Luonto-Liitto

Tekniikka&Talous Energia-blogi: Hallituksen Energia- ja ilmastostrategia on tyhjän päällä

Oheinen kirjoitukseni hallituksen Energia- ja ilmastostrategiasta julkaistiin 24.4.2013 Tekniikka&Talous -lehden Energia-blogissa.

Hallituksen Energia- ja ilmastostrategia on tyhjän päällä

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä energia- ja ilmastostrategiasta.

Strategian ”keskeisinä tavoitteina on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttaminen sekä valmistella tietä kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.”

Strategiaan on listattu yhteensä 131 toimenpidettä. Tämä pitää sisällään 11 linjausta, joissa määritellään miten öljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta saadaan pudotettua alle 17 prosentin vuoteen 2025 mennessä.

Valitettavasti kokonaisuutena strategia on kunnianhimoton.

Lue lisää

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi eduskunnan lähetekeskustelussa

Kansalaisaloitteen luovutus eduskunnassaKansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi tulee eduskunnan lähetekeskusteluun torstaina 25.4.2013.

Lakialoitteessa esitämme eläinsuojelulain 22 § muuttamista siten, että ”Eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.” Tarkemmin olemme perustelleet lakialoitetta erillisessä lakialoitteen muistiossa.

Toivottavaa on, että kansalaisaloitteemme päätyy maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyn jälkeen eduskunnan äänestettäväksi vielä ennen kesää.

Olisi kansalaisaloitelain hengen vastaista, mikäli asia hautautuisi valiokuntaan, kuten Joonas Pekkanen on osuvasti kirjoittanut.

Turkistarhaus on kielletty useissa Euroopan maissa johtuen sen eettisistä ja eläinten hyvinvoinnille aiheuttamista ongelmista. Viime kuussa turkistarhauksen lopetti Slovenia, ja joulukuussa minkkien tarhauksen kielsi maailman neljänneksi suurin minkkien tuottajamaa Hollanti.

Selvää on, että turkistarhaus tullaan kieltämään myös Suomessa ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi eduskunnan käsittelyyn

Kansalaisaloitteen luovutus eduskunnassaKansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi tänään 5.3.2013.

Aloitteen lopullinen ja vahvistettu allekirjoittajamäärä on 69 381.

Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestetyn tiedotustilaisuuden jälkeen veimme lakialoitteen ja sen perustelumuistion sekä Väestörekisterikeskuksen vahvistuksen nimistä eduskunnan vanhalle puolelle suoraan puhemies Eero Heinäluomalle.

Tiedotustilaisuudessa minun ja Animalian toiminnanjohtajan puheenvuorojen jälkeen eduskuntaryhmien kansanedustajat vastasivat aloitteeseen, jossa esitämme eläinsuojelulain 22 §:n muuttamista siten, että eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.

Kaikki lupasivat aloitteellemme perusteellista ja asiallista käsittelyä. Ehkä vaikuttavimman puheevuoron käytti kuitenkin yleisöstä puhunut Satu Silvo, joka piti turkistarhausta kuvottavana ja vertasi sitä orjakauppaan.

Meidän mielestämme kysymys turkistarhauksesta onkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen.

Lue lisää

Hidas vanhemmuus on ympäristöystävällistä

Kirjoitin Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Hidas vanhemmuus -kampanjan sivuille hitaasta vanhemmuudesta.

Hidas vanhemmuus on ympäristöystävällistä

Luonto-Liiton pääsihteerinä istun vuodessa sadoissa kokouksissa, käyn puhumassa lukemattomissa seminaareissa ja tilaisuuksissa sekä annan viikoittain haastatteluja tiedotusvälineille samalla kun yritän selvitä päivittäin tulevista sadoista sähköposteista ja muista yhteydenotoista.

Töiden lisäksi kirjoittelen lähes päivittäin blogia, käyn juoksemassa ja pyöräilen. Puolisoni on vanhempainvapaan aikana viimeistellyt väitöskirjansa sekä kirjoittanut useita artikkeleita ja selvityksiä.

Välillä tuntuu siltä, että oma arkemme on kaikkea muuta kuin hidasta.

Lue lisää

Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite etenee eduskuntaan

Tänään (9.1.2013) saatiin Väestörekisterikeskuksesta (VRK) vahvistus, että kansalaisaloitteemme turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa keräsi 69 381 allekirjoitusta! Kansalaisaloite luovutetaan eduskunnalle VRK:n päätöksen mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa tästä päivästä. Turkistarhaus on vastatuulessa ympäri Eurooppaa. Viime kuussa maailman neljänneksi suurin minkkiturkisten tuottajamaa Hollanti lakkautti turkistarhauksen epäeettisenä elinkeinona. Seuraavaksi turkistarhauksen lakkauttamisesta keskustellaan muun muassa Norjassa ja Ruotsissa. Lue koko tiedote täältä: Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite etenee eduskuntaan

Kausisiivous kannattaa

Oheinen kirjoitus on alunperin julkaistu Luonto-Liiton kulutus.fi -sivustolla.

Vuoden vaihteessa monessa kodissa tehdään joulu- tai kausisiivousta. Niin meilläkin.

Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä kaappien ja kellarin läpikäymistä sekä ylimääräisen tai käyttämättömän tavaran kierrätykseen laittamista.

Itse olen yrittänyt noudattaa sellaista periaatetta, että jos jotain esinettä ei ole yli vuoteen tarvinnut tai käyttänyt lainkaan, kannattaa se laittaa mieluimmin kierrätykseen kuin säilöä omissa nurkissa.

Tietysti poikkeuksiakin on. Esimerkiksi monet muistoesineet tai kirjahyllyn kirjat lojuvat vuodesta toiseen eri paikoissa käyttämättöminä.

Tällä kertaa yritin laittaa tavaraa kiertoon poikkeuksellisen kovalla kädellä.

Lue lisää

Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa

Kiitos kaikille blogin lukijoille vielä kerran vuodesta 2012!

On ollut mukava jakaa arkea kanssanne. Kiitos kaikesta siitä palautteesta ja kannustuksesta, jota olen vuoden aikana saanut sekä onnellista, kohtuullista ja ekologista vuotta 2013 kaikille!

Ohessa oma arjen muistilistani uudelle vuodelle eli viisi asiaa, joita aion vaalia vuonna 2013 – kyseessä on siis sama lista kuin vuosi siten. Ennen uusia kujeita on kuitenkin hyvä palata vielä hetkeksi vuoteen 2012.

Vuonna 2012 omassa elämässäni tapahtui muun muassa seuraavaa:

Lue lisää

Luonto-Liiton saavutuksia ja joulukortti

Vuonna 2012 Luonto-Liitto sai aikaiseksi vaikka mitä!

Jäsenmäärä jatkoi kasvuaan, saimme paljon uutta rahoitusta ympäristökasvatustyöhön, teimme historiallisen kansalaisaloitteen ja tuotimme noin 500 kohteen suojeluesityksen Metsähallitukselle!

Ohessa Luonto-Liiton joulukortti ja alla 14 hienoa saavutusta, joita Luonto-Liitto on tehnyt todeksi viime vuosien aikana.

Luonto-Liiton saavutuksia:

Lue lisää

Hollanti lopettaa turkistarhauksen – Seuraavaksi Suomi?

Hollannin senaatti on äänestänyt tänään (18.12.) minkkien turkistarhaamisesta luopumisen puolesta.

Päätöksen myötä turkistarhaus päättyy Hollannissa kokonaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2024, sillä maa on jo aiemmin päättänyt luopua kettujen tarhaamisesta.

Hollanti on maailman neljänneksi suurin minkkien tuottaja Tanskan, Kiinan ja Puolan jälkeen.

”Tämä on ilon päivä kaikille eläinten ystäville ympäri maailmaa. Hollannin päätös luopua turkistarhauksesta on eräs historian suurimmista eläinoikeuksien voitoista: merkittävä turkisteollisuusvaltio päätti, että eläinten oikeudenmukainen kohtelu on tärkeämpää kuin eläimillä rahan takominen”, riemuitsee eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Lue lisää

Roihuvuoressa Herkkupesä: Joulu ilman ruokahävikkiä?

Suomalaisissa kodeissa heitetään vuosittain miljoonia kiloja ruokaa roskiin. Varsinkin juhlapyhinä ruokajätettä kertyy helposti enemmän kuin muulloin.

Kotona valmistettua ruokaa kipataan roskiksiin noin 20-30 miljoonaa kiloa vuosittain sen vuoksi, että kotiruokaa valmistetaan liikaa ja sitä jää lautastähteeksi, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen MTT:stä.

Asiaa pohditaan mm. MTT:n, Motivan ja muutaman muun tahon vetämän Saa syödä! -hankkeessa.  Olen itse mukana hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen myötä Helsingin Roihuvuoressa kokeillaan ruoan jakamista naapuruston kesken ihan virallisesti.

Taloyhtiön kylmäkellariin on järjestetty ruoan jakopiste ”Herkkupesä”. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä, tai samana päivänä valmistettuja ruokia. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa syötäväkseen Herkkupesään jätettyjä ruokia.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 217 4 159

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

14 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

15 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.

69 4
Open post by leostranius with ID 18101379551316687
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään? Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa. Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista. Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään. Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa. Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi: - Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta. - Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta. - Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan. Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia? Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.

Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?

56 5
Open post by leostranius with ID 17906550228407418
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?

Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

80 4
Open post by leostranius with ID 18375580954162440
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!

Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

33 0
Open post by leostranius with ID 18073973717543603
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.

21 0
Open post by leostranius with ID 17882827290508075
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍 Kuva: Nasa.

Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei?

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä!

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti.

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa.

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla.

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan.

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

45 2
Open post by leostranius with ID 17957770182110870
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin. Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.

Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

70 3
Open post by leostranius with ID 17855555205633880
Missä kaikki mainokset ovat? Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen. Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen? Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä. Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan. Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia? Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa. Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää. Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään? Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.

Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki

36 3
Open post by leostranius with ID 18090672371086212
Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.

144 4
Open post by leostranius with ID 18395206891197374
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.

Uusi ruokatrendi on täällä.

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅

20 2
Open post by leostranius with ID 18239535724305242
Uusi ruokatrendi on täällä. SIPULIVESI! Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Seuraa minua Instagramissa