Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2017!

Vuosi 2017 oli monin paikoin synkkä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus alkavat häiritä arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.

Toisaalta on syytä toivoon.

Päästöt vähenevät monin paikoin, kiertotalous etenee ja teknologinen kehitys on ennennäkemättömän nopeaa. Poliittista tahtoa muuttaa asioita löytyy. Optimismini perustuu siihen, että vuodet 2016-2017 ovat olleen vain sivuaskelia laajemmassa kaaressa kohti parempaa.

Omalta osalta vuosi 2017 toi mukanaan paljon uutta.

Lokakuussa aloitin työt Kansalaisareenan toiminnanjohtajana edistääkseni laajemmin suomalaista vapaaehtoistoimintaa. Näin noin 10 vuotta jatkunut työrupeama suomalaisissa ympäristöjärjestöissä loppui.

Kansalaisareenassa pääsin heti mukaan kansainväliseen vertaistuen päivään, vuoden vapaaehtoisen valintaan ja vapaaehtoistoiminnan messuille sekä kehittämään vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntöä ja Kansalaisareenan monia sisäisiä prosesseja ja strategioita samalla kun toimistomme muutti Kalliolaan.

Töiden ohella sain jatkokauden Helsingin kaupunginvaltuustossa. Sen mukana tuli useita luottamustoimia: HKL:n johtokunnan jäsenyys, kaupunkiympäristölautakunnan varajäsenyys sekä ympäristö- ja lupajaoston varapuheenjohtajuus, Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajuus ja maakuntavaltuuston varajäsenyys.

Kuntapolitiikassa erityisen iloinen olen Helsingin kaupunkistrategiasta, työstäni paperittomien, vegaanilasten ja tasa-arvon hyväksi sekä perustamastani kuntapolitiikan vaikuttajaryhmästä.

Lisäksi olen toiminut osin omistamani ympäristökonsulttiyritys Tyrskyn hallituksessa ja yrittänyt edistää naapuruston asioita myös taloyhtiön hallituksen kautta. Pitämäni ajan- ja elämänhallintavalmennukset ovat olleet suositumpia kuin koskaan aiemmin. Vuoden alussa elämäntarinani julkaistiin kirjassa Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla.

Uusien töiden ja luottamustehtävien lisäksi myös perheen arki meni uusiksi. Lapsilla alkoi uusi luontopäiväkoti ja vanhempi lapsi aloitti esikoulun. Puolisolla vaihtui syksyn aluksi työt. Löysimme uuden kodin Käpylästä, joka remontoitiin. Muutto oli lokakuussa samaan aikaan uuden työpaikan aloituksen kanssa.

Vuoteen kuului tuttuun tapaan kokouksia, haastatteluja, puhetilaisuuksia, lausuntoja, kolumneja ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.

Ohessa vuosi 2017 lukuina (sulkeissa vuosi 2016):

– 47 (44) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 90 (65) puhetilaisuutta tai luentoa
– 15 (91) kirjallista lausuntoa tai aloitetta
– 28 (22) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 22 (19) tiedotetta
– 52 (52) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 578 (635) kokousta
– 33 (31) seminaaria
– 4 (5) tempausta tai mielenosoitusta
– 60 (40) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää

Liikunnalliset tavoitteet täyttyivät vuoden osalta paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Pyöräilyn, juoksun, uinnin ja lihaskunnon osalta kaikki tavoitteet täyttyivät.

Ohessa vuoden 2017 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2016):

– 1044 km (1059 km) juoksua
– 7156 km (7000 km) pyöräilyä
– 52 km (41 km) uintia
– 102 kertaa (38 kertaa) lihaskuntoharjoittelua
– 76 km (48 km) hiihtoa

Vuoden 2016 aikana tein palkkatöitä yhteensä 1742,5 tuntia (vuonna 2016 yhteensä 1819 tuntia), kunnallispolitiikkaa 497 tuntia (248,5) ja muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa yhteensä 263,5 tuntia (391). Lisäksi arkeeni kuului kuntoilua/liikuntaa yhteensä 503 (488).

