Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa

Luin vihdoin ja viimein jo maaliskuusta asti odottamassa olleen ENVIMAT-hankkeen väliraportin. Seuraavassa muutama raportin pohjalta tekemäni tulkinta ja kiinnostava poiminta.

1. Energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta.

Yleensä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohden pyritään selittämään energiaintensiivisellä vientiteollisuudella. Tämä pitää osittain paikkansa. ENVIMAT-selvityksen mukaan Suomen tuontiin sisältyy kuitenkin ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin mitä vientiin menee.

Suomen tuontiin liittyy ulkomailla tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat suuruudeltaan noin 70-80 % Suomen raportoimista maakohtaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Esimerkiksi vuonna 2005 ilmastovaikutuksen arvioitiin olevan 125 miljoonaa tonnia CO2-ekv kun virallisen maakohtaisen raportoinnin mukaan päästöt olivat 70 miljoonaan tonnia CO2-ekv.

Suomen kansantalouden (tuonti ja kotimaan toiminnot yhteensä) aiheuttamista ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista runsaat puolet kohdentuu kotimaan loppukäytölle, joka käsittää kulutuksen ja investoinnit Suomessa. Loput vaikutuksista kohdentuvat viennille, jonka osuudeksi kansantaloutemme ympäristövaikutuksista arvioitiin 44-47 % vuosina 2002 ja 2005.

2. Suomalainen teollisuus ei ole ekotehokasta.

Perinteisesti suomalaista teollisuutta on pidetty ympäristövaikutusten kannalta erittäin ekotehokkaana. ENVIMAT-vertailun perusteella suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälisesti katsottuna kuitenkin korkea.

Muissa maissa (Ruotsi, Saksa, Espanja) tuotetaan massa- ja paperituotteita, elintarvikkeita, perusmetalleja, jätehuolto- ja kiinteistöpalveluita pienemmillä päästöillä (kg CO2 ekv / eur). Ainoastaan mineraalituotteita ja ilmaliikennettä tuotettiin Suomessa pienemmillä kotimaisilla päästöillä kuin muissa vertailun maissa. Lisäksi maatalouden tehokkuus oli parempi kuin Ruotsissa ja maakuljetusten parempi kuin Espanjassa.

3. Ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat suurimman osan kotitalouksien ympäristövaikutuksista.

Kun ihmisiltä kysytään ympäristöystävällisistä valinnoista, kiinnitetään huomiota usein jätteiden kierrätykseen, ylimääräisten vaatteiden ja muun turhan tavaran välttämiseen. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta jätteiden kierrätyksellä ja vaatteiden hankkimisella kirpputorilta ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä.

Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista. Esimerkiksi vaatetuksen ja jalkineiden osuus ilmastovaikutuksista on 3 %. Ruoka ja juomat sekä niihin liittyvä seurustelu yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa aiheuttavat yhteensä noin 80 % kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista.

Yksilönä kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, että syö kasvispohjaista ruokaa, asuu mahdollisimman pienessä asunnossa ja käyttää norppamerkittyä ekoenergiaa sekä välttää yksityisautoilua ja lentämistä.

Yksilön valinnoista voi lukea lisää esimerkiksi täältä: Hyvä elämä – Mitä väliä omilla kulutustottumuksilla? Kannattaa myös katsoa edellinen blogimerkintäni: Kuluttajuuden myytti.

4 kommenttia artikkeliin ”Luonnonvarojen kulutuksen kolme harhaluuloa”

  1. Leo voi olla oikeassa, että tavaroiden tuotanto sinänsä ei valtavasti kuluta luonnon varoja. Tähän kulutusintoon liittyy kuitenkin kaksi muuta faktaa. Jotta näiden tavaroiden raaka-aineita voidaan kuljettaa tehtaisiin ja valmiita tuotteita kauppoihin ja kuluttajille, tarvitaan lisää ja enemmän kuljetuksia ja enemmän ja enemmän teitä ja terminaaleja. Tämä rahtiliikenne työllistää, mutta se myös kuluttaa energiaa.

    Toinen fakta on se, että meillä tavallisilla kuluttajilla on niin paljon tavaraa, että ”joudumme” pitämään isompaa ja isompaa asuntoa ja varastotiloja. Tämä on toinen tärkeä energiankulutustapa, joka on hyväksytty kuuluvaksi elämään välttämättömyytenä.

  2. Ilmastonmuutoksesta mouhutessa unohtuu siihen linkittyvät ja silti erilliset asiat: luonnonvarojen väheneminen ja toisaalta saastuminen ja jätteen määrän kasvu. Näihin puolestaan vaikutetaan kulutusvalinnoilla. Näitä kärpäsiä voi lyödä useampia yhdellä iskulla.

  3. Selittäisitkö hiukan:

    ”Luonnonvarojen kulutuksen kannalta jätteiden kierrätyksellä ja vaatteiden hankkimisella kirpputorilta ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä”

    ..ja..

