Luin vihdoin ja viimein jo maaliskuusta asti odottamassa olleen ENVIMAT-hankkeen väliraportin. Seuraavassa muutama raportin pohjalta tekemäni tulkinta ja kiinnostava poiminta.
1. Energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta.
Yleensä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohden pyritään selittämään energiaintensiivisellä vientiteollisuudella. Tämä pitää osittain paikkansa. ENVIMAT-selvityksen mukaan Suomen tuontiin sisältyy kuitenkin ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin mitä vientiin menee.
Suomen tuontiin liittyy ulkomailla tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat suuruudeltaan noin 70-80 % Suomen raportoimista maakohtaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Esimerkiksi vuonna 2005 ilmastovaikutuksen arvioitiin olevan 125 miljoonaa tonnia CO2-ekv kun virallisen maakohtaisen raportoinnin mukaan päästöt olivat 70 miljoonaan tonnia CO2-ekv.
Suomen kansantalouden (tuonti ja kotimaan toiminnot yhteensä) aiheuttamista ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista runsaat puolet kohdentuu kotimaan loppukäytölle, joka käsittää kulutuksen ja investoinnit Suomessa. Loput vaikutuksista kohdentuvat viennille, jonka osuudeksi kansantaloutemme ympäristövaikutuksista arvioitiin 44-47 % vuosina 2002 ja 2005.
2. Suomalainen teollisuus ei ole ekotehokasta.
Perinteisesti suomalaista teollisuutta on pidetty ympäristövaikutusten kannalta erittäin ekotehokkaana. ENVIMAT-vertailun perusteella suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälisesti katsottuna kuitenkin korkea.
Muissa maissa (Ruotsi, Saksa, Espanja) tuotetaan massa- ja paperituotteita, elintarvikkeita, perusmetalleja, jätehuolto- ja kiinteistöpalveluita pienemmillä päästöillä (kg CO2 ekv / eur). Ainoastaan mineraalituotteita ja ilmaliikennettä tuotettiin Suomessa pienemmillä kotimaisilla päästöillä kuin muissa vertailun maissa. Lisäksi maatalouden tehokkuus oli parempi kuin Ruotsissa ja maakuljetusten parempi kuin Espanjassa.
3. Ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat suurimman osan kotitalouksien ympäristövaikutuksista.
Kun ihmisiltä kysytään ympäristöystävällisistä valinnoista, kiinnitetään huomiota usein jätteiden kierrätykseen, ylimääräisten vaatteiden ja muun turhan tavaran välttämiseen. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta jätteiden kierrätyksellä ja vaatteiden hankkimisella kirpputorilta ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä.
Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista. Esimerkiksi vaatetuksen ja jalkineiden osuus ilmastovaikutuksista on 3 %. Ruoka ja juomat sekä niihin liittyvä seurustelu yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa aiheuttavat yhteensä noin 80 % kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista.
Yksilönä kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, että syö kasvispohjaista ruokaa, asuu mahdollisimman pienessä asunnossa ja käyttää norppamerkittyä ekoenergiaa sekä välttää yksityisautoilua ja lentämistä.
Yksilön valinnoista voi lukea lisää esimerkiksi täältä: Hyvä elämä – Mitä väliä omilla kulutustottumuksilla? Kannattaa myös katsoa edellinen blogimerkintäni: Kuluttajuuden myytti.
Leo voi olla oikeassa, että tavaroiden tuotanto sinänsä ei valtavasti kuluta luonnon varoja. Tähän kulutusintoon liittyy kuitenkin kaksi muuta faktaa. Jotta näiden tavaroiden raaka-aineita voidaan kuljettaa tehtaisiin ja valmiita tuotteita kauppoihin ja kuluttajille, tarvitaan lisää ja enemmän kuljetuksia ja enemmän ja enemmän teitä ja terminaaleja. Tämä rahtiliikenne työllistää, mutta se myös kuluttaa energiaa.
Toinen fakta on se, että meillä tavallisilla kuluttajilla on niin paljon tavaraa, että “joudumme” pitämään isompaa ja isompaa asuntoa ja varastotiloja. Tämä on toinen tärkeä energiankulutustapa, joka on hyväksytty kuuluvaksi elämään välttämättömyytenä.
Ilmastonmuutoksesta mouhutessa unohtuu siihen linkittyvät ja silti erilliset asiat: luonnonvarojen väheneminen ja toisaalta saastuminen ja jätteen määrän kasvu. Näihin puolestaan vaikutetaan kulutusvalinnoilla. Näitä kärpäsiä voi lyödä useampia yhdellä iskulla.
Selittäisitkö hiukan:
“Luonnonvarojen kulutuksen kannalta jätteiden kierrätyksellä ja vaatteiden hankkimisella kirpputorilta ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä”
..ja..
“Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista”
..ja..
“Ruoka ja juomat sekä niihin liittyvä seurustelu yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa aiheuttavat yhteensä noin 80 % kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista”
Puhut ensin kierrätyksen ja kirpputorien hyödyntämisen merkityksettömyydestä luonnonvarojen kuluttamisen kannalta, ja perustelet sitä sitten ruoan, asumisen ja liikkumisen (jotka jo sinänsä aika iso ryhmä) ilmastovaikutuksilla. Jos olisi kursivointimahdollisuus, tekisin sen viimeiselle sanalle.
Miksi sekoitat tässä yhteydessä luonnonvarojen kulutuksen toisten asioiden ilmastovaikutukseen? Käsittele asiat mahdollisimman pitkälti erillisinä, joilla toki on yhtymäkohtia toisiinsa. Kaikki kun vaikuttaa kaikkeen.
On harmillista, etten voi tarjota linkkiä jenkeissä tehtyyn tutkimukseen (olen kadottanut sen), jonka olennaisin tulos kuitenkin oli, että materiaalien uusiokäytössä/kierrättämisessä on suurin energiansäästöpotentiaali verraten sitä muihin yhteiskunnallisella tasolla helpohkosti kategoroitavien osa-alueiden kuten valaistus, rakennusten lämmitys, lämpimän veden kulutus jne. vastaaviin. Minusta tulos ei ollut mitenkään yllättävä. Samalla pienennettäisiin kaatopaikkakuormitusta.
On outoa, että väheksyt materiaalien kierrättämisen ja vanhan ostamisen/uusiokäyttämisen merkitystä. Kansalaisille on jo tässä vaiheessa aivan liikaa tarjolla mitä moninaisinta “tietoa” siitä, miten kannattaa toimia ja miten ei, eikä siihen soppaan todellakaan toivoisi noinkin näkyvässä asemassa (SLL) olevan henkilön moista lausuntoa.
Minusta te yhteiskuntatieteilijät hyvinkin usein epäonnistutte, kun lähdette kirjoittelemaan ympäristövaikutuksista ja muista ympäristönäkökohdista liittyen asioiden fysikaaliseen, materiaaliseen puoleen. Se ala kun kuuluisi esimerkiksi ympäristuullisille fyysikoille, kemisteille, matemaatikoille ja dippa-insinööreille.
Sanomanne koostuu yksittäisistä sirpale”faktoista” sieltä sun täältä (muun muassa erilaiset, joidenkin osa-alueiden ja kuluttamisten ilmastovaikutukset, jotka kaiken lisäksi ovat hyvin kiistanalaista tietoa), ja ympäristökampanjointinne muuttuu mössöksi, josta tava-kansalainen ei ota enää selvää. Teette asioista aivan liian monimutkaisia.
Kaikista parhaiten onnistuisitte, jos laittaisitte sanomanne yksinkertaisiin kuosiin:
* Mitä vähemmän kulutat, sen parempi.
* Käytä tavara loppuun saakka, ja laita sen jälkeen materiaaliuusiokäyttöön siihen astiaansa, mihin kuuluukin.
* Tee kaiken materian kohdalla samoin: orgaaninen jäte biojäteastiaan jne.
* Todellakin suosi kirpputoreja – mahdollistat näin jo tuotetulle hyödykkeelle pidemmän elinkaaren, mikä on aina suotuisa asia.
* Laita loppuun kulunut kirpputorikamakin materiaaliuusiokäyttöön.
* Älä laita valoja turhaan päälle. Käytä mahdollisimman vähäistä valaistusta.
* Älä liota itseäsi lämpimässä suihkussa puolta tuntia – käytä Luojan luomia käsiäsi itsesi hinkkaamiseen ja viivy n. 5 minuuttia.
* Jos pakastat elintarvikkeita, sulata ne jääkaapissa mikron sijaan (tuplamääräinen energiahyöty).
* Käytä mahdollisimman paljon kasviksia ja vielä mieluummin ei kovin kaukaa tuotuja kasviksia. Käy ite poimimasa marjat ja sienet metsästä sekä viljele porkkanasi ja perunasi, jos mahdollista.
* Asu ruokakuntasi henkilölukumäärään sopivassa asunnossa. Hyvinkin pieni riittää. Esimerkiksi yksiö lapsettomalle pariskunnalle. Sisätiloihin et niinkään tarvitse liikkumatilaa – ulkona kun sitä on.
* Pyöräile.
Tärkeimpänä:
* Älä hössötä tehokkaimmin ympäristöä säästävästä toiminnasta, vaan toimi sen mukaisesti. Siirrä teoriasi käytäntöön. Toimi vastuullisesti.