Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa. Sähköpostien jälkeen pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle, jossa hoidin henkilöstö- ja hallintoasioita. Pikaisen lounaan jälkeen siirryin eduskuntaan seuraamaan vihreän eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuskunnan yhteistä kokousta, jossa päätettiin, että puolue ei osallistu porvarihallitusneuvotteluihin (eli niin sanottuun satavitoseen, jossa mukana olisivat kokoomus, keskusta, rkp ja kristilliset). Tämä on ympäristön kannalta mielestäni valitettavaa. Kirjoitin aiheesta blogiini: Vihreät ulos hallitusneuvotteluista – Ympäristön tappio.
Yhteiskunta
Silvia Modig: Miksi me rakastamme ydinvoimaa?
Vieraskynäblogissa Silvia Modig
Saksan päätös luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 menessä otettiin meillä vastaan ristiiitaisesti.
Ydinvoiman vastustajat iloitsivat ja kannattajat maalasivat kauhukuvia sähkönhinnan noususta.
Edes tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä onko kyse mahdollisuudesta vai uhasta. Kuvaavaa keskustelulle on sen tunnepohjaisuus molemmissa leireissä. Siksi ydinvoimakeskustelua on hyvin vaikea seurata faktoihin pohjautuen.
Vihreät ulos hallitusneuvotteluista – Ympäristön tappio
Tavoitteenani on ekologisesti kestävä, hiilineutraali ja oikeudenmukainen maailma.
Hallitusneuvotteluissa kuuden puolueen kesken näytti jo hetken siltä, että Suomi on ottamassa joitakin askelia tähän suuntaan.
Mukana keskusteluissa oli hiilineutraali Suomi, ympäristöhallinnon vahvistaminen, soiden ja Itämeren suojelun edistäminen, tyrmäys Fortumin haaveille lisäydinvoimasta, ilmastolaki, metsä- ja eläinsuojelulain uudistus sekä Vuotoksen ja Kollajan lopullinen hautaaminen. Lisäksi esillä oli asevoimien sekä ympäristölle haitallisten maa- ja metsätaloustukien merkittävä leikkaaminen.
Viikkopäiväkirja 22 (30.5.-5.6.2011)
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa, hoidin Luonto-Liiton asioita ja pyöräilin vesisateessa säätytalolle hallitusneuvotteluihin. Ilman Annukan apua en olisi selvinnyt arkiaskareista tämän hallitusneuvotteluhommelin keskellä millään. Päivä ja alkuilta vierähtivät säätytalolla tuttuun tyyliin. Illaksi pyöräilin kotiin.
Tiistai: Kävin aamulla juoksemassa, kävin läpi sähköposteja ja valmistauduin päivän neuvotteluihin. Päivä ja ilta vierähtivätkin sitten Säätytalolla. Illalla kävin Luonto-Liiton toimistolla hoitamassa hallinto- ja talousasioita.
Paloma Hannonen: Ne itsekkäät luonnonsuojelijat
Vieraskynäblogissa Paloma Hannonen
Ihmisiä, jotka asettavat luonnon tilan politiikassa tai elämässä etusijalle pidetään usein hieman ylimielisinä ja itsekkäinä tai vaihtoehtoisesti hulluina.
Nämä yhteiskuntaa ymmärtämättömät ihmiset ovat useiden mielestä joko irtaantuneet luonnosta, ostavat kaikenmaailman hömpötysluomua ja asuvat tiiviin yhteiskuntarakenteen keskellä tai vaihtoehtoisesti ovat niitä hulluja mehtäläisiä, jotka säästävät jogurttipurkit juoma-astioiksi ja tekevät tarpeensa huussissa lintuja bongaten.
Säätytalon hallitusneuvottelut kuvina – Osa 2
Hallitusneuvottelut säätytalolla saivat dramaattisen käänteen keskiviikkona 1.6. illalla kun sdp ja vasemmistoliitto heitettiin neuvotteluista ulos.Toivottavasti viikonlopun aikana löytyy vielä ratkaisu ja osapuolet pääsevät takaisin neuvottelupöytään.
Ohessa kuvia neuvotteluista. Aiempia kuvia voi käydä katsomassa täältä.
Olli-Poika Parviainen: Hankinnoilla kohti ekologisempaa tietoyhteiskuntaa
Vieraskynäblogissa Olli-Poika Parviainen
Tietoyhteiskunnan kehittäminen nähdään usein ratkaisuna erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
1990-luvun suomalaisessa tietoyhteiskuntakeskustelussa korostettiin uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja saavutettavuutta. Viime vuosikymmenellä odotusten painopiste siirtyi innovaatioihin ja sisällöntuotantoon.
Pärjätäksemme 2010-luvulla meidän on tuotava ekologisuus ja eettisyys kaikille yhteiskunnan tasoille.
Tietoyhteiskunnan kannalta kyseessä on haaste ja mahdollisuus: arkipäiväistyvä teknologia voi vähentää päästöjämme esimerkiksi liikenteessä ja logistiikassa sekä ohjata kulutustamme aineettomiin hyödykkeisiin. Tietoyhteiskuntakehitys voi auttaa myös esimerkiksi ihmisoikeuksien tai vaikkapa virikkeellisen vanhuuden edistämisessä.
Vapaaehtoistyön arvo
Olin viikonloppuna Maailma kylässä -festareilla keskustelemassa vapaaehtoistyöstä ja sen arvosta.
Keskustelusta tarkemmin täällä: Mikä on vapaaehtoistyön arvo uudella hallituskaudella?
Paneelikeskustelun aluksi Juhani Laasonen esitteli Helsingin yliopistolle tekemänsä tutkimuksen vapaaehtoistyön kansantaloudellisesta merkityksestä.
Selvityksen mukaan vapaaehtoistyötunnin arvo on 12,44 euroa ja jokainen vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa kansantalouteen 6,5 euron panoksen.
Viikkopäiväkirja 21 (23.-29.5.2011)
Maanantai: Aamulla kävin läpi hallitusneuvotteluihin liittyviä papereita, pyöräilin säätytalolle ja vietin siellä koko päivän työskennellen ekologisesti kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Illalla pyöräilin takaisin kotiin ja kävin koko loppuillan läpi hallitusneuvotteluihin liittyviä kysymyksiä.
Suomen isot haasteet säätytalolla: Talouskasvupakosta vapautuminen
Vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa sunnuntain (29.5.) Helsingin Sanomissa säätytalon hallitusneuvotteluista. Pentikäisen mukaan pitää muistaa Suomen isot haasteet eli ”talouskasvu, julkisen talouden epätasapaino, kestävyysvaje ja köyhyys.” Olen Pentikäisen kanssa osittain samaa mieltä. Talouskasvu ja siitä vapautuminen ovat todellakin isoja haasteita. On sairaalloista, mikäli tulevaa hallitusohjelmaa ja Suomen hyvinvointipalveluita rakennetaan esimerkiksi kolmen prosentin talouskasvun varaan. Ennemmin tai myöhemmin on pakko löytää talouskasvua kestävämpiä tapoja järjestää yhteiskuntamme palvelut. Sitä paitsi Suomen ylivoimaisesti … Lue lisää