    ”Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista”

    ..ja..

    ”Ruoka ja juomat sekä niihin liittyvä seurustelu yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa aiheuttavat yhteensä noin 80 % kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista”

    Puhut ensin kierrätyksen ja kirpputorien hyödyntämisen merkityksettömyydestä luonnonvarojen kuluttamisen kannalta, ja perustelet sitä sitten ruoan, asumisen ja liikkumisen (jotka jo sinänsä aika iso ryhmä) ilmastovaikutuksilla. Jos olisi kursivointimahdollisuus, tekisin sen viimeiselle sanalle.

    Miksi sekoitat tässä yhteydessä luonnonvarojen kulutuksen toisten asioiden ilmastovaikutukseen? Käsittele asiat mahdollisimman pitkälti erillisinä, joilla toki on yhtymäkohtia toisiinsa. Kaikki kun vaikuttaa kaikkeen.

    On harmillista, etten voi tarjota linkkiä jenkeissä tehtyyn tutkimukseen (olen kadottanut sen), jonka olennaisin tulos kuitenkin oli, että materiaalien uusiokäytössä/kierrättämisessä on suurin energiansäästöpotentiaali verraten sitä muihin yhteiskunnallisella tasolla helpohkosti kategoroitavien osa-alueiden kuten valaistus, rakennusten lämmitys, lämpimän veden kulutus jne. vastaaviin. Minusta tulos ei ollut mitenkään yllättävä. Samalla pienennettäisiin kaatopaikkakuormitusta.

    On outoa, että väheksyt materiaalien kierrättämisen ja vanhan ostamisen/uusiokäyttämisen merkitystä. Kansalaisille on jo tässä vaiheessa aivan liikaa tarjolla mitä moninaisinta ”tietoa” siitä, miten kannattaa toimia ja miten ei, eikä siihen soppaan todellakaan toivoisi noinkin näkyvässä asemassa (SLL) olevan henkilön moista lausuntoa.

    Minusta te yhteiskuntatieteilijät hyvinkin usein epäonnistutte, kun lähdette kirjoittelemaan ympäristövaikutuksista ja muista ympäristönäkökohdista liittyen asioiden fysikaaliseen, materiaaliseen puoleen. Se ala kun kuuluisi esimerkiksi ympäristuullisille fyysikoille, kemisteille, matemaatikoille ja dippa-insinööreille.

    Sanomanne koostuu yksittäisistä sirpale”faktoista” sieltä sun täältä (muun muassa erilaiset, joidenkin osa-alueiden ja kuluttamisten ilmastovaikutukset, jotka kaiken lisäksi ovat hyvin kiistanalaista tietoa), ja ympäristökampanjointinne muuttuu mössöksi, josta tava-kansalainen ei ota enää selvää. Teette asioista aivan liian monimutkaisia.

    Kaikista parhaiten onnistuisitte, jos laittaisitte sanomanne yksinkertaisiin kuosiin:

    * Mitä vähemmän kulutat, sen parempi.
    * Käytä tavara loppuun saakka, ja laita sen jälkeen materiaaliuusiokäyttöön siihen astiaansa, mihin kuuluukin.
    * Tee kaiken materian kohdalla samoin: orgaaninen jäte biojäteastiaan jne.
    * Todellakin suosi kirpputoreja – mahdollistat näin jo tuotetulle hyödykkeelle pidemmän elinkaaren, mikä on aina suotuisa asia.
    * Laita loppuun kulunut kirpputorikamakin materiaaliuusiokäyttöön.
    * Älä laita valoja turhaan päälle. Käytä mahdollisimman vähäistä valaistusta.
    * Älä liota itseäsi lämpimässä suihkussa puolta tuntia – käytä Luojan luomia käsiäsi itsesi hinkkaamiseen ja viivy n. 5 minuuttia.
    * Jos pakastat elintarvikkeita, sulata ne jääkaapissa mikron sijaan (tuplamääräinen energiahyöty).
    * Käytä mahdollisimman paljon kasviksia ja vielä mieluummin ei kovin kaukaa tuotuja kasviksia. Käy ite poimimasa marjat ja sienet metsästä sekä viljele porkkanasi ja perunasi, jos mahdollista.
    * Asu ruokakuntasi henkilölukumäärään sopivassa asunnossa. Hyvinkin pieni riittää. Esimerkiksi yksiö lapsettomalle pariskunnalle. Sisätiloihin et niinkään tarvitse liikkumatilaa – ulkona kun sitä on.
    * Pyöräile.

    Tärkeimpänä:

    * Älä hössötä tehokkaimmin ympäristöä säästävästä toiminnasta, vaan toimi sen mukaisesti. Siirrä teoriasi käytäntöön. Toimi vastuullisesti.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!