Käytännössä viikoittain siis keskimäärin noin 33,5 tuntia töitä, noin 9,5 tuntia kunnallispolitiikkaa, 5 tuntia muuta yhteiskunnallista vaikuttamista sekä 9,5 tuntia liikuntaa.

Kiitos kuluneesta vuodesta! Ja kovasti terveisiä Ylläkseltä hiihtolatujen, lumen ja pakkasen keskeltä!

Kannattaa lukea myös nämä:

– Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä: 3866 kokousta 10 vuodessa
– 2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
– Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista
– Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos! (4.1.2010) 
– Arjen muistilista vuodelle 2012

4 kommenttia artikkeliin ”Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin”

  1. Vai että Lapissa Ylläksellä sitä oikein vietetään lomaa lumisissa maisemissa !
    Tuli minunkin vietettyä kerran hyvin kauan sitten luonnonmukaista hiihtolomaa siellä viereisellä Sieppijärvellä, jossa ystävättäreni äiti oli töissä keittäjänä metsätyökämpällä. Silloin Ylläksellä ei ollut laskettelurinteitä eikä turhanpäiväistä matkailukeskusta. Siellä tapasin ensimmäiset saamelaiset, joista luonnollisella olemuksellaan minuun suuren vaikutuksen teki ikäiseni Siiri.Oletan minunkin suonissani virtaavan äidin puolelta tullutta saamelaisverta….

    Siis siellä Ylläksen liepeillä vallitsi luonnonrauha, ja silloin ennen oli metsää hakattavaksi asti. Eikä kaikkea hakattu matalaksi, kuten nykyään. Siellä eli vielä saamelaisiakin. Nykyisin saamit pakotetaan luovuttamaan perinteisesti heidän käyttöönsä kuuluvia alueita Lappiin väkisinkin tunkeilevalle monenlaiselle turhalle businekselle ja tarpeettomalle kulutushurmokselle. Saamelaisten pyhyäi paikkoja ja oikeuksia ei kunnioiteta ! Metsät ja poronhoitoalueet on revitty riekaleiksi mm. metsätalousyritysten ahneuden ja massaturismin /matkailun takia.Ja nyt jo yritetään pohjavesiäkin pakolla pullottaa !

    Lappiin sijoitettu massaturismi kaikessa hulluudessaan tuhoaa kaiken lopunkin luonnon ja paikallisten asukkaille kuuluvan luonnonrauhan. Lapin matkailukeskuksiin raahataan rekoittain ruokaa erilaisiin kaikenmaailman ruokatottumuksiin. Mitään ei ole enää jäljellä edessuomalaisuudesta saatikka sitten lappalaisuudesta. Samoin sinne raahataan rekoittain muuta huvinpitoon tarvittavaa tavaraa. Liikenteen ja turismin aiheuttama saaste värittää valkoisen lumenkin mustaksi. Puhumattakaan niistä lasteittain turisteja tuovista tilaus-ja reittilennoista, jotka ulostavat uumenistaan uutuudenhimoisia aasialaisturisteja. Ja heitähän maailmassa piisaa. Entinen pieni Napapiirin majakin silloisine aitoine saamelaistuotteineen on kadonnut, ja tilalle on tullut valtava turismikompleksi, jossa ei ole pisaraakaan lappalaisuutta tai edes lappilaisuutta! Eikä edes sitâ oikeaa Joulupukin mielikuvitusmaailmaa.
    Mitä jää Lapista jäljelle tässä luonnollista ympäristöä hävittävässä ruljanssissa ? Ei ainakaan sitä muinaista ” Lapin lumoa” !

    Että sinäkin Leo ole sortunut tällaiseen ilmastollekin haitalliseen hömppämatkailuun ja ihan perheen kanssa! Luulenpa, että sinulla ei ole aikomustakaan laittaa ” suljettu”-kylttiä kaikkien laskettelurinteiden eteen…? ” Business first” – ajattelu on näköjään imaissut sinutkin syviin synkkiin pyörteisiinsä!
    Luulenpa, että sinun olisi ollut parempi pysyä luonnon-ja ympäristönsuojelun parissa, kuin ryhtyä bisnestukijaksi ja -maakariksii. Mutta ” tohokkaasti ” näkyy vaikutusvaltaisuuden ja yhteiskunnallisen aseman kasvu vaikuttavan muutamiin henkilöihin joilla ei ole varsinaista poliittista selkärankaa .Ilman tukevaa selkärankaa he vaappuvat tyhjän rajoilla….

