Lämpimästi tervetuloa Suomeen ja Helsinkiin! Teillä on varmasti paljon pohdittavaa ja puhuttavaa.
Samalla kun vaihdatte kuulumisia ja tutustutte toisiinne, toivon, että keskustelette myös maailmaa polttavista kysymyksistä. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, ihmisoikeudet, rauha sekä demokratia ja kansalaisoikeudet.
Tässä siis ehdotukseni teille tapaamisen asialistaksi:
Keskiverto suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 140 litraa vuorokaudessa, josta lämmintä vettä on keskimäärin 40-50 litraa vuorokaudessa henkilöä kohti.
Veden säästöllä on monia ympäristöetuja
– Raakaveden hankinta- ja puhdistustarve vähenevät.
– Jäteveden käsittelytarve vähenee.
– Veden pumppaamiseen tarvittavan energian määrä vähenee.
– Lämpimän veden säästö vähentää energian kulutusta.
– Vesilasku pienenee. Vesimaksu on kokonaiskustannus käytetystä puhtaasta vedestä ja tuotetusta jätevedestä. Lämmin käyttövesi voi olla jopa kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi.
Mitä veden kulutuksessa kannattaa huomioida? Ohessa treeniohjelma aloittelijalle, kuntoilijalle ja tehotreenaajalle. Lopussa myös vähän haastavammat jälkiruokavinkit.
Tsekkaa lisää täältä: https://ilmastotreeni.fi ja #ilmastotreeni #personalclimatetrainer
Helsingin yksi parhaista puolista on kaupungin upea luonto.
Kaupungin luontoon tutustumista, luonnossa retkeilyä ja luontoharrastamista on tärkeä edistää. Tämä lisää myös ihmisten hyvinvointia.
Jätimme valtuutettu Mai Kivelän kanssa 11.4.2018 aloitteen siitä, että Helsinki selvittää retkeilyreittien parempaa merkitsemistä ja suunnittelee uuden merkityn patikointireitin Sipoonkorven kansallispuistoon.
Ohessa aloite kokonaisuudessaan.
Aloite retkeilyreittien merkintöjen parantamisesta
Olisiko hienoa jos Vallilanlaakson puistoon tulisi ratikka?
Käpylä sijoittuu kahden voimakkaasti kehittyvän alueen väliin. Kalasatama ja Keski-Pasila rakentuvat tällä hetkellä kovaa vauhtia.
Samaan aikaan kaupungissa on mietitty myös näiden alueiden välisiä yhteyksiä. Suunnitteilla on pikaratikkalinja Kalasataman ja Pasilan välille. Raitiolinja kulkisi Hermannin Rantatietä Hämeentien alitse ja vanhaa ratapohjaa pitkin Vallilanlaakson läpi Mäkelänrinteen uimahallin vierestä Mäkelänkadun yli Pasilaan.
Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2017!
Vuosi 2017 oli monin paikoin synkkä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus alkavat häiritä arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.
Toisaalta on syytä toivoon.
Päästöt vähenevät monin paikoin, kiertotalous etenee ja teknologinen kehitys on ennennäkemättömän nopeaa. Poliittista tahtoa muuttaa asioita löytyy. Optimismini perustuu siihen, että vuodet 2016-2017 ovat olleen vain sivuaskelia laajemmassa kaaressa kohti parempaa.
Omalta osalta vuosi 2017 toi mukanaan paljon uutta.
Palvelukeskus Helsinki on mukana noin sadassa tuhannessa ruokahetkessä päivittäin.
Kaupungin ruokatarjontaa kasvispainoitteisemmaksi muuttamalla voidaan edistää kestävää ruokakulttuuria ja torjua ilmastonmuutosta.
Teimme kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.12.2017 Mai Kivelän, Katju Aron, Abdirahim (Husu) Mohamedin ja Petrus Pennasen kanssa aloitteen vegaaniruokavaihtoehdon tarjoamikseksi kaikissa kaupungin ruokapalveluissa.
Aloitteen allekirjoitti 33 kaupunginvaltuutettua viidestä eri puolueesta.
Seuraavaksi kaupungin viranhaltijat käsittelevät aloitetta ja se tulee aikanaan kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Ohessa aloiteteksti kokonaisuudessaan.
Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Kauneudessa kyse on yksilön kokemuksesta ja siitä, mikä tuottaa henkilökohtaista mielihyvää.
Kysyin itse marraskuun harmaana ja sateisena aamuna ystäviltäni mikä on kaunista heidän mielestään juuri nyt. Sain vuorokauden aikana yhteensä 90 vastausta.
Näissä upeissa arjen havainnoissa nousi esille usein esimerkiksi lähiluonto, eläimet tai ihmisten ystävälliset teot. Kauneus on toisesta välittämistä. Elämä itsessään on kaunista. Tuulen tuiverrus, ohut jääkerros järvessä, linnut tai kissa sylissä tuovat meille arkeen kauneutta. Lasten halaus tai hiljainen hetki toimistolla luo kauneuden kokemuksen.
Perjantaina 24.11. on hyvä hetki pysähtyä miettimään oman kulutuksensa ympäristövaikutuksia ja viettää Älä osta mitään –päivää.
Itse asiassa kulutuslakko olisi pitänyt aloittaa tänä vuonna viimeistään maailman ylikulutuspäivänä 2.8.2017, koska silloin ihmiskunta oli laskennallisesti käyttänyt loppuun kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat.
Suomalaisten osalta ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo 3.4.2017.
Jos yksi päivä tuntuu kuitenkin liian vaikealta ja mielesi tekee shoppailemaan, niin ohessa viisi ostosvinkkiä Älä osta mitään –päivän kunniaksi.
Yritykset ovat pitkään pyrkineet minimoimaan tai pienentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia sekä viestimään toiminnastaan aktiivisesti.
Samalla painopiste on laajentunut yleisempään yhteiskuntavastuullisuuteen, jossa myös esimerkiksi sosiaaliset näkökohdat huomioidaan entistä tarkemmin.
Voidaan sanoa, että yhteiskuntavastuullisuus on tänä päivänä isommalle yritykselle hygieniatekijä eli asia joka pitää olla kunnossa, mutta josta ei saada enää kilpailuetua.
Yhteiskuntavastuun tullessa osaksi arkipäivää on ekologisen jalanjäljen lisäksi keskusteluun noussut myös ekologinen kädenjälki. Kyse ei ole vain siitä, miten pienennetään oman toiminnan haittoja vaan miten omalla toiminnalla voidaan edistää esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää tai luonnon monimuotoisuutta.
Oras Tynkkynen ja Kati Berninger tuovat keskusteluun uudessa kirjassaan ”Nettopositiivisuus – Menestyvän ja vastuullisen liiketoiminnan uusi taso” uuden käsitteen: Nettopositiviisuus.
Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 13.9.2017 tuntien keskustelun kaupunkistrategiasta. Lopullinen päätös strategian hyväksymisestä tehdään 27.9.2017 valtuuston kokouksessa.
Käytännössä strategia on jo hyväksytty, koska kaikki merkittävät valtuustoryhmät ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.
Helsingin kaupunkistrategiassa on iso joukko todella hyviä ympäristötavoitteita.
Ympäristönäkökohtia strategiassa on avannut hyvin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen Stadin ilmasto -blogissa.
Ohessa muutama huomio luonnonsuojelusta, ilmastopolitiikasta ja liikennelinjauksista sekä kiertotaloudesta, kokeilukulttuurista ja kansalaistoiminnan edellytyksistä.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?
Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.
Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.
Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.
Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.
Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:
- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.
Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?
Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍
Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei?
Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä!
Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti.
Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa.
Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.
Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla.
Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan.
Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Toivottavasti yhä useampi muistaisi, että tämä pieni, hauras ja sininen piste keskellä pimeää tyhjyyttä on ainoa kotimme. Erimielisyydet näyttävät tästä perspektiivistä tuskaisen turhilta. Olisipa meillä taitoa nähdä toisemme tällä samalla lempeydellä ja ymmärryksellä myös täällä alhaalla. Meillä on vain toisemme ja tämä yksi, korvaamaton planeetta, jolla matkustamme läpi äärettömyyden. 💚🌍
Kuva: Nasa
Missä kaikki mainokset ovat?
Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.
Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?
Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.
Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.
Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?
Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.
Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.
Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?
Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Anna Abreun keikalla oli tänään mahdollista bailata kaksi tuntia ilman liharuokavaliota esiintyvän taiteilijan toiveesta. Niin upeaa Anna @iamabreu ! Vastaavaa Suomessa ei ole varmaan ennen nähty.
Valitettavasti Veikkaus Areenan ravintolapalvelut onnistuivat kuitenkin tuottamaan pettymyksen. Kyllähän tarjolla oli vegaanihampurilaista, ranskalaisia sekä erilaisia herkkuja ja juomia, mutta suuri osa ruokatarjoiluista ei ollut täysin kasvispohjaisia vaan niissä oli mukana jotain eläinperäistä. Montako vegaanista pizzaa näet tuossa viimeisessä kuvassa? Ei onneksi kuitenkaan lihaa.
Pisteet asenteesta upealle artistille ja miinukset areenan ruokatarjonnasta vastaaville.
Tiettävästi kukaan ei lihan puutteen takia kuollut tai joutunut sairaalaan.
11-vuotias lapsi teki mulle oman kyltin naistenpäivän marssille!
”I can make my own sandwitch.”
”Tämän marssin myötä lähetetään kirkas viesti poliittisille päättäjille”
Hyvää naistenpäivää kaikille!
Uusi ruokatrendi on täällä.
SIPULIVESI!
Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.
Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.
Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.
Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.
Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!
Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin.
Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa.
Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä.
Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen.
Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä.
Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista.
Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
