Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi tänään 5.3.2013.
Aloitteen lopullinen ja vahvistettu allekirjoittajamäärä on 69 381.
Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestetyn tiedotustilaisuuden jälkeen veimme lakialoitteen ja sen perustelumuistion sekä Väestörekisterikeskuksen vahvistuksen nimistä eduskunnan vanhalle puolelle suoraan puhemies Eero Heinäluomalle.
Tiedotustilaisuudessa minun ja Animalian toiminnanjohtajan puheenvuorojen jälkeen eduskuntaryhmien kansanedustajat vastasivat aloitteeseen, jossa esitämme eläinsuojelulain 22 §:n muuttamista siten, että eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.
Kaikki lupasivat aloitteellemme perusteellista ja asiallista käsittelyä. Ehkä vaikuttavimman puheevuoron käytti kuitenkin yleisöstä puhunut Satu Silvo, joka piti turkistarhausta kuvottavana ja vertasi sitä orjakauppaan.
Meidän mielestämme kysymys turkistarhauksesta onkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen.
Kun aloitetta käsitellään eduskunnassa, toivomme, että mahdollisimman moni kansanedustaja puoltaa turkistarhauksen kieltämistä. Mikäli kansalaisaloitteemme hyväksytään, tulee eduskunnan joka tapauksessa tarkentaa vielä siirtymäaikaa.
Mikäli kielto ei mene eduskunnan äänestyksessä läpi, toivomme, että aloitteen johdosta eduskunta tekee huomattavia parannuksia eläinten hyvinvointimääräyksiin ja ympäristönormeihin. Lisäksi eduskunnan ja hallituksen tulisi ryhtyä toimiin, jotka vähentävät turkisalan merkitystä. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi rajoitukset tarhoja perustettaessa tai laajennettaessa.
Aloitteen luovutusta koskevan tiedote löytyy Luonto-Liiton sivuilta: Suomen ensimmäinen kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi tänään.
Alla tiedotustilaisuudessa pitämäni puhe kokonaisuudessaan.
***
Kansalaisaloitteen luovutustilaisuus 5.3.2013
Leo Stranius
Luonto-Liitto
p. 040-754 7371
leo.stranius@luontoliitto.fi
Arvoisat kansanedustajat, hyvä yleisö
Suomen historian ensimmäinen kansalaisaloite luovutetaan tänään eduskunnan käsiteltäväksi.
Työmme ei kuitenkaan lopu tähän. Rohkaisemme asiasta kiinnostuneita kansalaisia seuraamaan aloitteen käsittelyä niin ensi viikolla käytävässä lähetekeskustelussa kuin aloitetta sen jälkeen käsittelevissä valiokunnissakin. Suurin mielenkiinto kohdistunee suuren salin äänestykseen, johon toivomme aloitteen johtavan.
Aloitteessamme esitetään eläinsuojelulain 22 §:n muuttamista siten, että eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.
Pyydämme kaikkia kansanedustajia vaikuttamaan sen puolesta, että aloite viedään sen yhteiskunnallisen merkittävyyden sekä historiallisuuden vuoksi lausuttavaksi kaikkiin valiokuntiin, joiden päätösasiat liittyvät aloitteen aihepiiriin. Näitä ovat mielestämme muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunta, ympäristövaliokunta, perustuslakivaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä talousvaliokunta.
Kun aloitetta käsitellään eduskunnassa, toivomme, että mahdollisimman moni kansanedustaja puoltaa turkistarhauksen kieltämistä. Mikäli kansalaisaloitteemme hyväksytään, tulee eduskunnan joka tapauksessa tarkentaa vielä siirtymäaikaa.
Mikäli kielto ei mene eduskunnan äänestyksessä läpi, toivomme, että aloitteen johdosta eduskunta tekee huomattavia parannuksia eläinten hyvinvointimääräyksiin ja ympäristönormeihin. Lisäksi eduskunnan ja hallituksen tulisi ryhtyä toimiin, jotka vähentävät turkisalan merkitystä. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi rajoitukset tarhoja perustettaessa tai laajennettaessa.
Meidän mielestämme kysymys turkistarhauksesta on kuitenkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen.
Turkistarhauksen eettisyydestä on keskusteltu Euroopassa pitkään. Turkistarhaus on poliittisella päätöksellä lakkautettu monissa EU-valtioissa, viimeksi joulukuussa 2012 Hollannissa, jossa eläimiä tarhataan Suomeakin enemmän ja turkistuotanto on vientituloiltaan samaa luokkaa kuin meillä.
Suomessa Maaseudun Tulevaisuuden julkaiseman tuoreen mielipidetutkimusten mukaan vain alle neljäsosa suomalaisista hyväksyy turkistarhauksen jatkamisen nykyisellään. Suurin osa vastaajista joko kieltäisi elinkeinon kokonaan tai vaatii siihen muutoksia.
Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi herättää monia kysymyksiä. Voidaanko yksittäinen elinkeino kieltää? Tietysti voidaan ja näin on jo monessa maassa tehty. Entä kun hallitusohjelmassa ei ole sovittu turkistarhauksen kieltoa? Juuri sitä varten kansalaisaloitetyökalu on olemassa, että tärkeitä asioita voidaan tuoda eduskunnan käsiteltäväksi myös hallitusohjelman ulkopuolelta.
Eduskunta joutuu kuitenkin pohtimaan myös sitä, mitä vaikutuksia turkistarhauksen kieltämisellä olisi talous- ja työllisyysnäkymiin.
Turkistarhauksen työllistävyysvaikutuksista Suomessa on useita eri arvioita. Luotettavimpana voitaneen pitää MTT:n arviota, jonka mukaan elinkeino työllisti välilliset työllistämisvaikutukset mukaan lukien 6000–7000 henkilöä. Arvio perustui 1500 tarhaan. Nykyisin tarhoja on vähemmän, yhteensä noin tuhat.
Suomen turkistarhoista lähes kaikki sijaitsevat Pohjanmaalla. Suomessa turkisalaa leimaa tarhaajien eläköityminen. Tarhaus on monille tarhaajille pelkkä sivuelinkeino. Tarhojen työntekijöistä moni on ulkomailta palkattavaa kausittaista työvoimaa.
Turkisalan vientitulot ja verokertymä vaihtelevat vuosittain paljon. Vuonna 2009 verokertymä jäi noin 16 miljoonaan euroon ja vastaavasti vuonna 2011 se oli noin 57 miljoonaa euroa. Ala on hyvin suhdanneherkkä.
Valtio voisi tukea aktiivisesti muita kuin turkisteollisuuteen liittyviä työllistymismahdollisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi maanviljely, bioenergia-ala, matkailu tai muu yrittäjyys.
Mikäli turkistarhauskielto astuisi voimaan, se säästäisi myös ympäristöä
Suomen turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta- ja virtsamäärä vastaa yli miljoonan ihmisen puhdistamattomia jätevesiä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Kuluttaja-asiamies on myös kieltänyt alaa mainostamasta aitoja turkiksia ympäristöystävällisempinä tuotteina kuin keinoturkiksia.
Arvoisat kansanedustajat, hyvä yleisö
Kun turkistarhaus kielletään Suomessa, se on signaali markkinoille kaikkialla maailmassa. Turkistarhauksen määrä maailmassa ei ole vakio: jos Suomessa loppuu yksi turkistarha, se ei tarkoita, että sama tarha siirtyy Kiinaan.
Suomen kannattaa valmistautua siihen, että turkistarhaus loppuu ennemmin tai myöhemmin. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta on toivottavaa, että muutos tapahtuu nopeasti.
70 000 suomalaista on kertonut haluavansa kieltää turkistarhauksen. Nyt on eduskunnan vuoro jatkaa keskustelua.
Kiitos!
***
