Luontosuhde ja sen ulottuvuudet

Olin iltapäivällä (9.6.) keskustelemassa Radio YLE Puheen päiväntasaajassa luontosuhteesta, omasta kulutuskäyttäytymisestäni, degrowth-taloudesta ja vähän muustakin. Luontosuhteella tarkoitetaan yleensä ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon. Historian saatossa ihmisen ja yhteiskunnan luontosuhde on muuttunut maatalouden, kulttuurin ja teknisen kehityksen myötä. Ohessa neljä eri suuntaista väitettäni tämän päivän luontosuhteesta: 1. Kriisiytyvä luontosuhde. Ilmastokriisi, lajien kiihtyvä sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen mielipuolinen ylikulutus. Luontosuhteessamme on jotain perustavaalaatua vialla, kun kohtelemme ympäristöä, jonka varassa elämme tällä tavoin. 2. Ristiriitainen … Lue lisää

Suomen sosiaalifoorumi: Kansalaisaktivismin tulevaisuus – Kevytaktivismia vai järjestövaikuttamista?

Suomen sosiaalifoorumi järjestettiin viikonloppuna yhdeksättä kertaa. Olin itse lauantaina (24.4.) puhumassa kahdessa eri tilaisuudessa. Ensimmäinen käsitteli degrowth-taloutta ja toinen kansalaiskativismin tulevaisuutta. Luonto-Liiton ja Voima-lehden noin 50 kuulijaa paikalle keränneessä seminaarissa kysytiin, miltä näyttää suomalaisen kansalaisaktivismin tulevaisuus. Yhteiskunnallinen toiminta ei enää välttämättä kanavoidu olemassaolevien järjestöjen kautta tapahtuvaksi vaikuttamistyöksi ja sitoutuminen kevenee. Pohdimme, miten ihmisille voidaan tarjota matalan kynnyksen paikkoja tulla mukaan joko perinteiseen järjestötyöhön tai epämuodolliseen kansalaistoimintaan. Omassa puheenvuorossani korostin verkon … Lue lisää

Kaivoslaki eduskunnassa

Olin maanantaina (6.4.) eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana hallituksen esityksestä kaivoslaiksi. Lisäkseni paikalla oli lähinnä kaivosteollisuuden edustajia. Luonto-Liiton Kaivoslaista jättämä lausunto on luettavissa täällä. Viesti teollisuuden suunnalta oli selvä. Lappi haluaa laskea oman tulevaisuutensa kaivosteollisuuden varaan. Malminetsintäkorvaukset heikentävät kilpailukykyä. Kaivoslupien käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä ja esimerkiksi Lemmenjoen koneellisen kullankaivuun siirtymäaika on liian lyhyt. Malminetsintä pitäisi olla mahdollista joidenkin mukaan myös Natura-alueilla ja siirtymäaikaa uuteen lakiin siirtymiseksi tulisi saada nyt esitettyä pidemmäksi. Uudessa … Lue lisää

Työhyvinvointia ja ilmastodieetit – ilman lisäydinvoimaa

Pääsiäisen alusviikko on selvästi vähän rauhallisempi kuin normaalit kevätviikot. Onneksi! Maanantaina valmistelin eduskunnan ympäristövaliokunnalle Luonto-Liiton lausuntoa kaivoslaista (Ymv-Kaivoslaki-Luonto-Liitto-06042010). Olen menossa valiokuntaan kuultavaksi heti pääsiäisen jälkeen. Ilmastodieetit-ohjelma jatkui. Tällä kertaa teemana oli ”Ruokailun jäljet. Sami Garam kokkaa tähteistä herkkuja. Kelpaako ilmastopöperö koiralle? Muusikko Jukka Pojan maakellarihanke etenee. Biojätelaitoksen tuoksu huumaa.” Ohjelma on katsottavissa täältä: Ilmastodieetit 2/5. Toimistolla kävimme läpi myös työhyvinvointikyselyn tuloksia. Oli helpottava huomata, että mitään vakavia ongelmia ei ole, … Lue lisää

Luonto-Liiton aktivistipäivät

Vietin lauantain (20.3.) Luonto-Liiton aktivistipäivillä yhdessä yli 40 luontoliittolaisen kanssa. Aamupäivällä Minna Sumelius alusti järjestötoiminnasta ja matalan kynnyksen toiminnasta. Tämän jälkeen pienryhmissä pohdittiin miten omassa toimintaryhmässä tai piirissä on onnistuttu tuottamaan matalan kynnyksen toimintaa. Itse esittelin välissä Luonto-Liiton viime kuukausien toimintaa. Ohessa pitämäni esitys. Aktivistipäivät 2010 20032010 Stranius View more presentations from Leo Stranius. Iltapäivällä Oikeutta Eläimille -yhdistyksen aktiivit kävivät kertomassa tarhauskielto.fi –kampanjasta. Tämän jälkeen pohdimme jälleen pienryhmissä miten uusia … Lue lisää

Viisi innostavaa tilaisuutta, kuntoilua ja Kansan Uutiset

Perjantaina (12.3.) aamulenkin jälkeen olin eduskunnassa vetämässä Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjan ja poliittisten nuorisojärjestöjen lehdistötilaisuutta. Eduskunnasta pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle degrowth-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Tarkoituksena on toteuttaa syksyllä aiheesta kansainvälinen seminaari. Suomen luonnonsuojeluliitosta matka jatkui Nuorisoasiankeskukseen, jossa ideoimme yhdessä nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan ja muutamien muiden kanssa nuorten tulevaisuuden osallisuutta sosiaalisessa mediassa. Innostavan keskustelun jälkeen siirryin Allianssiin keskustelemaan yhdessä Nuoran edustajien kanssa valtioneuvoston Kasvuhankkeesta. Kirjoittelin Kasvuhankkeesta aiemmin viikolla tänne. Samaan syssyyn ehdin … Lue lisää

Rosa Meriläisen neljä ohjetta kansalaisaktivistille

Perjantaina (5.3.) vietimme Luonto-Liiton toimiston virkistyspäivää. Aloitimme lounaalla Silvopleessa ja jatkoimme sieltä matkaa Brahen kentälle luistelemaan. Itse en ole aiemmin käynyt luistelemassa varmaan yli kymmeneen vuoteen. Yllättävän helposti homma kuitenkin sujui. Luistelun jälkeen päädyimme iltapäiväkahveille Villi Puutarha -kahvilaan. Pikaisen teehetken jälkeen jouduin lähtemään Kepan tieto- ja järjestötila Lähteen avajaisiin keskustelemaan ilmastopoliittisesta vaikuttamistyöstä yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ilmastoasiantuntija Katri Suomen kanssa. Kepan tilaisuuden parasta antia oli Rosa Meriläisen puheenvuoro uudesta Valtio-kirjasta. Värikkään … Lue lisää

Vanhakin jaksaa

Viikonloppu sujui muuttovalmisteluissa. Sunnuntaina muutto Käpylässä Koskelantieltä Sofianlehdonkadulle sujui rivakasti. Ilman Jukan, Laurin, Merin, Tepon ja Tuulin apua emme olisi tietenkään selvinneet. Iso kiitos apujoukoille! Tällä hetkellä uusi asunto alkaa näyttämään jo kodilta. Huonekalut ja tavarat ovat paikallaan. Pienet sisustuselementit, kuten taulut ja tyynynpäälliset hakevat vielä paikkaansa. Lisäksi saapumista ja asennusta odottaa keittiön ja olohuoneen väliin tuleva iso liukuovi. Maanantain olin Luonto-Liitossa hoitamassa käytännön asioita ja illan hallituksen kokouksessa. Kokouksessa … Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa