Maailman vegaanipäivän reseptit – Vastuullinen ruokavalio yritysten strategioissa

Hyvää maailman vegaanipäivää!

Nyt kun lihaton lokakuu on ohi, on aika kokeilla vegaanista ruokavaliota. Tämä tekee hyvää ilmastolle ja ympäristölle, omalle terveydelle sekä eläinten hyvinvoinnille.

Onneksi yritykset ovat tarttuneet kasvavaan markkinaan. Kaupat ja ravintolat ovat nykyään täynnä toinen toistaan parempia vegaaniruokia ja tuotteita.

Maatalouden ja erityisesti eläintuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja ilmaston kuumenemiseen ovat huomattavia. Esimerkiksi Suomessa maatalouden päästöt ovat noin 16 miljoonaa tonnia eivätkä ne ole viimeisen 20 vuoden aikana laskeneet. Tilastokeskuksen mukaan maatalouden päästöt olivat 14 prosenttia Suomen päästöistä vuonna 2020.

Yksilön valintojen näkökulmasta tehokas keino energiratkaisujen ja liikkumisen ohella on pienentää omia ympäristövaikutuksia siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Poliittisten päättäjien rooli taas on ohjata esimerkiksi maataloustukien ja verotuksen avulla ruuan tuotantoa kestävämpään suuntaan. On hassua, että paikoin ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta haitallista ruuan tuotantoa tuetaan enemmän kuin parempia vaihtoehtoja.

Vastuu ei kuitenkaan ole yksin yksilöillä tai poliittisilla päättäjillä. Myös yritykset voivat tehdä toimialasta riippumatta paljon kestävän ruuan edistämiseksi. Keskeinen tapa on tietysti vähentää eläintuotantoa tai eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja lisätä kasvispohjaisten raaka-aineiden käyttöä. Tätä voi tehdä omassa tuotannossa tai hankinnoissa.

Alan yrityksillä on varsin iso lista jo hyviä ilmastotavoitteita. Esimerkiksi Valion ja Atrian tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. HKScan tavoittelee hiilineutraalia ruokaketjua vuoteen 2040 mennessä. Edelleen Arla aikoo olla hiilineutraali 2050. Fazerin tavoite on vähentää päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä, ja Paulig tavoittelee 50 % päästövähennyksiä arvoketjussa 2030 mennessä. Saarioinen aikoo olla oman toiminnan osalta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi yritykset, jotka myyvät ruokaa, ovat vielä kunnianhimoisempia. S- ja K-ryhmän tavoitteena on olla oman toiminnan osalta hiilineutraali 2025 mennessä, ja Lidl on vastaavasti hiilineutraali vuonna 2022.

Yritysten vastuullisuustyössä korostuu tällä hetkellä ilmastokriisi ja luontokato sekä monet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden teemat. Eläinten hyvinvointi on ehkä jäänyt pienempään rooliin vaikka voisi kuvitella, että erityisesti koronapandemian myötä ihmisten vääristynyt suhde eläimiin olisi noussut suureen rooliin. Yllättävän harva yritys on uskaltanut asettaa tavoitteita eläinten käytön vähentämiselle vaikka monilla on jo ilmaston osalta hiilineutraaliustavoitteita tai luonnon monimuotoisuuden osalta nettopositiivisuustavoitteita.

Mitä jokainen vastuullinen yritys voisi toimialasta riippumatta tehdä eläinten hyväksi? Ohessa kuusi vinkkiä yrityksille:

  1. Strategia: Lisää eläinten hyvinvointinäkökulmat ja kasvispohjaisen ruokavalion edistäminen omaan liiketoiminta- tai vastuullisuusstrategiaan.
  2. Tavoite: Aseta tavoitteeksi olla täysin vegaaninen tai eläinystävällinen yritys vuoteen 202X mennessä.
  3. Oma toiminta: Suuntaa tuotantosi kasvispohjaisiin elintarvikkeisiin tai tarjoa lähtökohtaisesti eri tilaisuuksissa, tapahtumissa ja toimistolla kasvispohjaisia elintarvikkeita tai ruokia.
  4. Hankinnat: Huomioi hankinnoissa eläinten oikeudet ja suosi kasvispohjaisia raaka-aineita.
  5. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Tue eläinsuojelutyötä tai eläinoikeusjärjestöjen vaikuttamistavoitteita.
  6. Viestintä: Viesti aktiivisesti kasvispohjaisen ruokavalion puolesta.

Pelkkä viestintä ei yksin kuitenkaan riitä. Se, että mainostaa sitä, kun on ottanut valikoimiin vegaanimakkaran tai sitä, että eläinperäisen lihan ympärillä olevassa paketissa on vähemmän muovia, osoittaa vasta sen, että vääjäämättömästi muuttuva markkinatilanne on huomattu. Kuten kaikessa vastuullisuustyössä, myös eläinten oikeuksien huomioimisessa perusta lähtee liiketoimintastrategiasta ja siitä, miten yrityksen perustehtävässä on huomioitu eläinten oikeudet ja kestävä ruokavalio.

Jos lihaton lokakuu ja maailman vegaanipäivä menivät ohi niin viimeistään tammikuussa jokainen voi ottaa jälleen vastaan vegaanihaasteen. Tämä teemakuukausi tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia myös yritysten vastuullisuustyöhön.


Lopuksi vielä Maailman vegaanipäivän reseptit omalta osaltani.

Jos mietit, millainen se oma vegaaniruokavalio voisi olla, niin tässä oma listani päivän ruokien osalta.:

  1. Aamupalaksi neljän viljan puurohiutaleita, siemeniä, mustaherukoita, kaakaorouhetta ja soijamaitoa + cashew-pähkinöitä.
  2. Lounaaksi Pastaa ja herneproteiinivalmiskastiketta ja kaurajauhista + salaattia (tomaattia, kurkkua, kaalia, vihersalaattia, siemeniä).
  3. Välipalaksi ruisleipää, kasvisrasvalevitettä ja soijaleikkeleitä.
  4. Päivälliseksi kalatonta keittoa (perunoita ja kylmäsafutofua kaurakermaisessa liemessä) sekä porkkanoita ja salaattia.

Iltapalaksi tein lapsille vielä keitosta jääneistä perunankuorista paistettuja ”hävikkisipsejä”. Tämä resepti on yksinkertainen. Paista perunankuoret pannulla öljyssä ja lisää hiukan suolaa, soijakastiketta sekä valkosipulia. Näin perunankuoret (mikäli et syö niitä perunoiden kanssa) saavan kokonaan uuden elämän ja pienennät kätevästi ruokahävikkiä.

Hyvää maailman vegaanipäivää! Meillä kaikilla on mahdollisuus nauttia ja rakastaa ruokaa ilman eläinten hyväksikäyttöä tai kuolemaa.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa