Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri esittää Hyvinkään Kurkisuon suojelua

(10.11.2007) Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on huolestunut maakunnan uhanalaisesta suoluonnosta. Piirin syyskokous esitti Vapolle, että se tekisi Hyvinkään Kurkisuolle suojelualueen eikä turpeenottoa. Uudenmaan suoluonnosta on enää rippeet jäljellä. Siksi jokainen jäljellä oleva suo on arvokas sekä luonnolle että virkistyskäytölle. Kurkisuon linnusto on poikkeuksellisen rikas. Hyvinkään Kurkisuo on tärkeä osa laajempaa metsämannerta. Turpeenotto muuttaisi myös Uudenmaan ekologisia käytäviä, muun muassa hirvieläinten kulkureittejä sekä laidun- ja talvehtimisalueita. Suo suojelee myös Vantaanjoen valuma-alueita tulvilta. Vantaanjoki … Lue lisää

Ajoneuvovero lakkautettava

Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa vuotuisen ajoneuvoveron lakkauttamista ja henkilöautojen polttoaineveron nostamista 40 sentillä vuonna 2008. Samassa yhteydessä on tehtävä päätökset veron vuoosittaisesta korotuksesta, jotta veron ennakoitavuus ja ohjausvaikutus tehostuisivat. http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/ajoneuvovero

Keskiviikko 7.11.2007 – Miten menee? Vastaus: 8,5.

Osallistuin kuudensille nuorisotutkimuspäiville (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu.php?artikkeli_id=593). Aiheena oli tänä vuonna nuoret polarisoituvassa yhteiskunnassa. Tilaisuudessa julkistetun Nuorisobarometri 2007 -raportin mukaan enemmistö nuorista antaa elämälleen kiitettävän arvosanan (keskiarvo 8,5). Nuoret ovat tyytyväisiä terveydentilaansa ja ihmissuhteisiinsa, vapaa-aikaan, nykyiseen työhön ja koulutukseen. Sen sijaan taloudelliseen tilanteen suhteen ollaan tyytymättömämpiä. Lisäksi nuorten usko kouluttautumiseen on heikentynyt, eikä äänestysikärajan laskeminen saa varauksetonta kannatusta. Demokratian toimivuuteen kuitenkin uskotaan lujasti. Lisätietoja Nuorisobarometrista: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2007/11/nuorisobarometri2007.html. Nuorisotutkimuspäivien seminaariosuudesta tarttui mukaan muutamia hyviä käsitteitä. … Lue lisää

Tiistai 6.11.2007 – Fossiilisesta turpeesta ei voi tehdä biopolttoainetta

Tänään oli oikeastaan ensimmäinen päivä kun ehdin keskittyä koko päivän tutkimukseen ilman muita kokouksia. Aamupäivällä sainkin aikaiseksi yhden idea-artikkelin/vieraskynäkirjoituksen ympäristöjärjestöjen haasteista ekologisen modernisaation kontekstissa. Iltapäivällä viimeistelin ammattikorkeakoulut ja sivistys kirjaan artikkelia ympäristösivistyksen lähtökohdista ammattikorkeakouluissa. Ei päivää ilman kokouksia. Illalla olin Dodon toimistolla kestävän kehityksen aikalaisvisio -hankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Kävimme läpi ja kommentoimme vieraskynäkirjoituksia sekä ideoimme mahdollisia julkaisukanavia ja sovimme jatkotoimenpiteistä. Suomen luonnonsuojeluliitto otti kantaa Vapon huru-puheisiin tehdä turpeesta liikenteen biopolttoainetta. … Lue lisää

Maanantai 5.11.2007 – Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta

Aamulla kävin jo tuttuun tyyliin juoksulenkillä. Elämänlaatu on aamulenkkien myötä parantunut entisestäänkin ripauksen. Aamupäivällä ehdin hiukan kirjoittaa ammattikorkeakoulut ja sivistys julkaisuun tulevaa artikkeliani aiheesta ympäristösivistyksen lähtökohtia ammattikorkeakouluissa. Koko iltapäivä kului Säätytalolla Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan avausseminaarissa. Käytännössä kuulimme Tohtori Pentti Arajärven puheenvuoron kansalaisjärjestötoiminnan luonteesta ja järjestöjen toimintaedellytyksistä. Kiinnostava esitys oli myös professori Esa Konttisella kansalaisyhteiskunnan tilasta ja kehitysnäkymistä. Lopuksi nautimme coctail-kutsuista yhdessä Oikeusministeri Tuija Braxin kanssa. Lisätietoja koko kuviosta löytyy osoitteesta: http://www.kansanvalta.fi. … Lue lisää

Viikonloppu 2.-4.11.2007 – Autoverouudistus on paska, sivarit on rautaa

Autoveron muutos lisää yksityisautoilua ja uhkaa ympäristöä. Suomen luonnonsuojeluliitto pelkää autoverouudistuksen lisäävän autoilua ja ilmastonmuutosta, ellei polttoaineveroa samalla nosteta. Lue koko tiedote täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/autoveronalennus. Aiheesta on kirjoittanut osuvasti myös hukkajukka: http://peacemaker.homeip.net/blog/. Perjantaina osallistuin Vilja Varhon väitöstilaisuuteen ”Calm or storm? – Wind power actors' perceptions of Finnish wind power and its future”. Väitöskirja ja sen tiivistelmä löytyvät osoitteesta: https://oa.doria.fi/handle/10024/24270. Työ osoittaa, että Suomessa tuulivoiman kehitys on ollut kansainvälisesti vertaillen hidasta. Taustalla … Lue lisää

Torstai 1.11.2007 – Ensimmäinen päivä tutkijana

Tänään oli ensimmäinen työpäivä tutkijana. Seuraavat kolme kuukautta teen väitöskirjaa suomalaisista ympäristöliikkeistä, nuorison kansalaistoiminnasta ja kevytaktivismista. Jatko-opintoja teen Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitokselle pääaineenani ympäristöpolitiikka. Työhuoneen olen kuitenkin järjestänyt itselleni Itä-Pasilasta Allianssi-talosta Nuorisotutkimusseuran (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/) tiloista. Työmatka kotoa Käpylästä polkupyörällä on noin neljä ja puoli minuuttia. Ensimmäisen työpäivän aikana tutustuin Nuorisotutkimusverkoston mainioon ja huippumukavaan porukkaan. Monet ihmiset olivat tosin aiemmista projekteista tuttuja – olen osallistunut muun muassa Nuorisotutkimusverkoston eri julkaisuhankkeisiin (Mitä on … Lue lisää

Keskiviikko 31.10.2007 – legopalikkatornin rakentaminen

Aamulla kävin jälleen juoksemassa. Tarkoituksena on nyt kolmen kuukauden opintovapaan aikana aloittaa säännöllinen aamulenkkeily. Tämä tietysti siitä syystä, että pyöräilykilometreja tulee paljon vähemmän ja jotenkin on pakko pitää itseään kunnossa. Aamupäivä vierähti Suomen luonnonsuojeluliitossa energia- ja ilmastovaliokunnan sekä metsävaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Keskustelimme mm. liiton ydinvoimatoiminnan painopistealueista, näkökulmista metsäenergian ja vesivoiman käyttöön sekä suunnittelimme käytännön strategiatyötä. Jatkoa seuraa! Kokouksen jälkeen lounastin Luonnonsuojeluliiton porukoiden kanssa. Koko iltapäivä ja ilta vierähti liikekirjaprojektin artikkelin … Lue lisää

Tiistai 30.10.2007 – Juoksemassa, Tampereella ja kirjoittamassa

Ensimmäinen opintovapaapäivä töistä. Työmatkapyöräilyn sijaan kävin aamulla juoksemassa. Suihkun jälkeen hyppäsin junaan ja matkasin Tampereelle jatko-opintoseminaariin eli Umbrellaan. Tällä kertaa käsittelimme Sauli Rouhisen artikkelia aiheesta Kestävän kehityksen hallinnan Suomen mallin muotoutuminen vuosina 1987-2002; Toimijanäkökulma kestävän kehityksen politiikan institutionaalisiin suhteisiin. Seminaarin jälkeen kävin Jennin kanssa lounaalla. Samalla huomasin, että Tampereen yliopiston edustajistovaaleissa voi käydä äänestämässä sähköisesti osoitteessa: http://www.tamy.fi. Hyvä. Pääsen itsekin kerrankin äänestämään. Ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona. Tampereelta tulin kotiin. Istuin … Lue lisää

Maanantai 29.10.2007 – Käpylässä on kiva yhteisö

Tänään oli viimeinen päivä töissä ennen kolmen kuukauden opintovapaata. Tarkoitus on keskittyä väitöskirjatyöhön – tai lähinnä sen aloittamiseen marras-, joulu- ja tammikuun ajan. Käpylä on kiva asuinpaikka. Täällä asuu paljon ystäviä. Kotiin pyöräillessäni tapasin talomme edessä Tuuli Kaskisen, joka oli juuri ulkoiluttamassa Nasua. Ehdimme vaihtaa pari sanaa ilmastopoliittisesta tulevaisuusselonteosta, Suomen luonnonsuojeluliiton ydinvoimatoiminnasta vuonna 2008 sekä energia- ja metsäkysymysten kipupisteistä. Illalla kävimme naapuritalossa asuvan Tuuli Hirvilammin kanssa kävelylenkillä. Vielä ehdit täyttämään … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa