Helsingin yleiskaava – Keskuspuiston puolesta

Leo Stranius kasvokuvaHelsingin kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta näillä näkymin lokakuun 2016 lopulla.

Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan siihen, että Helsingissä on 865 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Lisärakentaminen aiheuttaa merkittävää painetta luonnonsuojelu- ja virkistysalueille sekä kulttuuriarvoille.

Ympäristölautakunta, jonka varapuheenjohtajana toimin, on käsitellyt yleiskaavaa useassa eri kokouksessaan ja todennut käsillä olevan ehdotuksen nakertavan liikaa luontokohteita.

Vaikka yleiskaavassa olevat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovatkin hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.

Näin ollen en voi varauksetta kannattaa käsillä olevaa yleiskaavaehdotusta. Perustelen seuraavassa tarkemmin.

Lue lisää

Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea vetäytymään EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta (CETA)

stop-cetaLähetimme 20 järjestön voimin terveisiä tällä viikolla (21.9.2016) Euroopan kauppaministereille, jotka kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22.–23. syyskuuta 2016 Slovakian Bratislavassa.

Esitämme, että Suomen tulee jättää hyväksymättä Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA.

Kyseessä on jälleen yksi yritys muuttaa kaupankäyntiin vaikuttavaa sääntely-ympäristöä suurten ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella.

Alla järjestöjen yhteinen vetoomus ja ohessa tiedote

Lue lisää

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin

kansallinen-kaupunkipuistoHelsingin kaupungin ympäristölautakunnassa päätettiin 20.9.2016 puoltaa tarveselvityksen tekemistä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin.

Näin ympäristölautakunta otti kaupunginvaltuutettu Jarmo Niemisen tekemään aloitteeseen selkeän myönteisen kanssa. Toisin kuin kaupunkisuunnittelulautakunta, joka omassa lausunnossaan otti kielteisen kannan selvityksen tekemiseen.

Puiston perustaminen auttaisi säilyttämään keskeiset luonnon ja kulttuuriympäristön kohteet. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen olisi myös hieno lahja 100-vuotiaan Suomen pääkaupungille ja koko Suomelle.

Lue lisää

Luonto-Liitto tempaisee susien puolesta

liity-laumaanSuomessa elää viimeisimpien arvioiden mukaan vain noin 200–235 sutta. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Susien vähäisestä määrästä huolimatta niitä metsästetään valtion luvalla kannanhoidollisista syistä. Lisäksi sutta kohtaan tunnetaan petovihaa, joka ilmenee Suomessa muun muassa susien salametsästyksenä.

Tulevana lauantaina 17.9.2016 Luonto-Liiton susiryhmä järjestää Helsingissä ja Tampereella ensimmäistä kertaa Liity laumaan – kävelyn, joka on kaikille avoin koko perheen hyvän mielen tapahtuma Suomen susien hyväksi.

Lue lisää

Musta hevonen – ratkaiseeko ydinvoima ilmastonmuutoksen?

Leo Stranius ja Rauli Partanen MTV3 Huomenta SuomiKävin MTV3:n Huomenta Suomessa (15.6.2016) keskustelemassa Rauli Partasen ja Janne Korhosen tuoreesta kirjasta Musta hevonen – ydinvoima ja ilmastonmuutos.

Mustan hevosen pääasiallinen tavoite on argumentoida ydinvoiman puolesta. Tässä kirja onnistuu suhteellisen hyvin.

Ilmastonmuutos on tämän sukupolven suurin haaste. Tästä olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä. Johtopäätöksistä olen kuitenkin eri mieltä. Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole järkevää. Eri asia on olemassa oleva ydinvoima. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta voi olla järkevää pitää nykyiset ydinvoimalat käytössä niin pitkään kuin mahdollista.

Ydinvoiman ympäristövaikutuksista on puhuttu viime aikoina vähän. Ydinvoimaan liittyy edelleen monia ympäristöongelmia uraanin louhinnasta jätteen loppusijoitukseen. Mahdolliset säteilyhaitat ja onnettomuuden riskit sekä ydinaseet ovat lisäksi oma juttunsa, vaikka näitä ongelmia usein liioitellaan.

Tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamisesta käytävä keskustelu tiivistyy usein kahteen asiaan: kustannuksiin sekä huoltovarmuuteen ja haavoittuvuuteen. Nämä ovat ne tekijät, joiden takia en usko, että ydinvoimaa tullaan enää rakentamaan juurikaan lisää.

Lue lisää

Nyhtökaura eli kypsä kaura-papu-proteiinivalmiste

Nyhtökaura ja uudet perunatPääsin vihdoin 12.6.2016 maistamaan ensimmäisen kerran paljon huomiota saanutta kaurasta ja palkokasveista valmistettua nyhtökauraa.

Kiitos ystävilleni Päiville ja Jannelle, jotka toivat sitä meille lahjaksi!

Ensimmäinen nyhtökaura syötiin meillä kotona uusien perunoiden kanssa pannulla kevyesti paistettuna. Myös 2- ja 4-vuotiaat lapset tykkäsivät todella paljon. Sen sijaan naapurin 7-vuotian lapsi vain hämmästeli ja irvisteli, kun hehkutin hänelle nyhtökauraa pihalla.

Miltä nyhtökaura sitten maistu? Hyvältä. Maku on mieto eli mausteilla ja kastikkeella sitä voi terästää oman maun mukaan. Nyhtökaura vastaa koostumukseltaan ja makuelämykseltä ehkä eniten vehnägluteenista valmistettua seitania. Nyhtökauran ylivoimaisuun on kuitenkin siinä, että sitä voi syödä suoraan sellaisenaan ilman pitkää valmistamista. Nyhtökauraa voi myös käyttää melkein missä vain, aivan kuten soijarouhetta tai seitaniakin.

Lue lisää

Politiikan superviikonloppu: 9 havaintoa Keskustan puoluekokouksesta

Suomi 100% uusiutuvaa nyt Kuva Riku EskelinenPolitiikan superlauantai on omalta osaltani takana. Itselläni oli ainutlaatuinen mahdollisuus seurata Keskustan puoluekokousta paikan päällä Seinäjoella.

Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kokouksia seurasin pääsääntöisesti Twitterin välityksellä.

Ohessa yhdeksän havaintoa Keskustan puoluekokouksesta.

Lue lisää

Rakkauden metsä Helsinkiin

PuuEri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina.

Luonto ja metsä on suomalaisille tärkeä. Mitä jos Suomessa ja Helsingissä rakkautta voisi tunnustaa ja osoittaa lukkojen ja siltojen lisäksi tai sijaan myös istuttamalla puun?

Voisiko Helsinki osoittaa paikan, johon rakastavaiset voisivat käydä istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan? Rakkauden metsä voisi olla paikka, johon rakastavaiset tulisivat myöhempinä vuosina muistamaan merkkipäiväänsä.

Idea on alun perin kestävän matkailun ammattilaiselta Anu Nylundilta. Hän on avannut ideaa myös blogissaan.

Ideasta inspiroituneena ajattelin tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2016 aloitteen rakkauden metsän perustamisesta Helsinkiin.

Mitä mieltä olet? Tarvitaanko Helsinkiin rakkauden metsä?

EDIT: Päivitys: Rakkauden metsä -ajatus etenee. Lue täältä lisää.

Lue lisää

Miksi vegaaniruokaa päiväkoteihin?

Vegan-Logo-from-The-Vegan-SocietyKaupunginvaltuusto käsitteli toukokuun lopulla (25.5.2016) valtuustoaloitettani vegaaniruuan saamisesta kaupungin päiväkoteihin.

Päätöksen myötä Helsinki päätti tarjota vegaanista ruokaa 20 päiväkodissa kokeiluna. Samassa yhteydessä päätettiin myös selvittää mahdollisuus ottaa päiväkodeissa käyttöön kasvisruokapäivä.

Maailma muuttuu päätös ja askel kerrallaan parempaan suuntaan!

Kävin päätöksen myötä Ylen A-studion vieraana 30.5.2016 yhdessä kokoomuksen Lasse Männistön kanssa keskustelemassa aiheesta. Yle halusi kysyä, mitä kaikkea kuntalainen voi verorahoilla vaatia ja miksi.

Niin. Miksi Vegaaniruokaa?

Lue lisää

Talvivaaran loppu – mitä seuraavaksi?

TalvivaaraValtio alkaa valmistella Talvivaaran kaivoksen alasajoa.

Tämä on hyvä uutinen. Nyt on kuitenkin tärkeää, että kaivoksen sulkemisen yhteydessä tehdään kaikki mahdollinen ympäristövahinkojen korjaamiseksi.

Ja toisaalta varmistetaan myös se, että kaivoksen työntekijöille löydetään mielekästä tekemistä.

Hyvä asia on myös se, että alasajosta tehdään kunnollinen ympäristövaikutusten arviointi.

Surullista on, että koko homma kaatuu valitettavasti yhteiskunnan maksettavaksi. Talvivaaran vakuutus on vain noin 30 miljoonan euron luokkaa kun alasajon kustannukset tulevat olemaan vähintään kymmenkertaiset tuohon summaan nähden.

Miten alasajo saadaan tehtyä hallitusti. Olen esittänyt tähän suunnitelman jo vuonna 2013: Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Mitä sitten pitäisi tehdä seuraavaksi, ettei vastaavia tapauksia tulisi ilmi jatkossa:

Lue lisää

Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/
Jes! Tulin katsoneeksi liikuntatilastoja ja täytyy sanoa, että kylläpäs tämä on ollut hyvä kuntoiluvuosi! 

Eilisen pyörätreenin myötä tuli täyteen tälle vuodelle 7300 kilsaa satulassa eli saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Tämä on enemmän kuin mitä olen ikinä aiemmin yhden vuoden aikana pyöräillyt. Toki kuitenkin huomioiden, että tuosta 2760 km on sisäpyörätreeniä. 

Lisäksi takana on tänä vuonna jo nyt 238 km uintia (myös enemmän kuin ikinä aiemmin yhden vuoden aikana) ja 1064 km juoksua sekä 195 tuntia lihaskuntotreeniä tai venyttelyä. Nämä pitävät sisällään myös yhden täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkan triathlonia, yhden maratonin/ultrajuoksun (50 km) ja 12 puolimaratonia. 

Yhteensä treeniä, kuntoilua tai hyötyliikuntaa on kertynyt tänä vuonna tähän päivään mennessä noin 781 tuntia eli noin 16,5 tuntia viikossa tai noin 2 h 22 min keskimäärin joka päivä. 

#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Hyvää kiertotalousmaanantaita! Uuden sijaan kannattaa vuokrata, korjata ja käyttää uudelleen! 

Tänä vuonna kampanjassa on mukana Third Rock Finland, allekirjoittanut sekä noin 140 tahoa Suomesta. Globaalisti kampanjassa on mukana yli 1300 tahoa.

#circularmonday @circularmonday