    Nyt eroavat tiemme selvästi eri suuntiin. Siitä huolimatta toivotan hyvää uutta vuotta 2018, vaikka et olekaan vastannut ennen joulua lähettämääni toivotukseen.

  2. Noita numerolistoja taas katsoessa on tosi järkyttävää havaita, miten pienestä kärtyilevästä maalaispojasta voi kasvaa noin läpeensä kyllästetty teknokraattinen, lähes robottimainen olio.
    Toivottavasta sinulla Leo on hyvät voiteet, jotta saat koneistosi pysymään kunnossa tänäkin vuonna ja tästä eteenkin päin.
    Au revoir! Näkemiin.

  3. En malta olla lisäämättä edelliseen kritiikkiini tätä , niin hyvin niihin sopiva on tämä erinomainen juttu.:
    YLE. Kotimaa 21.01.2018 ,Ylen Ikkuna-blogit: ” Peiponen: Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsissä ”.

    Pohjois-Suomea tunteva toimittaja Pasi Peiponen kuvaa realistisella tavalla nykyistä ja tulevaa luonnon tilaa Pohjois-Suomessa….ja muutamien ” luonnonsuojelijoiksi ” naamioituneiden poliittisten tahojen osuudesta tämän turmelemisessa.

    Ennenmuinoin niin kukoistava ja rauhaa huokuva Suomen luonto , Lapissa ja Kainuussakin, on alistettu yksityisomistukseen, ja sen ahneudelle ei ole loppua. Tämä ei ennusta mitään hyvää. Ihmiselle ja luonnon monimuotoisuudelle tässä menossa ei anneta sijaa. Mikään maatilkku ei riitä, tuhoamisen pitää olla täydellistä….

  4. Lisää puhdasta kritiikkiä:

    Leo, olet hyvin ristiriitainen persoona.. Uit kuin kala sen valtavirran mukana, vaikka olet sanonut, ettet tee näin. Valtavirran viemänä ilmennät ja olet esimerkkinä yleisestä performanssiajattelusta. Tehokkuusasenne näkyy jo tuosta jatkuvasta tekemisiesi numeroimisesta ja esilletuomisesta. Ilmennät selvällä tavalla nykysuomalaisen yhteiskunnan haitallisia tehokkuus-ja menestymisvaatimuksia. Painotat ja jopa kannustat niitä omalla esimerkilläsi.
    Alistut naivin kuuliaisesti näihin nykysuomalaisen yhteiskunnan vaatimuksiin, ja jopa levität niitä ” ideaaleina” .Ihailemasi Mahatma Gandhi ei ollut ” performoija ” …!
    Performanssiajattelusi julkituominen ja sen tärkeyden jatkuva painottaminen on vastuutonta..Toisaalta, jo tältä perustalta lähtien sinulla ei ole tarvittavia taitoja ja pätevyyttä opettaa muille elämänhallintaa.Tässä olet pelkkä
    hyväuskoisten ihmisten luottamusta hyväksikäyttävä helppoheikki.

    Useimpien ranskalaisten psykiatrien mukaan performanssiajattelua puolustava ja kannustava yhteiskunta on itsetuhoinen.
    Performanssin ihannoiminen ja siihen pyrkiminen ei ole hyvä elämisen esimerkki ja malli lapsille ja nuorille.
    Suomessa on eniten nuorten itsemurhia Euroopassa. Tähän nuorten ihmisten pahoinvointiin ja siitä johtuvaan itsetuhotendenssiin on performanssia palvova yhteiskunta suuresti osasyyllinen. Kaikki eivät voi sopeutua kiireisen, tehokkuutta ja menestymistä vaativan yhteisön elämäntapaan. Suuri joukko ihmisiä putoaa pois rattailta tällaisessa kyydissä.

    Hyvää ja tehokasta talven jatkoa!

    PS. Vieläkö olet valmis ottamaan Turkin EU:n jäseneksi ?

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa