Tekniikka&Talous Energia-blogi: Hallituksen Energia- ja ilmastostrategia on tyhjän päällä

Oheinen kirjoitukseni hallituksen Energia- ja ilmastostrategiasta julkaistiin 24.4.2013 Tekniikka&Talous -lehden Energia-blogissa.

Hallituksen Energia- ja ilmastostrategia on tyhjän päällä

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä energia- ja ilmastostrategiasta.

Strategian ”keskeisinä tavoitteina on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttaminen sekä valmistella tietä kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.”

Strategiaan on listattu yhteensä 131 toimenpidettä. Tämä pitää sisällään 11 linjausta, joissa määritellään miten öljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta saadaan pudotettua alle 17 prosentin vuoteen 2025 mennessä.

Valitettavasti kokonaisuutena strategia on kunnianhimoton. Strategiassa lähdetään siitä, miten Suomi täyttää EU:n asettamat päästövähennystavoitteet mahdollisimman pienellä vaivalla. Samaan aikaan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa niin EU kuin Suomikin ovat sitoutuneet rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun kahteen asteeseen. Tässä tavoitteessa pysyminen edellyttäisi teollisuusmailta vähintään 25-40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Toki strategiassa on paljon hyvääkin. Ehkä vaikuttavimmat uudet linjaukset koskevat kivihiilestä luopumista vuoteen 2025 mennessä ja öljyn käytön vähentämiselle asetettua määrällistä tavoitetta. Myös turpeen energiakäytön vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2025 on tärkeä avaus. Näiden lisäksi maakaasun käyttöä aiotaan korvata vähintään 10 prosenttia kotimaisesta puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla vuoteen 2025 mennessä. Hyvänä yksittäisenä tavoitekokonaisuutena strategiassa voi pitää myös pienimuotoisen sähköntuotannon edistämistä.

Yksityiskohtaisemmin strategiaa lukiessa siitä voi havaita kuitenkin kolme vakavaa heikkoutta.

Ensinnäkin strategiassa lähdetään siitä, että vain yksi kaiken kattava ohjauskeino olisi järkevin ja kustannustehokkain. Toisekseen luotetaan siihen, että suunnitteilla olevat ydinvoimahankkeet toteutuvat. Ja kolmanneksi toimenpide-ehdotukset ovat suurimmaksi osaksi pelkkiä julistuksia tai informaatio-ohjausta uuden lainsäädännön tai taloudellisten ohjauskeinojen jäädessä selvään vähemmistöön samalla kun vastuutahoja ei ole nimetty juuri lainkaan.

Ongelma 1: Luotetaan yhteen ohjauskeinoon. Strategiassa lähdetään siitä, että ”Ainoastaan yhden ohjausvaikutuksiltaan suunnitellusti toimivan tavoitteen eli päästövähennystavoitteen asettaminen johtaa todennäköisesti parhaimpaan kustannustehokkuuteen.” Tämä ajattelu johtaa ojasta allikkoon silloin, jos tuo yksi tavoite tai toimenpide asetetaan väärin. Kaksoissääntelyä tarvittaisiin juuri sellaisessa tilanteessa, jossa isoja muutoksia pitää saada aikaan nopeasti. Ilmastonmuutos on hyvä esimerkki ympäristöongelmasta, jonka ratkaisemiseksi pitäisi ottaa käyttöön laaja valikoima erilaisia ohjauskeinoja päästöjen vähentämiseksi. Meillä ei ole yksinkertaiseksi aikaa vuoteen 2020 mennessä kokeilla ohjauskeinoja yksi kerrallaan. Esimerkiksi päästöoikeuksien runsaskätisen allokaation takia tällä hetkellä ei olisi kannustimia vähähiilisiin investointeihin lainkaan, jos meillä ei olisi samaan aikaan EU:n uusiutuvien ja energiatehokkuuden tavoitteita.

Ongelma 2: Luotetaan ydinvoimaan. Strategiassa lähdetään siitä, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskevat voimakkaasti vasta 2020-luvun alkupuolella kun periaatepäätöslupien mukaisen ydinvoimalaitokset valmistuvat. Mikäli käy kuitenkin niin, että esimerkiksi Fennovoima ja OL4-ydinvoimalaitokset jäävät rakentamatta, on strategia tyhjällä pohjalla.

Ongelma 3: Linjauksista puuttuu uusi lainsäädäntö ja taloudelliset ohjauskeinot. Strategian 131 linjauksesta vain viisi koskee lainsäädäntöä ja kuusi taloudellisia ohjauskeinoja. Sen sijaan informaatio-ohjaukseen tai julistuksiin perustuu 49 linjausta ja selvitysten tai tietopohjan kartuttamiseen 27 linjausta. Yhteensä 44 linjauksesta ei voi havaita mitään konkreettista toimenpidettä.

Alla olevaan taulukkoon olen laskenut miten strategian 131 linjausta jakautuvat (*):

Uutta sääntelyä/lainsäädäntöä 5
Taloudellisia ohjauskeinoja 6
Informaatio-ohjausta, strategioita tai julistuksia 49
Selvitetään/tutkitaan/arvioidaan 27
Ei keinoa 44
Yhteensä 131

(*) Osa linjauksista on vaikea kategorisoida mihinkään. Siispä pidätän itselläni oikeuden muutoksiin ja kehotan tarkkanäköistä lukijaa tekemään oman arvion/laskelman luokituksesta, niin halutessaan.

Ylipäätään strategian ymmärtämistä haittaa se, että siinä ei ole kunnollisia viitteitä. Vaikka monia uusia ohjelmia ja strategioita esitetään, niiden rooli kokonaisuudessa jää auki. Myös vastuutahot olisi voinut merkitä linjauksiin ja toimenpiteisiin. Tällaisena strategia jää silpuksi. Mukana on paljon asioita, mutta kokonaiskuva jää epämääräiseksi ja siksi lopulta epäuskottavaksi.

Ohessa on vielä poimintoja strategian hyvistä uusista linjauksista:

– ”Edistetään metsäpohjaisen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä.”

– ”Tavoitellaan maakaasun käytön korvaamista noin 10 prosentilla kotimaisesta puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla vuoteen 2025 mennessä.”

– ”Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Hallitus asettaa tavoitteeksi, että turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viime vuosien keskimääräisestä tasosta (23 TWh) vuoteen 2025 mennessä.

Pienimuotoisen sähköntuotannon edistäminen:

– ”Velvoitetaan verkkoyhtiöt ratkaisemaan pientuottajan liittymiseen liittyvät seikat annetun aikajänteen puitteissa.”

– ”Luodaan yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle vuoden 2013 aikana.”

– ”Selvitetään nettolaskutusmenettelyyn liittyvät juridiset ja optimointiongelmat ja, mikäli selvitys osoittaa menetelmien olevan ratkaistavissa, valmistellaan malli netotukseen siirtymisestä.”

Leo Stranius on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja ja ympäristöbloggaaja. Hänen ajatuksiaan voi seurata osoitteesta www.leostranius.fi

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa