Presidentti Tarja Halosen hetki sitten käyttämä Suomen puheenvuoro Kööpenhaminan ilmastokokouksessa oli kova pettymys. Presidentin puheen voi tiivistään suunnilleen seuraavasti: ”Ilmasto on tärkeä ja kaikkien olisi hyvä toimia. Päästöjä pitäisi vähentää ja rahoitusta tarvitaan. Myös naiset ovat tärkeitä. Suomi tekee oman osansa. Tehdään Kööpenhaminasta uusi alku.” Puhe löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Näin ympäripyöreiden lausuntojen takia ei puhujapönttöön kannattaisi välttämättä edes mennä.
Varsinkin kun ennen Halosta puhui mm. Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren EU:n puolesta. Rennosti puhunut Carlgren muistutti EU:n tavoitteesta pitää lämpeneminen selvästi alle kahteen asteen ja esitti EU:n päästävähennystavoitteeksi 95 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Seychellesin presidentti James Alix Michael uskalsi vaatia vielä enemmän ja vaati lämpenemisen pysäyttämistä 1,5 asteeseen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden palauttamista 350 miljoonasosan tasolle.
Toistaiseksi vaikuttavin oli kuitenkin Malediivien presidentin Mohamed Nasheedin vapaasti ilman papereita pitämä puhe, jossa hän vaati teollisuusmaita sitoutumaan 40 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 95 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Malediivin aikoo itse olla hiilineutraali vuoteen 2020 mennessä. Nasheedin mukaan nyt pöydällä olevat tavoitteet johtavat hiilidioksidipitoisuuden nousuun ilmakehässä 650 miljoonasosaan ja neljän asteen lämpenemiseen.
Mitä Halosen olisi sitten pitänyt sanoa? Esimerkiksi seuraavaa:
”Suomi seisoo pienten saarivaltioiden rinnalla pyrkien pitämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteessa sekä toivoo EU:n sitoutuvan vähintään 40 prosentin päästövähennystavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä. Suomi itse sitoutuu 40 prosentin tavoitteisiin ja toivoo muiden teollisuusmaiden seuraavan perässä. Suomi varmistaa omalta osaltaan, että tuleva ilmastorahoitus on lisäistä suhteessa annettavaan kehitysapuun. Suomi haluaa myös varmistaa, ettei tulevaan ilmastosopimukseen jää porsaanreikiä, jotka mitätöivät kotimaiset päästövähennystoimet. Esimerkiksi metsien nielulaskelmat tulee perustua historialliseen vertailuvuoteen ja sen jälkeiseen todelliseen muutokseen. Suomi ei tyydy Kööpenhaminassa vähempään kuin oikeudenmukaiseen, kunnianhimoiseen ja laillisesti sitovaan ilmastosopimukseen.”
Puhut ihan asiaa. Olen itse asunut Kap Verdellä seitsemän vuotta ja tiedän mistä pienten saarivaltioiden osalta on kyse. Siinä puhutaan elämästä ja kuolemasta. Se, että muutetaan jonnekein muualle pakoon katastrofia riistää ihmisiltä heidän elämänsä ja kulttuurinsa pohjan.
Se, onko ilmaston lämpeneminen ihmisen aiheuttamaa vai osa luonnon pitkäaikaista sykliä ei ole releventtia, vaan se, että sen seurauksista pidetään huolta. Tällaisessa tilanteessa ei poliitikkojen ympäripyöreät puheet paljon auta.
Mitä tulee Presidennti Halosen puheeseen, niin tulee muistaa, että tällaiset ilaisuudet toimivat eläköityville valtion päämiehille ja muille poliitikoille ponnahduslautana kansainvälisiin tehtäviin.
Haluaisin muistuttaa entisenä YK:n virkamiehenä, että tie huippuvirkoihin käy varmimmin ns, kenttäkokemuksen kautta. Katsokaa vaikka Ahtisaarta.
Hienoa…
… siis se että Leo / SLL otti Halosen puheen esiin hymistelemättä. Ja kritisoi. Kyllä Köpiksen kaltaisissakin eliittikokouksissa pitää osata improvisoida, esimerkiksi Malediivien presidentin Mohamed Nasheedin imussa. Häpeä Suomelle, aivan turha rooli siellä. Hienoa että kansalaisjärjestöt sentään jotakin yrittivät – ja poistuivat protestiksi.
Protesti pitää vaan nostaa nyt esiin kunnolla, ja vaihtoehdot!
yst terv.
Joensuun virallinen Öisinajattelija