Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?

Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että ilmaston kuumeneminen voidaan pysäyttää maiden nykyisillä sitoumuksilla parhaimmillaan 1,8 asteeseen.

Kuva: https://zerotracker.net

Tämä on huikea edistysaskel verrattuna aiemmin tänä syksynä julkaistuun YK:n selvitykseen, jonka mukaan ilmakehä on kuumenemassa 2.7 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Glasgowin ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjasta ja markkinamekanismista. Samaan aikaan maiden on ollut tarkoitus päivittää omia sitoumuksiaan.

Kehitystä on tapahtunut viime aikoina paljon.

Glasgowin kokouksen yhteydessä uusia ilmastositoutumuksia ovat antaneet mm. Intia ja Brasilia. Tätä kirjoittaessa Nettonolla päästöihin on sitoutunut 137 maata maalla, jotka kattavat 88 % maailman päästöistä, 90 % maailman taloudesta ja 85 % maailman väestöstä.

Lisäksi edistystä on tapahtunut metsäkadon torjunnassa ja sitoutumisessa metaanipäästöjen vähentämiseen. Yli 100 maata on sitoutunut vähentämään metaanipäästöjä vähintään 30 % vuoteen 2030 mennessä. Monet maat ovat myös sitoutuneet luopumaan kivihiilestä ja lopettamaan rahoituksen uusille fossiiliprojekteille.

Meillä oli perjantaina 5.11.2021 mahdollisuus keskustella ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kanssa 45 minuuttia ajankohtaisista ilmastoasioista Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksessä yhdessä Kirsi Vuorisen kanssa. Lähetyksen voi katsoa tästä.

Kaikki maat eivät valitettavasti ole vielä ymmärtäneet ilmastokriisin vakavuutta. Climate Action Networkin uutiskirjeen mukaan Puola ansaitsee ilmastoneuvotteluiden Fossil of the Day -palkinnon.

Puola ilmoitti tällä viikolla monien muiden maiden tapaan luopuvansa kivihiilen käytöstä. Aloitteessa rikkaat maat sitoutuivat luopumaan kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä ja köyhät vuoteen 2040 mennessä. Puolan ilmasto- ja ympäristöministeri kuitenkin ilmoitti heti maan sitoutumisen jälkeen, että he luokittelevat itsensä maailman 23 suurimpana taloutena köyhäksi maaksi ja irtautuvat hiilenkäytöstä vasta vuoteen 2049 mennessä.

Veikkaan, että Puola joutuu vielä tarkistamaan tätä tavoitettaan uudestaan.

3 kommenttia artikkeliin ”Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?”

  1. Tietäessäni, että eri maiden ” ilmastositoumukset ” eivät ole sitovia ( niistä voidaan poiketa ), eikä niiden käytännön toteuttamisesta ole takuita , niin luotan ennemminkin YK:n selvitykseen kuin Maailman energiajärjestön tulevaisuuden arvioon.
    Missä näkyy tässä blogissa ihanteellisesti kuvattu ” huikea edistysaskel ” ? Glasgowin konferenssissa tehtyjen riittämättömien päätösten valossa siitä ei ole ollenkaan varmuutta. Ilmaston lämpenemisen osalta suunta näyttää olevan todellisuudessa ihan Maailman energiajärjestön olettamusten vastainen.
    Aiheeseen liittyen , tästä vastakkaisesta suuntauksesta kertoo valitettavan realistisesti Anna Lemströmin kolumni ” Vuosi 2021 rikkoi jälleen ennätyksiä ” ( KU verkkolehti 24.12.202I ). Eikä lämpöennätysten ja ilmastonmuutoksesta johtuvien muiden vakavien ongelmin kasautumisesta näytä nykymenolla tulevan loppua lähitulevaisuudessa tai edes v.2050 mennessä.

  2. Tämä Maailman energiajärjestön ” arvio ” muistuttaa samankaltaisuudessan öljy-yhtiöiden kehittämää ” epävarmuus strategiaa ”.
    Suuret öljy-yhtiöt ovat jo aikoja sitten tienneet aiheuttavansa CO2 päästöjä ja ilmastonlämpenemistä toiminnallaan. Ne olivat palkanneet asiantuntijoita tutkimaan öljyn tuotannon ympäristövaikutuksia. Kun selvisi, että niiden tuotanto aiheuttaa ympäristötuhoja, suuria CO2 päästöjä ja ilmastonlämpenemistä, niin ne alkoivat kaupallisista syistä kylvää epäilyä tuhojen , päästöjen ja lämpenemisen vakavuudesta. Ne aloittivat kampanjan yhteiskuntien ” sopeuttamisesta ” ilmastonlämpenemisen seurauksiin .Tämä ” sopeuttaminen ” ( adaptation ) on tapahtunut vähentämättä juuri lainkaan niiden omaa osuutta ilmaston kiihtyvässä lämpenemisessä.

    Mitään merkittävää muutosta ei ole tapahtunut näiden energiayhtiöiden päästöissä ja niiden ” sopeuttamisstrategian ” täytäntöönpanossa. Tämä strategia onkin tuottanut toivottua tulosta. Tietäessään, että lämmön kohoamisen estämistavoitetta ei saavuteta jo toteutetuin tai suunnitelluin liian vähäisin keinoin, ja että ilmasto lämpenee vaikutuksellisen estämistoiminnan puuttuessa, niin hallitukset toisensa jälkeen ovat ryhtyneet ” sopeuttamaan ” valtiontaloutta ja väestöä ilmastonlämpenemisen seurauksiin. Tämä siitä huolimatta, että luonto ja ihmiset eivät niihin sopeutuisikaan tarpeeksi hyvin.

  3. PS.
    En ole itse keksinyt tuota öljy-yhtiöiden ” epävarmuusstrategiaa ”. Siitä kerrottiin tänään France Inter- radion tutkimustoimituksen suositussa lähetyksessä ” Secret d’info ” ( Tiedottamissalaisuus ). Tästä aiheesta keskusteltiin nyt sen takia, että suuri ranskalainen energiayhtiö Total haastetaan oikeuteen ympäristötuhoistaan ja niiden peittelystä sekä toimimattomuudestaan niiden lopettamiseksi.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa