Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?

Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että ilmaston kuumeneminen voidaan pysäyttää maiden nykyisillä sitoumuksilla parhaimmillaan 1,8 asteeseen.

Kuva: https://zerotracker.net

Tämä on huikea edistysaskel verrattuna aiemmin tänä syksynä julkaistuun YK:n selvitykseen, jonka mukaan ilmakehä on kuumenemassa 2.7 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Glasgowin ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjasta ja markkinamekanismista. Samaan aikaan maiden on ollut tarkoitus päivittää omia sitoumuksiaan.

Kehitystä on tapahtunut viime aikoina paljon.

Glasgowin kokouksen yhteydessä uusia ilmastositoutumuksia ovat antaneet mm. Intia ja Brasilia. Tätä kirjoittaessa Nettonolla päästöihin on sitoutunut 137 maata maalla, jotka kattavat 88 % maailman päästöistä, 90 % maailman taloudesta ja 85 % maailman väestöstä.

Lisäksi edistystä on tapahtunut metsäkadon torjunnassa ja sitoutumisessa metaanipäästöjen vähentämiseen. Yli 100 maata on sitoutunut vähentämään metaanipäästöjä vähintään 30 % vuoteen 2030 mennessä. Monet maat ovat myös sitoutuneet luopumaan kivihiilestä ja lopettamaan rahoituksen uusille fossiiliprojekteille.

Meillä oli perjantaina 5.11.2021 mahdollisuus keskustella ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kanssa 45 minuuttia ajankohtaisista ilmastoasioista Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksessä yhdessä Kirsi Vuorisen kanssa. Lähetyksen voi katsoa tästä.

Kaikki maat eivät valitettavasti ole vielä ymmärtäneet ilmastokriisin vakavuutta. Climate Action Networkin uutiskirjeen mukaan Puola ansaitsee ilmastoneuvotteluiden Fossil of the Day -palkinnon.

Puola ilmoitti tällä viikolla monien muiden maiden tapaan luopuvansa kivihiilen käytöstä. Aloitteessa rikkaat maat sitoutuivat luopumaan kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä ja köyhät vuoteen 2040 mennessä. Puolan ilmasto- ja ympäristöministeri kuitenkin ilmoitti heti maan sitoutumisen jälkeen, että he luokittelevat itsensä maailman 23 suurimpana taloutena köyhäksi maaksi ja irtautuvat hiilenkäytöstä vasta vuoteen 2049 mennessä.

Veikkaan, että Puola joutuu vielä tarkistamaan tätä tavoitettaan uudestaan.

3 kommenttia artikkeliin ”Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?”

  1. Tietäessäni, että eri maiden ” ilmastositoumukset ” eivät ole sitovia ( niistä voidaan poiketa ), eikä niiden käytännön toteuttamisesta ole takuita , niin luotan ennemminkin YK:n selvitykseen kuin Maailman energiajärjestön tulevaisuuden arvioon.
    Missä näkyy tässä blogissa ihanteellisesti kuvattu ” huikea edistysaskel ” ? Glasgowin konferenssissa tehtyjen riittämättömien päätösten valossa siitä ei ole ollenkaan varmuutta. Ilmaston lämpenemisen osalta suunta näyttää olevan todellisuudessa ihan Maailman energiajärjestön olettamusten vastainen.
    Aiheeseen liittyen , tästä vastakkaisesta suuntauksesta kertoo valitettavan realistisesti Anna Lemströmin kolumni ” Vuosi 2021 rikkoi jälleen ennätyksiä ” ( KU verkkolehti 24.12.202I ). Eikä lämpöennätysten ja ilmastonmuutoksesta johtuvien muiden vakavien ongelmin kasautumisesta näytä nykymenolla tulevan loppua lähitulevaisuudessa tai edes v.2050 mennessä.

  2. Tämä Maailman energiajärjestön ” arvio ” muistuttaa samankaltaisuudessan öljy-yhtiöiden kehittämää ” epävarmuus strategiaa ”.
    Suuret öljy-yhtiöt ovat jo aikoja sitten tienneet aiheuttavansa CO2 päästöjä ja ilmastonlämpenemistä toiminnallaan. Ne olivat palkanneet asiantuntijoita tutkimaan öljyn tuotannon ympäristövaikutuksia. Kun selvisi, että niiden tuotanto aiheuttaa ympäristötuhoja, suuria CO2 päästöjä ja ilmastonlämpenemistä, niin ne alkoivat kaupallisista syistä kylvää epäilyä tuhojen , päästöjen ja lämpenemisen vakavuudesta. Ne aloittivat kampanjan yhteiskuntien ” sopeuttamisesta ” ilmastonlämpenemisen seurauksiin .Tämä ” sopeuttaminen ” ( adaptation ) on tapahtunut vähentämättä juuri lainkaan niiden omaa osuutta ilmaston kiihtyvässä lämpenemisessä.

    Mitään merkittävää muutosta ei ole tapahtunut näiden energiayhtiöiden päästöissä ja niiden ” sopeuttamisstrategian ” täytäntöönpanossa. Tämä strategia onkin tuottanut toivottua tulosta. Tietäessään, että lämmön kohoamisen estämistavoitetta ei saavuteta jo toteutetuin tai suunnitelluin liian vähäisin keinoin, ja että ilmasto lämpenee vaikutuksellisen estämistoiminnan puuttuessa, niin hallitukset toisensa jälkeen ovat ryhtyneet ” sopeuttamaan ” valtiontaloutta ja väestöä ilmastonlämpenemisen seurauksiin. Tämä siitä huolimatta, että luonto ja ihmiset eivät niihin sopeutuisikaan tarpeeksi hyvin.

  3. PS.
    En ole itse keksinyt tuota öljy-yhtiöiden ” epävarmuusstrategiaa ”. Siitä kerrottiin tänään France Inter- radion tutkimustoimituksen suositussa lähetyksessä ” Secret d’info ” ( Tiedottamissalaisuus ). Tästä aiheesta keskusteltiin nyt sen takia, että suuri ranskalainen energiayhtiö Total haastetaan oikeuteen ympäristötuhoistaan ja niiden peittelystä sekä toimimattomuudestaan niiden lopettamiseksi.

Kommentointi on suljettu.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa