Luontosuhde ja sen ulottuvuudet

Olin iltapäivällä (9.6.) keskustelemassa Radio YLE Puheen päiväntasaajassa luontosuhteesta, omasta kulutuskäyttäytymisestäni, degrowth-taloudesta ja vähän muustakin. Luontosuhteella tarkoitetaan yleensä ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon. Historian saatossa ihmisen ja yhteiskunnan luontosuhde on muuttunut maatalouden, kulttuurin ja teknisen kehityksen myötä. Ohessa neljä eri suuntaista väitettäni tämän päivän luontosuhteesta: 1. Kriisiytyvä luontosuhde. Ilmastokriisi, lajien kiihtyvä sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen mielipuolinen ylikulutus. Luontosuhteessamme on jotain perustavaalaatua vialla, kun kohtelemme ympäristöä, jonka varassa elämme tällä tavoin. 2. Ristiriitainen … Lue lisää

Suomen sosiaalifoorumi: Kansalaisaktivismin tulevaisuus – Kevytaktivismia vai järjestövaikuttamista?

Suomen sosiaalifoorumi järjestettiin viikonloppuna yhdeksättä kertaa. Olin itse lauantaina (24.4.) puhumassa kahdessa eri tilaisuudessa. Ensimmäinen käsitteli degrowth-taloutta ja toinen kansalaiskativismin tulevaisuutta. Luonto-Liiton ja Voima-lehden noin 50 kuulijaa paikalle keränneessä seminaarissa kysytiin, miltä näyttää suomalaisen kansalaisaktivismin tulevaisuus. Yhteiskunnallinen toiminta ei enää välttämättä kanavoidu olemassaolevien järjestöjen kautta tapahtuvaksi vaikuttamistyöksi ja sitoutuminen kevenee. Pohdimme, miten ihmisille voidaan tarjota matalan kynnyksen paikkoja tulla mukaan joko perinteiseen järjestötyöhön tai epämuodolliseen kansalaistoimintaan. Omassa puheenvuorossani korostin verkon … Lue lisää

Kaivoslaki eduskunnassa

Olin maanantaina (6.4.) eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana hallituksen esityksestä kaivoslaiksi. Lisäkseni paikalla oli lähinnä kaivosteollisuuden edustajia. Luonto-Liiton Kaivoslaista jättämä lausunto on luettavissa täällä. Viesti teollisuuden suunnalta oli selvä. Lappi haluaa laskea oman tulevaisuutensa kaivosteollisuuden varaan. Malminetsintäkorvaukset heikentävät kilpailukykyä. Kaivoslupien käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä ja esimerkiksi Lemmenjoen koneellisen kullankaivuun siirtymäaika on liian lyhyt. Malminetsintä pitäisi olla mahdollista joidenkin mukaan myös Natura-alueilla ja siirtymäaikaa uuteen lakiin siirtymiseksi tulisi saada nyt esitettyä pidemmäksi. Uudessa … Lue lisää

Työhyvinvointia ja ilmastodieetit – ilman lisäydinvoimaa

Pääsiäisen alusviikko on selvästi vähän rauhallisempi kuin normaalit kevätviikot. Onneksi! Maanantaina valmistelin eduskunnan ympäristövaliokunnalle Luonto-Liiton lausuntoa kaivoslaista (Ymv-Kaivoslaki-Luonto-Liitto-06042010). Olen menossa valiokuntaan kuultavaksi heti pääsiäisen jälkeen. Ilmastodieetit-ohjelma jatkui. Tällä kertaa teemana oli ”Ruokailun jäljet. Sami Garam kokkaa tähteistä herkkuja. Kelpaako ilmastopöperö koiralle? Muusikko Jukka Pojan maakellarihanke etenee. Biojätelaitoksen tuoksu huumaa.” Ohjelma on katsottavissa täältä: Ilmastodieetit 2/5. Toimistolla kävimme läpi myös työhyvinvointikyselyn tuloksia. Oli helpottava huomata, että mitään vakavia ongelmia ei ole, … Lue lisää

Luonto-Liiton aktivistipäivät

Vietin lauantain (20.3.) Luonto-Liiton aktivistipäivillä yhdessä yli 40 luontoliittolaisen kanssa. Aamupäivällä Minna Sumelius alusti järjestötoiminnasta ja matalan kynnyksen toiminnasta. Tämän jälkeen pienryhmissä pohdittiin miten omassa toimintaryhmässä tai piirissä on onnistuttu tuottamaan matalan kynnyksen toimintaa. Itse esittelin välissä Luonto-Liiton viime kuukausien toimintaa. Ohessa pitämäni esitys. Aktivistipäivät 2010 20032010 Stranius View more presentations from Leo Stranius. Iltapäivällä Oikeutta Eläimille -yhdistyksen aktiivit kävivät kertomassa tarhauskielto.fi –kampanjasta. Tämän jälkeen pohdimme jälleen pienryhmissä miten uusia … Lue lisää

Viisi innostavaa tilaisuutta, kuntoilua ja Kansan Uutiset

Perjantaina (12.3.) aamulenkin jälkeen olin eduskunnassa vetämässä Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjan ja poliittisten nuorisojärjestöjen lehdistötilaisuutta. Eduskunnasta pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle degrowth-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Tarkoituksena on toteuttaa syksyllä aiheesta kansainvälinen seminaari. Suomen luonnonsuojeluliitosta matka jatkui Nuorisoasiankeskukseen, jossa ideoimme yhdessä nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan ja muutamien muiden kanssa nuorten tulevaisuuden osallisuutta sosiaalisessa mediassa. Innostavan keskustelun jälkeen siirryin Allianssiin keskustelemaan yhdessä Nuoran edustajien kanssa valtioneuvoston Kasvuhankkeesta. Kirjoittelin Kasvuhankkeesta aiemmin viikolla tänne. Samaan syssyyn ehdin … Lue lisää

Rosa Meriläisen neljä ohjetta kansalaisaktivistille

Perjantaina (5.3.) vietimme Luonto-Liiton toimiston virkistyspäivää. Aloitimme lounaalla Silvopleessa ja jatkoimme sieltä matkaa Brahen kentälle luistelemaan. Itse en ole aiemmin käynyt luistelemassa varmaan yli kymmeneen vuoteen. Yllättävän helposti homma kuitenkin sujui. Luistelun jälkeen päädyimme iltapäiväkahveille Villi Puutarha -kahvilaan. Pikaisen teehetken jälkeen jouduin lähtemään Kepan tieto- ja järjestötila Lähteen avajaisiin keskustelemaan ilmastopoliittisesta vaikuttamistyöstä yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ilmastoasiantuntija Katri Suomen kanssa. Kepan tilaisuuden parasta antia oli Rosa Meriläisen puheenvuoro uudesta Valtio-kirjasta. Värikkään … Lue lisää

Vanhakin jaksaa

Viikonloppu sujui muuttovalmisteluissa. Sunnuntaina muutto Käpylässä Koskelantieltä Sofianlehdonkadulle sujui rivakasti. Ilman Jukan, Laurin, Merin, Tepon ja Tuulin apua emme olisi tietenkään selvinneet. Iso kiitos apujoukoille! Tällä hetkellä uusi asunto alkaa näyttämään jo kodilta. Huonekalut ja tavarat ovat paikallaan. Pienet sisustuselementit, kuten taulut ja tyynynpäälliset hakevat vielä paikkaansa. Lisäksi saapumista ja asennusta odottaa keittiön ja olohuoneen väliin tuleva iso liukuovi. Maanantain olin Luonto-Liitossa hoitamassa käytännön asioita ja illan hallituksen kokouksessa. Kokouksessa … Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa