Geenimuuntelu kuriin

Viestintätoimisto Hill & Knowlton teetti Taloustutkimuksella toukokuussa tutkimuksen kuluttajien näkemyksiä koskien geenimuuntelua.

Sain raportin hiljattain käsiini. Ohessa muutama kiinnostava havainto:

– Suomalaisista 86 % on sitä mieltä, että kuluttajan on voitava valita geenimuunnellun ja GMO-vapaan elintarvikkeen väliltä. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta ei ole.

– Suomalaisista 85 % pitää tärkeänä, että tuotepakkauksiin merkittäisiin myös eläinten kasvatuksessa mahdollisesti käytetty geenimuunneltu rehu.

– Suomalaisista 70 % kokee tarvitsevansa lisää tietoa geenimuunnelluista elintarvikkeista. Ainoastaan yhtä kymmenestä tämä asia ei kiinnosta. Tietoa halutaan ensisijaisesti tutkijoilta ja viranomaisilta, mutta myös elintarvikeyrityksiltä.

– Suomalaisista lähes puolet sanoo etsivänsä tietoa geenimanipuloiduista raaka-aineista itse tuotepakkauksista, mutta pakkaustiedot ovat vaikeaselkoisia.

Kiinnostava kysymys olisi tietysti ollut myös se, vaikuttaisiko/vaikuttaako geenimuuntelu suoraan ostopäätökseen. Kysely osoittaa, että tutkijoiden, viranomaisten ja elintarvikeyritysten kehittämälle yhteiselle GMO-merkinnälle olisi huutava tarve.

Samaan aikaan Greenpeace on kampanjoinut aktiivisesti esimerkiksi vaarallista GMO-perunaa vastaan Ruotsissa. Saksalainen BAFS suunnittelee geenimuunnellun Amflora-perunan viljelyä Ruotsissa. Lisää aiheesta täällä: Peruna-aktivistit pidätettiin Ruotsissa.

11 kommenttia artikkeliin ”Geenimuuntelu kuriin”

  1. Kerropa vähän tarkemmin, miten se peruna on vaarallista. Siitä on vain hiljennetty yksi tärkkelyssynteesissä tarvittava geeni.

  2. Leo Stranius kommentoi varmasti myöhemmin. Yksinkertaisen googlauksen tuloksena saan monta hälyyttävää uutista, tässä niistä kaksi:
    1.
    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97
    17/6/2010
    The EU Medicines Authority warns the crop threatens to increase resistance to drugs relied on to fight illnesses like tuberculosis.
    2.
    10/8/1998
    http://www.organicconsumers.org/ge/gepotatos.htm
    …tests showed they could damage the immune systems of rats and stunt their growth.

    Tässä lisää kiinnostavaa lukemista:
    http://www.sustainabletable.org/issues/ge/

    HTH
    Eeva

  3. Olisiko ko peruna siis täysin hyväksyttävä, jos antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi mukana? Sen poistamisen ei pitäisi olla mikään konsti. (toinen linkki ei liity tähän perunaan mitenkään)

  4. Kyseessä on perunalajike nimeltä Amflora. Sen geeniä on muunneltu seuraavasti:

    http://www.truefood.org.au/newsandevents/?news=97

    ’Amflora contains a gene that produces an enzyme which generally confers resistance to several antibiotics, including kanamycin, neomycin, butirosin, and gentamicin. The European Medicines Authority (EMA) has warned that resistance to these drugs is part of the explanation for the resurgence of TB, which infects eight million people worldwide every year.’

    Toisin sanoen, jos antibioottiresistanssia ei olisi peukaloitu, peruna olisi ’normaali’ peruna eikä geenimuunneltu.

    Vaara: resistanssi tuberkuloosiin.

  5. Eipäs, antibioottiresitenssigeeni on pelkkä markkeri. Oleellista on se, että amyloosia tuottava geeni on käännetty pois päältä. Siis kerrataanpa, jos tuota antibioottiresistenssimarkkeria ei olisi, olisiko ko peruna täysin OK? Jos ei olisi. miksi?

  6. Ei ’käännetty pois päältä’ vaan on lisätty promoottori joka poistaa tai lisää tiettyjä ominaisuuksia esim. kasvi itse torjuu tuholaishyönteisiä tms. Sekundaariset seuraukset on pitkällä aikavälillä tutkimatta ja ne ovat odottamattomia. Tehtyjen tutkimusten mukaan seuraus perunan tapauksessa on resistanssi tiettyihin antibiootteihin.

  7. Niin, Amflorassa on nimenomaan poistettu amyloosin tuotto ja saatu sillä tärkkelys teollisuudelle sopivammaksi. Operaatiossa on käytetty markkerina antibioottiresistenssigeeniä.

    Hyväksytään nyt for argumens sake, että ko perunan vetäminen henkeen silloin kun ottaa tuberkuloosin takia jotain niistä antibioteista, joille geeni antaa resistenssin, saattaa lisätä
    todennäköisyyttä antibioottiresistentin tuberkuloosin syntyyn.

    Mutta tuo resistenssigeeni on pelkkä markkeri, ja sen nipsaiseminen jälkikäteen pois olisi ainakin mahdollista, jollei suorastaan helppoa. Eli vielä kerran: Jos väite perunan vaarallisuudesta perustuu tuohon antibioottiresistenssigeeniin, olisiko peruna hyväksyttävä ilman sitä?

  8. Geeni ei koskaan toimi yksin eli jos resistanssigeeni jälkikäteen ’nipsautetaan’ pois on peruna jo muuttunut ja se on jotain muuta kuin peruna. Vaatii vuosien tutkimuksia, jotta pystytään selvittämään sen kaikki sekä primääriset että sekundaariset vaikutukset ravintoaineena, varsinkin jos se yhdistellään muihin gm ravintoaineisiin, esim. syöt gm perunaa ja soijapapuja tai lihaa, joka on lihotettu soijapavuilla.

    Ei hyväksyttävä. Asiasta on kirjoitettu ja väitelty, puolesta ja vastaan. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa enkä hyväksy geenimuuntelua.

  9. No mutta Amfloraahan ei ole koskaan ravinnoksi tarkoitettukaan, vaan tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi.

    Kovin tuntuu olevan huteralla pohjalla väite Amfloran vaarallisuudesta.

  10. BASF on anonut Amfloran käyttöä eläinrehuna eli se on tarkoitettu eläimen ravinnoksi ja sitten ihminen syö ko. eläintä. Vaarana: resistanssi tiettyihin antibiootteihin sekä eläimellä että välillisesti ihmisellä.

    Ei hyväksyttävä. Niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia pitkältä aikaväliltä ei ole, en syö gm ruokaa välillisesti enkä välittömästi enkä hyväksy geenimuuntelua.

    Puolestani asia on käsitelty.

    Kaikkea hyvää, Eeva

  11. Eiköhän tässä tullut selväksi, että kysymys on pelkästä ideologiasta: Ainoa ’vaara’ on sangen haettua laatua, ja sen poistaminenkaan ei muuttaisi mitään.

Kommentointi on suljettu.

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Seuraa minua Instagramissa