Kuten kaikessa vastuullisuustyössä, myös eläinten oikeuksien huomioimisessa perusta lähtee liiketoimintastrategiasta ja siitä, miten yrityksen perustehtävässä on huomioitu eläinten oikeudet ja kestävä ruokavalio.
Jos lihaton lokakuu ja maailman vegaanipäivä menivät ohi niin viimeistään tammikuussa jokainen voi ottaa jälleen vastaan vegaanihaasteen. Tämä teemakuukausi tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia myös yritysten vastuullisuustyöhön.
Lopuksi vielä Maailman vegaanipäivän reseptit omalta osaltani.
Jos mietit, millainen se oma vegaaniruokavalio voisi olla, niin tässä oma listani päivän ruokien osalta.:
- Aamupalaksi neljän viljan puurohiutaleita, siemeniä, mustaherukoita, kaakaorouhetta ja soijamaitoa + cashew-pähkinöitä.
- Lounaaksi Pastaa ja herneproteiinivalmiskastiketta ja kaurajauhista + salaattia (tomaattia, kurkkua, kaalia, vihersalaattia, siemeniä).
- Välipalaksi ruisleipää, kasvisrasvalevitettä ja soijaleikkeleitä.
- Päivälliseksi kalatonta keittoa (perunoita ja kylmäsafutofua kaurakermaisessa liemessä) sekä porkkanoita ja salaattia.
Iltapalaksi tein lapsille vielä keitosta jääneistä perunankuorista paistettuja ”hävikkisipsejä”. Tämä resepti on yksinkertainen. Paista perunankuoret pannulla öljyssä ja lisää hiukan suolaa, soijakastiketta sekä valkosipulia. Näin perunankuoret (mikäli et syö niitä perunoiden kanssa) saavan kokonaan uuden elämän ja pienennät kätevästi ruokahävikkiä.
Hyvää maailman vegaanipäivää! Meillä kaikilla on mahdollisuus nauttia ja rakastaa ruokaa ilman eläinten hyväksikäyttöä tai kuolemaa.
