Neuvottelut Kööpenhaminassa jatkuvat

Neuvottelut Kööpenhaminassa ovat edelleen levällään. EU on juuri pitänyt tiedotustilaisuuden ja näyttää nielevän Obaman, Kiinan ja kumppaneiden johdolla tehdyn laihan kompromissin. Näillä näkymin EU ei ole myöskään nostamassa omaa päästövähennystavoitetta edes 30 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla huhut kertovat, että G77-maat eivät tule tätä nielemään. Tuleekohan tästä yhtään mitään. Keskustelu jatkuu jossain vaiheessa isossa salissa. Climate Action Networkin tiedotustilaisuus neuvottelutilanteessa on katsottavissa täältä. Tässä myös pari Guardian … Lue lisää

Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistumassa

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa eletään ratkaisun hetkiä. Presidentti Obama on ehtinyt omassa tiedotustilaisuudessa kertoa sovun syntyneen. Sen mukaan laillisesti sitovaa sopimusta ei saatu aikaiseksi. EU:n reaktiota odotetaan edelleen. Käsillä oleva luonnos näyttää kuitenkin juuri niin huonolta kuin on pelättykin. Ainakin kansainväliset Maan ystävät on ehtinyt tuomita Kööpenhaminan kokouksen pahana epäonnistumisena. Mikäli ihmettä ei tapahdu, muistetaan Kööpenhamin ilmastokokous hetkenä, jolloin maiden johtajat epäonnistuivat oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen aikaansaamisessa. 19.12.2009: Kööpenhaminan ilmastokokous … Lue lisää

Maailma odottaa henkeään pidätellen ilmastosopimusta

Toistaiseksi maailman johtajat ovat epäonnistuneet löytämään yhteistä sopua Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Kahden viikon neuvottelut jatkuvat siis edelleen. Tiedotusvälineissä on esiintynyt erilaisia luonnoksia sopimustekstiksi. Näiden mukaan tavoitteena on pitää ilmakehän lämpeneminen alle kahdessa asteessa. Joissakin versioissa on ollut mukana myös maininta 100 miljardin dollarin vuosittaisesta teollisuusmaiden rahoituksesta kehitysmaiden toimille vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti kaikki konkretia tämän jälkeen kuitenkin puuttuu. Esimerkiksi teollisuusmaiden päästövähennyksistä ei ole tietoa. Johtajien juhlapuheiden kunnianhimo ei näy juuri nyt … Lue lisää

Kööpenhaminassa ratkaistaan tänään maapallon tulevaisuus

Valtion johtajat ovat aloittaneet Kööpenhaminassa viimeiset keskustelut tulevasta ilmastosopimuksesta. Tällä hetkellä tilanne näyttää katastrofaalisen huonolta ja Kööpenhaminasta tuskin tulee ulos merkittävää tai ainakaan oikeudenmukaista, kunnianhimoista ja laillisesti sitovaa ilmastosopimusta, jolla ilmaston lämpeneminen pidetään alle kahdessa asteessa. Viesti on selvä. Kotiin ei ole tulemista ilman kunnollista ilmastosopimusta. Tarvitaan vankkaa sitoutumista kahden asteen tavoitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa teollisuusmaiden 40 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja huomattavaa rahoitusta kehitysmaiden toimille. … Lue lisää

Politicians talk. Leaders act – Lead or go home

Neuvottelut ovat edenneet takkuisesti. Kööpenhaminan ilmastokokous voi kuitenkin edelleen onnistua. Edelleen on mahdollista, että sopimuksesta tulee hyvä. Aika alkaa kuitenkin loppua kesken. Yhtä hyvin koko kokous voi päätyä katastrofaaliseen epäonnistumiseen. Lapsemme tuskin antaisivat anteeksi sitä, että tyrimme juuri silloin, kun meillä oli kaikki mahdollisuudet sekä tekniset edellytykset tehdä oikeudenmukainen, kunnianhimoinen ja laillisesti sitova ilmastosopimus. Torstain valopilkkuja Kööpenhaminassa oli se, että prosessiin liittyvistä erimielisyyksistä päästiin eteenpäin ja neuvottelut sisällöistä jatkuivat täydellä … Lue lisää

Presidentti Halosen puhe Kööpenhaminassa pettymys

Presidentti Tarja Halosen hetki sitten käyttämä Suomen puheenvuoro Kööpenhaminan ilmastokokouksessa oli kova pettymys. Presidentin puheen voi tiivistään suunnilleen seuraavasti: ”Ilmasto on tärkeä ja kaikkien olisi hyvä toimia. Päästöjä pitäisi vähentää ja rahoitusta tarvitaan. Myös naiset ovat tärkeitä. Suomi tekee oman osansa. Tehdään Kööpenhaminasta uusi alku.” Puhe löytyy kokonaisuudessaan täältä. Näin ympäripyöreiden lausuntojen takia ei puhujapönttöön kannattaisi välttämättä edes mennä. Varsinkin kun ennen Halosta puhui mm. Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren EU:n … Lue lisää

Kööpenhaminan ilmastokokous jäi lyhyeksi – takaisin Suomeen

Kööpenhaminan ilmastokokouksen järjestäjät päättivät alkuviikosta rajoittaa tiistain ja keskiviikon kansalaisjärjestöosallistujat murto-osaan nykyisestä. Vain noin 7000 kansalaisyhteiskunnan toimijalle myönnettiin kulkulupa kokouspaikalle Bella Centeriin. Suunnitelmissa on edelleen rajoittaa määrää torstaina 1000 henkilöön ja perjantaina mitättömään 90 henkilöön. Sopii kysyä, kuinka demokraattisesta prosessista on enää kysymys, kun keskeiset YK:n viiteryhmät potkitaan ulos kokouksesta. Toisaalta syykin on selvä. Kokoukseen on ilmoittautunut niin moni valtion johtaja (tätähän kansalaisjärjestöt ovat juuri toivoneet) ja muu osallistuja, että … Lue lisää

Kansalaisyhteiskunta potkitaan ulos ilmastokokouksesta

Järjestelyt ovat menneet tanskalaisilta käteen. Jonot kokouspaikan ulkopuolella ovat venyneet tuntien mittaisiksi. Törkeintä on kuitenkin se, että kansalaisjärjestöjen edustajien osallistumismahdollisuudet karsitaan tiistaista (15.12.) alkaen murto-osaan nykyisestä. Suurin osa paikan päälle saapuneista jää siis kokonaan ulos kokouksesta. Voin kuvitella, miltä tuntuu matkustaa Kööpenhaminaan toiselta puolelta maapalloa ja todeta Bella Centerin ulkopuolella, että itse kokoustiloihin ei ole mitään asiaa. Minulla on vielä mahdollisuus olla kokouspaikalla tiistaina ja/tai keskiviikkona. En tosin ole vielä … Lue lisää

Suomen sijoitus ilmastovertailussa parantunut – arvosana silti ”välttävä”

Neuvotteluiden tahti alkaa kiristyä. Aamulla julkaistiin kansainvälinen ilmastovertailu. Suomi on parantanut asemiaan sijoittuen nyt sijalle 36 samaan luokkaan yhdessä Turkin, Ukrainan, Singaporen, Iranin, Slovenian, Italian ja Venäjän kanssa. Nousua on edellisesta vuodesta 12 sijaa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Erityisesti muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi pärjää heikosti. Ensimmäiset sijat jäävät vertailussa jälleen jakamatta, koska yhdenkään maan ilmastopolitiikka ei ole sillä tasolla, mitä lämpeneminsen pitäminen alle kahdessa asteessa edellyttäisi. Parhaiten pärjäävät Brasilia, … Lue lisää

Ilmastosopimukseen nielujen lisäksi myös fossiilisten energialähteiden käyttö

Aamun juoksulenkin jälkeen suuntasin kansalaisjärjestöjen ilmastokokouksen varjotapahtumaan Klimaforumiin. Mahduin juuri ja juuri sisään kuuntelemaan Englannin Maan ystävien järjestämää sessiota, jossa mm. Larry Lohman ja George Mombiot kritisoivat hiilimarkkinoita. Sen lisäksi, että keskustelemme ilmastosopimuksen yhteydessä mesien hiilinielukysymyksistä, tulisi sopimusrakenteeseen lisätä ehkä myös se, miten ja kuinka paljon vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Pitäisikö luoda laskentasäännöt ja mallit, kuinka paljon maat voivat tästä päivästä lukien polttaa fossiilisia polttoaineita? Maailman metsäpäivän yhteydessä julkistimme myös … Lue lisää

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.