Helsingin yleiskaava – Keskuspuiston puolesta

Leo Stranius kasvokuvaHelsingin kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta näillä näkymin lokakuun 2016 lopulla.

Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan siihen, että Helsingissä on 865 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Lisärakentaminen aiheuttaa merkittävää painetta luonnonsuojelu- ja virkistysalueille sekä kulttuuriarvoille.

Ympäristölautakunta, jonka varapuheenjohtajana toimin, on käsitellyt yleiskaavaa useassa eri kokouksessaan ja todennut käsillä olevan ehdotuksen nakertavan liikaa luontokohteita.

Vaikka yleiskaavassa olevat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovatkin hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.

Näin ollen en voi varauksetta kannattaa käsillä olevaa yleiskaavaehdotusta. Perustelen seuraavassa tarkemmin.

Lue lisää

Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea vetäytymään EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta (CETA)

stop-cetaLähetimme 20 järjestön voimin terveisiä tällä viikolla (21.9.2016) Euroopan kauppaministereille, jotka kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22.–23. syyskuuta 2016 Slovakian Bratislavassa.

Esitämme, että Suomen tulee jättää hyväksymättä Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA.

Kyseessä on jälleen yksi yritys muuttaa kaupankäyntiin vaikuttavaa sääntely-ympäristöä suurten ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella.

Alla järjestöjen yhteinen vetoomus ja ohessa tiedote

Lue lisää

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin

kansallinen-kaupunkipuistoHelsingin kaupungin ympäristölautakunnassa päätettiin 20.9.2016 puoltaa tarveselvityksen tekemistä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin.

Näin ympäristölautakunta otti kaupunginvaltuutettu Jarmo Niemisen tekemään aloitteeseen selkeän myönteisen kanssa. Toisin kuin kaupunkisuunnittelulautakunta, joka omassa lausunnossaan otti kielteisen kannan selvityksen tekemiseen.

Puiston perustaminen auttaisi säilyttämään keskeiset luonnon ja kulttuuriympäristön kohteet. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen olisi myös hieno lahja 100-vuotiaan Suomen pääkaupungille ja koko Suomelle.

Lue lisää

Luonto-Liitto tempaisee susien puolesta

liity-laumaanSuomessa elää viimeisimpien arvioiden mukaan vain noin 200–235 sutta. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Susien vähäisestä määrästä huolimatta niitä metsästetään valtion luvalla kannanhoidollisista syistä. Lisäksi sutta kohtaan tunnetaan petovihaa, joka ilmenee Suomessa muun muassa susien salametsästyksenä.

Tulevana lauantaina 17.9.2016 Luonto-Liiton susiryhmä järjestää Helsingissä ja Tampereella ensimmäistä kertaa Liity laumaan – kävelyn, joka on kaikille avoin koko perheen hyvän mielen tapahtuma Suomen susien hyväksi.

Lue lisää

Musta hevonen – ratkaiseeko ydinvoima ilmastonmuutoksen?

Leo Stranius ja Rauli Partanen MTV3 Huomenta SuomiKävin MTV3:n Huomenta Suomessa (15.6.2016) keskustelemassa Rauli Partasen ja Janne Korhosen tuoreesta kirjasta Musta hevonen – ydinvoima ja ilmastonmuutos.

Mustan hevosen pääasiallinen tavoite on argumentoida ydinvoiman puolesta. Tässä kirja onnistuu suhteellisen hyvin.

Ilmastonmuutos on tämän sukupolven suurin haaste. Tästä olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä. Johtopäätöksistä olen kuitenkin eri mieltä. Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole järkevää. Eri asia on olemassa oleva ydinvoima. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta voi olla järkevää pitää nykyiset ydinvoimalat käytössä niin pitkään kuin mahdollista.

Ydinvoiman ympäristövaikutuksista on puhuttu viime aikoina vähän. Ydinvoimaan liittyy edelleen monia ympäristöongelmia uraanin louhinnasta jätteen loppusijoitukseen. Mahdolliset säteilyhaitat ja onnettomuuden riskit sekä ydinaseet ovat lisäksi oma juttunsa, vaikka näitä ongelmia usein liioitellaan.

Tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamisesta käytävä keskustelu tiivistyy usein kahteen asiaan: kustannuksiin sekä huoltovarmuuteen ja haavoittuvuuteen. Nämä ovat ne tekijät, joiden takia en usko, että ydinvoimaa tullaan enää rakentamaan juurikaan lisää.

Lue lisää

Nyhtökaura eli kypsä kaura-papu-proteiinivalmiste

Nyhtökaura ja uudet perunatPääsin vihdoin 12.6.2016 maistamaan ensimmäisen kerran paljon huomiota saanutta kaurasta ja palkokasveista valmistettua nyhtökauraa.

Kiitos ystävilleni Päiville ja Jannelle, jotka toivat sitä meille lahjaksi!

Ensimmäinen nyhtökaura syötiin meillä kotona uusien perunoiden kanssa pannulla kevyesti paistettuna. Myös 2- ja 4-vuotiaat lapset tykkäsivät todella paljon. Sen sijaan naapurin 7-vuotian lapsi vain hämmästeli ja irvisteli, kun hehkutin hänelle nyhtökauraa pihalla.

Miltä nyhtökaura sitten maistu? Hyvältä. Maku on mieto eli mausteilla ja kastikkeella sitä voi terästää oman maun mukaan. Nyhtökaura vastaa koostumukseltaan ja makuelämykseltä ehkä eniten vehnägluteenista valmistettua seitania. Nyhtökauran ylivoimaisuun on kuitenkin siinä, että sitä voi syödä suoraan sellaisenaan ilman pitkää valmistamista. Nyhtökauraa voi myös käyttää melkein missä vain, aivan kuten soijarouhetta tai seitaniakin.

Lue lisää

Politiikan superviikonloppu: 9 havaintoa Keskustan puoluekokouksesta

Suomi 100% uusiutuvaa nyt Kuva Riku EskelinenPolitiikan superlauantai on omalta osaltani takana. Itselläni oli ainutlaatuinen mahdollisuus seurata Keskustan puoluekokousta paikan päällä Seinäjoella.

Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kokouksia seurasin pääsääntöisesti Twitterin välityksellä.

Ohessa yhdeksän havaintoa Keskustan puoluekokouksesta.

Lue lisää

Rakkauden metsä Helsinkiin

PuuEri puolilla maailmaa on rakkauden siltoja, joihin rakastavaiset voivat käydä lukitsemassa lukon elinikäisen rakkauden symbolina.

Luonto ja metsä on suomalaisille tärkeä. Mitä jos Suomessa ja Helsingissä rakkautta voisi tunnustaa ja osoittaa lukkojen ja siltojen lisäksi tai sijaan myös istuttamalla puun?

Voisiko Helsinki osoittaa paikan, johon rakastavaiset voisivat käydä istuttamassa puun merkkinä rakkaudestaan? Rakkauden metsä voisi olla paikka, johon rakastavaiset tulisivat myöhempinä vuosina muistamaan merkkipäiväänsä.

Idea on alun perin kestävän matkailun ammattilaiselta Anu Nylundilta. Hän on avannut ideaa myös blogissaan.

Ideasta inspiroituneena ajattelin tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.6.2016 aloitteen rakkauden metsän perustamisesta Helsinkiin.

Mitä mieltä olet? Tarvitaanko Helsinkiin rakkauden metsä?

EDIT: Päivitys: Rakkauden metsä -ajatus etenee. Lue täältä lisää.

Lue lisää

Miksi vegaaniruokaa päiväkoteihin?

Vegan-Logo-from-The-Vegan-SocietyKaupunginvaltuusto käsitteli toukokuun lopulla (25.5.2016) valtuustoaloitettani vegaaniruuan saamisesta kaupungin päiväkoteihin.

Päätöksen myötä Helsinki päätti tarjota vegaanista ruokaa 20 päiväkodissa kokeiluna. Samassa yhteydessä päätettiin myös selvittää mahdollisuus ottaa päiväkodeissa käyttöön kasvisruokapäivä.

Maailma muuttuu päätös ja askel kerrallaan parempaan suuntaan!

Kävin päätöksen myötä Ylen A-studion vieraana 30.5.2016 yhdessä kokoomuksen Lasse Männistön kanssa keskustelemassa aiheesta. Yle halusi kysyä, mitä kaikkea kuntalainen voi verorahoilla vaatia ja miksi.

Niin. Miksi Vegaaniruokaa?

Lue lisää

Talvivaaran loppu – mitä seuraavaksi?

TalvivaaraValtio alkaa valmistella Talvivaaran kaivoksen alasajoa.

Tämä on hyvä uutinen. Nyt on kuitenkin tärkeää, että kaivoksen sulkemisen yhteydessä tehdään kaikki mahdollinen ympäristövahinkojen korjaamiseksi.

Ja toisaalta varmistetaan myös se, että kaivoksen työntekijöille löydetään mielekästä tekemistä.

Hyvä asia on myös se, että alasajosta tehdään kunnollinen ympäristövaikutusten arviointi.

Surullista on, että koko homma kaatuu valitettavasti yhteiskunnan maksettavaksi. Talvivaaran vakuutus on vain noin 30 miljoonan euron luokkaa kun alasajon kustannukset tulevat olemaan vähintään kymmenkertaiset tuohon summaan nähden.

Miten alasajo saadaan tehtyä hallitusti. Olen esittänyt tähän suunnitelman jo vuonna 2013: Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Mitä sitten pitäisi tehdä seuraavaksi, ettei vastaavia tapauksia tulisi ilmi jatkossa:

Lue lisää

Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Seuraa minua Instagramissa