Geenimuuntelu kuriin

Viestintätoimisto Hill & Knowlton teetti Taloustutkimuksella toukokuussa tutkimuksen kuluttajien näkemyksiä koskien geenimuuntelua.

Sain raportin hiljattain käsiini. Ohessa muutama kiinnostava havainto:

– Suomalaisista 86 % on sitä mieltä, että kuluttajan on voitava valita geenimuunnellun ja GMO-vapaan elintarvikkeen väliltä. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta ei ole.

– Suomalaisista 85 % pitää tärkeänä, että tuotepakkauksiin merkittäisiin myös eläinten kasvatuksessa mahdollisesti käytetty geenimuunneltu rehu.

– Suomalaisista 70 % kokee tarvitsevansa lisää tietoa geenimuunnelluista elintarvikkeista. Ainoastaan yhtä kymmenestä tämä asia ei kiinnosta. Tietoa halutaan ensisijaisesti tutkijoilta ja viranomaisilta, mutta myös elintarvikeyrityksiltä.

– Suomalaisista lähes puolet sanoo etsivänsä tietoa geenimanipuloiduista raaka-aineista itse tuotepakkauksista, mutta pakkaustiedot ovat vaikeaselkoisia.

Kiinnostava kysymys olisi tietysti ollut myös se, vaikuttaisiko/vaikuttaako geenimuuntelu suoraan ostopäätökseen. Kysely osoittaa, että tutkijoiden, viranomaisten ja elintarvikeyritysten kehittämälle yhteiselle GMO-merkinnälle olisi huutava tarve.

Samaan aikaan Greenpeace on kampanjoinut aktiivisesti esimerkiksi vaarallista GMO-perunaa vastaan Ruotsissa. Saksalainen BAFS suunnittelee geenimuunnellun Amflora-perunan viljelyä Ruotsissa. Lisää aiheesta täällä: Peruna-aktivistit pidätettiin Ruotsissa.

11 kommenttia artikkeliin ”Geenimuuntelu kuriin”

  1. Kerropa vähän tarkemmin, miten se peruna on vaarallista. Siitä on vain hiljennetty yksi tärkkelyssynteesissä tarvittava geeni.

  2. Leo Stranius kommentoi varmasti myöhemmin. Yksinkertaisen googlauksen tuloksena saan monta hälyyttävää uutista, tässä niistä kaksi:
    1.
    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97
    17/6/2010
    The EU Medicines Authority warns the crop threatens to increase resistance to drugs relied on to fight illnesses like tuberculosis.
    2.
    10/8/1998
    http://www.organicconsumers.org/ge/gepotatos.htm
    …tests showed they could damage the immune systems of rats and stunt their growth.

    Tässä lisää kiinnostavaa lukemista:
    http://www.sustainabletable.org/issues/ge/

    HTH
    Eeva

  3. Olisiko ko peruna siis täysin hyväksyttävä, jos antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi mukana? Sen poistamisen ei pitäisi olla mikään konsti. (toinen linkki ei liity tähän perunaan mitenkään)

  4. Kyseessä on perunalajike nimeltä Amflora. Sen geeniä on muunneltu seuraavasti:

    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97

    ’Amflora contains a gene that produces an enzyme which generally confers resistance to several antibiotics, including kanamycin, neomycin, butirosin, and gentamicin. The European Medicines Authority (EMA) has warned that resistance to these drugs is part of the explanation for the resurgence of TB, which infects eight million people worldwide every year.’

    Toisin sanoen, jos antibioottiresistanssia ei olisi peukaloitu, peruna olisi ’normaali’ peruna eikä geenimuunneltu.

    Vaara: resistanssi tuberkuloosiin.

  5. Eipäs, antibioottiresitenssigeeni on pelkkä markkeri. Oleellista on se, että amyloosia tuottava geeni on käännetty pois päältä. Siis kerrataanpa, jos tuota antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi, olisiko ko peruna täysin OK? Jos ei olisi. miksi?

  6. Ei ’käännetty pois päältä’ vaan on lisätty promoottori joka poistaa tai lisää tiettyjä ominaisuuksia esim. kasvi itse torjuu tuholaishyönteisiä tms. Sekundaariset seuraukset on pitkällä aikavälillä tutkimatta ja ne ovat odottamattomia. Tehtyjen tutkimusten mukaan seuraus perunan tapauksessa on resistanssi tiettyihin antibiootteihin.

  7. Niin, Amflorassa on nimenomaan poistettu amyloosin tuotto ja saatu sillä tärkkelys teollisuudelle sopivammaksi. Operaatiossa on käytetty markkerina antibioottiresistenssigeeniä.

    Hyväksytään nyt for argumens sake, että ko perunan vetäminen henkeen silloin kun ottaa tuberkuloosin takia jotain niistä antibioteista, joille geeni antaa resistenssin, saattaa lisätä
    todennäköisyyttä antibioottiresistentin tuberkuloosin syntyyn.

    Mutta tuo resistenssigeeni on pelkkä markkeri, ja sen nipsaiseminen jälkikäteen pois olisi ainakin mahdollista, jollei suorastaan helppoa. Eli vielä kerran: Jos väite perunan vaarallisuudesta perustuu tuohon antibioottiresistenssigeeniin, olisiko peruna hyväksyttävä ilman sitä?

  8. Geeni ei koskaan toimi yksin eli jos resistanssigeeni jälkikäteen ’nipsautetaan’ pois on peruna jo muuttunut ja se on jotain muuta kuin peruna. Vaatii vuosien tutkimuksia, jotta pystytään selvittämään sen kaikki sekä primääriset että sekundaariset vaikutukset ravintoaineena, varsinkin jos se yhdistellään muihin gm ravintoaineisiin, esim. syöt gm perunaa ja soijapapuja tai lihaa, joka on lihotettu soijapavuilla.

    Ei hyväksyttävä. Asiasta on kirjoitettu ja väitelty, puolesta ja vastaan. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa enkä hyväksy geenimuuntelua.

  9. No mutta Amfloraahan ei ole koskaan ravinnoksi tarkoitettukaan, vaan tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi.

    Kovin tuntuu olevan huteralla pohjalla väite Amfloran vaarallisuudesta.

  10. BASF on anonut Amfloran käyttöä eläinrehuna eli se on tarkoitettu eläimen ravinnoksi ja sitten ihminen syö ko. eläintä. Vaarana: resistanssi tiettyihin antibiootteihin sekä eläimellä että välillisesti ihmisellä.

    Ei hyväksyttävä. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa välillisesti enkä välittömästi enkä hyväksy geenimuuntelua.

    Puolestani asia on käsitelty.

    Kaikkea hyvää, Eeva

  11. Eiköhän tässä tullut selväksi, että kysymys on pelkästä ideologiasta: Ainoa ’vaara’ on sangen haettua laatua, ja sen poistaminenkaan ei muuttaisi mitään.

Kommentointi on suljettu.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa