Valtuustoaloite vegaaniruokavaihtoehdon tarjoamikseksi kaikissa kaupungin ruokapalveluissa

Palvelukeskus Helsinki on mukana noin sadassa tuhannessa ruokahetkessä päivittäin.

Kaupungin ruokatarjontaa kasvispainoitteisemmaksi muuttamalla voidaan edistää kestävää ruokakulttuuria ja torjua ilmastonmuutosta.

Teimme kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.12.2017 Mai Kivelän, Katju Aron, Abdirahim (Husu) Mohamedin ja Petrus Pennasen kanssa aloitteen vegaaniruokavaihtoehdon tarjoamikseksi kaikissa kaupungin ruokapalveluissa.

Aloitteen allekirjoitti 33 kaupunginvaltuutettua viidestä eri puolueesta.

Seuraavaksi kaupungin viranhaltijat käsittelevät aloitetta ja se tulee aikanaan kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Ohessa aloiteteksti kokonaisuudessaan. 

Ruokajärjestelmällä on merkittävät vaikutukset ilmastonmuutokseen. Ruoan osuus ilmastopäästöistä on arvioiden mukaan samaa luokkaa, tai jopa suurempi, kuin liikenteen osuus, joka on viidenneksen kokonaispäästöistä. Ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ruokaketjulla on siis merkittävä rooli.

Helsinki on uudessa strategiassaan sitoutunut torjumaan ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti kattaen kaikki toimialat. Julkisilla ruokapalveluilla on iso rooli ihmisten ruokailussa. Esimerkiksi Palvelukeskus Helsinki on mukana noin sadassa tuhannessa ruokahetkessä päivittäin. Kaupungin ruokatarjontaa kasvispainoitteisemmaksi muuttamalla voidaan edistää kestävää ruokakulttuuria ja torjua ilmastonmuutosta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että osana ilmastonmuutoksen kunnianhimoista torjuntaa Helsinki vähentää ruoan ilmastovaikutuksia tarjoamalla kaikissa kaupungin ruokapalveluissa joka aterialla vegaanisen päävaihtoehdon.

Mai Kivelä (vas)
Katju Aro (fp)
Abdirahim (Husu) Mohamed (sdp)
Leo Stranius (vihr)
Petrus Pennanen (pp)

2 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoaloite vegaaniruokavaihtoehdon tarjoamikseksi kaikissa kaupungin ruokapalveluissa”

  1. Tuleeko tämä vegaaninen vaihtoehto olemaan kokonaan luomutuotteinen ?

    Monenlaisia ympäristölle myrkyllisiä aineita käyttävä intensiivinen maatalous, siis kasvisten ja hedelmien ym. ja ei vegaanisten elintarvikkeiden tehotuotantoon perustuva maanviljely, on yksi ympäristöä eniten rasittavista tekijöistä. Onko tämä otettu huomioon tuossa vegaanivaihtoehdon suunnittelussa ?

    Ranskassa maatalous on kaikkein suurin veden ja yleensä ympäristön saastuttaja, ja tällä toiminnalla on vaikutusta myöskin ilmaston lämpenemiseen. Meillä se saastuttaa eniten vesistöjä mennen tässä edelle teollisuutta, liikennettä ja yksityisten kuluttajien toimintaa. Silti siitä ei juuri puhuta, koska maatalouden uskotaan olevan ” maapallon väestön syöttäjän ” asemassa.. Perinteisessä maatalousmaassa Ranskassa maanviljelijä on ” kuningas”.

    Meillä on nyt kuitenkin saatu aikaan UFC- kuluttajajärjestön toimesta hallitukselle osoitettu kansallinen vetoomus, jossa vaaditaan hallitusta ryhtymään toimiin, jotta eniten saastuttava joutuisi maksamaan eniten saastuttamisesta. Ja jotta kuluttajia ei aina verotettaisi eniten kaikkien muiden saastuttajien.jäädessä vähemmälle. Vetooomukseen kerätään allekirjoituksia. Vetoomus toimitetaan ympäristöministerille, joka on ( omalta ) ajatustavaltaan melko vihreä, vaikkakaan hän ei nyt hallituksessa ollessaan aina muista aikaisempia vaatimuksiaan sanoen olevansa nyt …enemmän ”realisti” !

    En ole kuullut Suomessa puhuttavan ,tai lukenut paljonkaan suomailaisen maatalouden osallisuudesta ympäristön ja ilmaston saastuttamiseen ja sen asettamiseen siitä osavastuuseen.. Johtuneeko tämä vähäpuheisuus yhtäältä siitä, että nykyinen maa-ja metsätalous ( -ja ympäristö ? ) ministeri on itse pääministerin puoluetta edustava maanviljelijä ?

    Meilläkin tullaan ilmeisesti nyt Terra Nova-kansalaisjärjestön vaikutuksesta ottamaan kokeiluluontoisesti koulujen ruokalistoille ainakin muutaman kerran viikossa vegaanivaihtoehto. Ja tässä tullaan suosimaan luomutuotantoa, vaikkakin se on vielä liian vähäistä Ranskassa, jossa maatalousministeriö haluaa kasvattaa sen osuutta ja tukee sitä.

  2. Korjaus:
    huomasin, että Tiilikainen ( kesk.) ei olekaan enää maa-ja metsätalousministeri , mutta kylläkin ympäristöministeri.Kuka siellä on nykyään maa-ja metsätalousmi- nisterinä ?

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa